Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille : Kehittämishankkeen ulkoinen arviointi

Kehitysvammaliitto toteutti ulkoisen arvioinnin Kelan rahoittamasta Rinnekoti-säätiön kehittämishankkeesta ”Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille”. Hankkeessa kehitettiin 3kk-työhönvalmennuspalvelu ja sitä kokeiltiin viidessä kurssissa, joihin osallistui 25 nuorta. Arviointitutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa sekä työhönvalmennuspalvelusta ja sen kokeilusta, että menetelmän sovellettavuudesta kehittämishankkeen päätyttyä. Arvioinnin tulokset voidaan jakaa toteutuksen arviointiin, kokemusten kuvaamiseen ja toimintamenetelmän arviointiin. Kehittämishanke toteutettiin pääsääntöisesti hankesuunnitelman mukaisesti ja hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet saavutettiin. Ainoa merkittävä poikkeama suunnitelmasta oli kursseille osallistujien lukumäärä, joka jäi huomattavasti pienemmäksi asetetusta tavoitteesta, 40 nuorta. Tämä kuvastaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamisen ja palveluun ohjautumisen haasteellisuutta. Kursseille osallistuneet nuoret pitivät kurssia mielekkäänä ja hyödyllisenä sekä arvioivat siitä olevan hyötyä työnhaussa. Osalla kurssille osallistujista odotuksena saattoi olla, että kurssin kautta työllistyisi palkkatyöhön. Kuuden kuukauden jälkeen 11:sta kyselyyn vastanneesta kolme henkilöä oli työllistynyt. Sidosryhmien arviointien mukaan kehitetty palvelu on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen sekä sovellettavissa huomattavasti laajemmalle asiakasryhmälle kuin mikä oli ollut hankkeen kohderyhmänä. Hyvänä pidettiin palveluun sisältyvää asiakkaan vahvuuksien ja tarpeiden kartoittamista. Sekä asiakkaiden ohjautuvuus palveluun että jatko-ohjautuminen kurssin päätyttyä nähtiin haasteellisena ja tässä arvioitiin tarvittavan verkostoitumista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työhönvalmennuspalvelun vakiinnuttamisessa pysyväksi toiminnaksi olisikin erityistä huomiota kiinnitettävä nivelvaiheisiin: palveluun ohjautumiseen sekä palvelun jälkeiseen jatko-ohjautumiseen. Yksi luonteva vaihtoehto on, että kehitettyä työhönvalmennuspalvelua toteutettaisiin jatkossa joko osana ammatillisia opintoja tai heti niiden jälkeen.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Monipuolista asumista kehittämässä : Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarpeita ja ratkaisuja Eksotessa

Monipuolisia asumisratkaisuja kehittämässä -hankkeessa kehitettiin kehitysvammaisten ihmisten asumisratkaisuja. Pilottialueena toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Kehitysvammaiset aikuiset maassamme asuvat useimmiten joko ryhmäkodissa tai lapsuudenkodeissaan. Hankkeessa etsittiin ratkaisuja, jotta myös kehitysvammaisilla henkilöillä olisi mahdollisuus asua itse valitsemalla tavallaan, tavallisessa asunnossa muiden ihmisten joukossa. Etelä-Karjalan pilottikunnissa Lappeenrannassa, Joutsenossa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä asuvia kehitysvammaisia haastateltiin ja kuultiin kehittämispajoissa. Tavoitteena oli saada selville, mitä he ajattelevat asumisestaan ja palveluistaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Lappeenrantalaiset kehitysvammaiset nuoret haluavat pääosin asua kaupungin keskustassa omassa asunnossa sekä liikkua ja osallistua siellä missä muutkin nuoret. Ruokolahdella ja Rautjärvellä puolestaan osa valitsee mieluiten asuinpaikakseen lapsuudenkodin ja tutun asuinympäristön. Osa haluaa muuttaa isompaan kaupunkiin. Hanke haastoi sosiaali- ja asuntotoimen sekä kaavoituksen työntekijöitä luomaan uutta yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välille. Kehittämistyö osoitti, että tarvitaan säännöllisesti kokoontuva ryhmä, joka poikkihallinnollisesti suunnittelee tulevaisuuden asumista maakunnassa. Pitkäjänteinen tulevien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden kartoitus on suunnittelutyön lähtökohta. Mukana olleisiin kuntiin perustettiin Paras naapuri -työryhmä, joka laatii suunnitelman, miten vastataan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumisen tarpeisiin tulevaisuudessa. Lisäksi palveluita muotoiltiin uudelleen, jotta myös enemmän apua tarvitsevat henkilöt voivat asua omassa kodissa. Hankkeen aikana kehitysvammaisia nuoria muutti yövalvotusta ryhmäkodista omaan asuntoon. Kunnan tarjoamia tukiasumisen palveluja kehitettiin vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Palveluita joustavoitettiin siten, että tukea pystyttiin antamaan aluksi useita kertoja päivässä. Ensimmäisten kuukausien aikana yksi henkilö oli varattu näiden nuorten tukemiseen. Tukea on pystytty jo joidenkin osalta keventämään. Myös kuvapuhelinyhteyden päässä oleva ja tarvittaessa paikalle tuleva yöhoitaja on uutta toimintaa. Muuttajien tueksi saatiin myös lähinaapuri. Hän on opiskelija, joka asuu samassa korttelissa ja tarjoaa naapuriapua yhden tunnin päivässä. Hankkeen tulokset osoittivat, että myös enemmän apua tarvitsevat vammaiset henkilöt voivat asua omassa asunnossa, kun palveluja kehitetään riittävästi vastaamaan heidän tarpeitaa