Process mapping for project execution from the perspective of the purchasing function: Case ABB Power Grids Finland Oy

Project business is a complex and nonroutine type of business. The features of projects’ affect a lot also to purchasing, demanding flexibility and different ways to support the project execution depending, for example, the features of the different kinds of materials and services that are needed during the project execution. This thesis is conducted for ABB Power Grids Finland Oy and the research question is stated as: What is involved in process mapping for successful pro-ject execution from the purchasing function perspective? The aim of clarifying this is to help the purchasing function to operate more proactive during the project execution process and support the needs of projects’ better considering different purchasing function tasks. The objectives for the thesis are to 1) Identify the different stages of project execution relevant for purchasing. 2) Identify the types of material and services needed in different identified project execution stages. 3) To design the process map. The theoretical framework for the thesis handles the project business features and executing the projects as well as the purchasing responsibilities within the projects. The theory also covers the theory of process mapping to act as a guideline for conducting the actual process map. The theory of project execution covers the basic features of project business and the different ele-ments of it, such as project management, scheduling, material planning, and communication. In the theory of purchasing the purpose of SCM and purchasing is explained and the key features and special needs for project purchases specifically are clarified. Process mapping includes the theory of processes and highlights the importance of high quality in processes in all operations and processes. The chapter offers also more detailed information about the process maps and conducting cross-functional process mapping. The study is conducted as a qualitative case study using data triangulation. The primary data for the study was collected through semi-conducted interviews internally in the case company. In addition to primary data, secondary data such as internal documentation was used to support the primary data findings. In the results of the study, it was possible to identify seven different phases of the project execution process from the beginning of the project until handing over to the customer. Findings revealed that all the phases are important in some way also from the perspective of purchasing function. The purchasing of the materials and services happens mostly during the first three phases of project execution, but the purchasing unit had multiple different kinds of tasks throughout the whole project execution process. The findings of identified phases and materials were presented graphically using a cross-functional flowchart. The process map also included an activity detail sheet which includes general information of the project and RACI chart and SIPOC diagram.Projektiliiketoiminta on toimialana monimutkainen eikä seuraa tiukkoja rutiineja. Projektien ominaispiirteet vaikuttavat suuresti myös hankintatoimintoihin, joilta vaaditaan joustavuutta ja uusia tapoja tukea projektien toteutusta, riippuen esimerkiksi erilaisista materiaaleista ja palveluista, joita tarvitaan projektin toteutuksen aikana. Tämä tutkielma on toteutettu yritykselle ABB Power Grids Finland Oy ja tutkimuskysymys on: Mitä kuuluu prosessikaavioon onnistuneeseen projektin toteutukseen hankintayksikön näkökulmasta? Tutkimuskysymyksen selventämisen tavoitteena on auttaa hankintayksikköä toimimaan proaktiivisemmin projektien toteuttamisen aikana ja tukea projektien tarpeita paremmin hankintatoimintojen näkökulmasta. Tutkielmalle on asetettu kolme tavoitetta, jotka ovat: 1) Tunnistaa projektin toteutuksen eri vaiheet, jotka ovat merkittäviä hankinnan näkökulmasta. 2) Tunnistaa erilaiset materiaalit ja palvelut, joita tarvi-taan projektin toteutuksen eri vaiheissa. 3) Luoda prosessikaavio. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee projektiliiketoiminnalle ominaisia piirteitä ja projektien toteuttamista, kuten myös hankintatoimintojen vastuita projektiliiketoiminnassa. Teoria kattaa myös prosessikaavioihin liittyvän teorian, joka tässä tutkielmassa toimii suuntaviivana itse prosessikaavion luomiselle. Projektiliiketoiminnan teoria kattaa tälle liiketoimintatyypille tyypilliset piirteet ja sen eri osa-alueita kuten projektinhallinta, aikataulutus, materiaalisuunnittelu ja kommunikaatio. Hankintaan keskittyvässä teoriaosuudessa käydään läpi toimitusketjun johtamisen ja hankinnan tarkoitusta, ja selvennetään näiden merkitystä ja tavoitteita erityisesti projektiliiketoiminnassa. Teoria prosessikaavioista sisältää teoriaa prosesseista ja laadun merkityksessä kaikissa toiminnoissa ja prosesseissa. Kappale tarjoaa lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa prosessikaavioista. Tutkimus on toteutettu laadullisena toimintatutkimuksena, käyttäen apuna aineistotriangulaatiota. Ensisijainen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla yrityksen sisällä. Toissijaista aineistoa, kuten yrityksen sisäistä dokumentaatiota, käytettiin tukemaan ensisijaista ai-neistoa. Tutkimuksen lopputuloksena kyettiin tunnistamaan seitsemän eri projektien toteutuksen vaihetta projektien aloituksesta asiakkaalle luovutukseen. Löydökset osoittivat, että kaikki vaiheet ovat omalla tavallaan tärkeitä myös hankinnan näkökulmasta. Materiaalien ja palveluiden hankinnat painottuvat kolmeen ensimmäiseen projektien toteutusvaiheeseen mutta hankintayksiköllä on myös monia muita erilaisia tehtäviä koko projektin toteutusprosessin ajan. Tulokset esitettiin graafisessa muodossa prosessikaaviona, jossa vastuualueet on eroteltu. Prosessikaavion lisäksi luotiin sivu, joka sisältää yleistietoa, vastuullisuustehtävämatriisin (RACI) ja arvovirtakartan (SIPOC), jotka sisältävät vaihekohtaista tietoa prosessikaaviost

Tools for detection and analysis of flaky software tests

Abstract. Software testing is an essential part of developing a high-quality product. Test cases that pass or fail in a nondeterministic manner can cause severe problems and be difficult to fix. Unstable test cases cause increased resource usage on many different levels, as well as delays for the project they appear on. Increased resource usage might also cause delays over the project boundaries. There are multiple different reasons why tests might become unstable. A common one is the order dependency between test cases, which can also make the addition of new test cases more difficult. At the start of this work, the test cases of an under development version of eCPRI module were rather unstable. To improve the stability level, this work introduces three tools designed for test cases based on CppUTest framework with multiple use cases to help the developers to tackle the issue of unstable test cases occurring due to order dependencies. The tools are aimed to investigate different types of order dependencies that could occur between test cases. The main methods the tools are utilizing are test repeating and shuffling the testing order. In some cases, the tools were able to increase the reproducibility of the occurring failures, which is very important when solving the root cause for the failures. The tools also provide an easy way to perform an extensive, automated test running which offers a chance for the user to be absent while the logs are gathered from multiple test runs, which can be helpful when investigating random failures. Combined with the principle of binary search on reducing the executed test cases, the usage of these tools was useful when pinpointing the tests and reasons for failures. The stability level of the eCPRI module’s test cases was improved with the methods and tools presented in this thesis. The stability level of shuffled test runs was brought up from 0 % to 70 % and the stability level of normal test order was brought from 82.5 % to 100 % for one of the compilers used.Työkaluja epästabiilien ohjelmistotestien tunnistamiseen ja analysointiin. Tiivistelmä. Ohjelmistotestaus on välttämätön osa korkealaatuisen tuotteen kehitystä. Testit, joiden lopputulos vaihtelee epämääräisesti, voivat aiheuttaa vaikeita ongelmia ja ne voivat olla hankalia korjattavia. Epästabiilit testit kasvattavat resurssien käyttöä useilla eri tavoilla, minkä lisäksi ne aiheuttavat viivästyksiä projektin etenemiseen. Kasvanut resurssien käyttöaste voi myös aiheuttaa viivästyksiä toisiin meneillä oleviin projekteihin. On useita syitä miksi testistä voi tulla epästabiili. Yksi yleisimmistä syistä on testien riippuvuus niiden suorittamisjärjestyksestä, joka voi myös hankaloittaa uusien testien lisäämistä. Työn alkaessa kehitteillä olevan eCPRI moduulin testit olivat suhteellisen epästabiileja. Osittaisena ratkaisuna tähän ongelmaan tässä työssä esitellään kolme työkalua, jotka on suunniteltu helpottamaan eCPRI moduulin CppUTest sovelluskehystä hyödyntävien testien stabiiliuden parantamista. Työkalut keskittyvät erityyppisten testien välillä olevien järjestysriippuvuuksien tunnistamiseen ja paikantamiseen. Tärkeimmät metodit, joita työkalut käyttävät, ovat testien toistaminen ja testijärjestyksen sekoittaminen. Työkaluilla onnistuttiin parantamaan joidenkin ilmenneiden suoritusvirheiden toistettavuutta, joka on äärimmäisen tärkeää paikannettaessa virheen aiheuttajaa. Työkalut myös tarjoavat helpon tavan automatisoidun laajamittaisen testauksen suorittamiseen, mikä mahdollistaa useiden testiajojen logien keräämisen ilman tarvetta jatkuvalle käyttäjän läsnäololle. Tämä helpottaa tärkeiden tietojen keräämistä ja kokoamista harvoin tapahtuvista testitai suoritusvirheistä. Näiden työkalujen käyttö, yhdistettynä puolitushaun periaatteeseen ennen virhettä suoritettujen testien määrän vähentämisessä, oli hyödyllistä virheiden aiheuttavien testien ja syiden paikantamisessa. Tässä työssä esitettyjen työkalujen ja metodien käyttämisellä onnistuttiin parantamaan eCPRI moduulin testien stabiilisuutta. Sekoitettujen testiajojen stabiilisuusaste oli työn alkaessa 0 % ja se onnistuttiin nostamaan 70 %:iin. Tavallisen testijärjestyksen stabiilisuusaste oli työn alussa 82.5 % ja se onnistuttiin nostamaan 100 %:iin

YHDESSÄ TEHDEN YMMÄRRYKSEEN : Oppimateriaalia pienkirurgisista toimenpiteistä hoitotyön opiskelijoille

Tämä opinnäytetyö käsittelee pienkirurgisia toimenpiteitä, hoitotyön opiskelijoiden oppimista sekä heidän asiantuntijuutensa kehittymistä. Kirurgisen sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu usein lääkärin avustaminen erilaisissa pienkirurgisissa toimenpiteissä. Sairaanhoitajan toiminnot oppii parhaiten itse tekemällä, jonka vuoksi niiden harjoitteleminen opiskeluvaiheessa on tärkeää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa oppimateriaalia pienkirurgisista toimenpiteistä Kajaanin ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoille. Oppimateriaalin tavoitteena oli tukea hoitotyön opiskelijoiden oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tämä opinnäytetyö oli tuotteistettu prosessi, jonka aikana haettiin vastausta tutkimuskysymykseen, millainen oppimateriaali tukee hoitotyön opiskelijoiden oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Opinnäytetyön tilaajana oli Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tuotteistamisprosessin myötä valmistui oppimateriaalia pienkirurgista toimenpiteistä. Oppimateriaalissa käsiteltäviksi toimenpiteiksi valittiin haavan ompelu, ompeleiden poisto, paiseen puhkaisu, luomen poisto ja polvipunktio. Oppimateriaali käsittelee myös erilaisia ommelaineita. Oppimateriaali koostuu korteista, joissa jokaisessa on esiteltynä yksi toimenpide. Jokainen kortti sisältää tietoa toimenpiteen kulusta, siinä tarvittavista välineistä, hoitajan toiminnoista ja potilaan kotihoito-ohjeista. Tuotetta testattiin hoitotyön opiskelijoilla ja heiltä kerättiin palautetta oppimateriaalista. Palaute purettiin laadulli-sen sisällön analyysin avulla. Palautteen avulla tehtyjen johtopäätösten mukaan tuote on tarpeellinen, hyödyllinen, motivoiva, helppokäyttöinen ja se tukee hoitotyön opiskelijoiden oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Jatkossa kehittämiskohteena voitaisiin selvittää, kuinka oppimateriaali toimii käytännössä. Tällaisen tutkimuksen perusteella materiaalia voitaisiin kehittää. Myös sähköisen version tuottaminen esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun intranet-sivuille olisi hyvä kehittämiskohde. Tuotettamme hyödyntämällä voitaisiin kehitellä myös lisäkoulutusmateriaalia eri aihealueista.The topic of this thesis is minor surgical procedures, learning of nursing students and how their expertise in nursing develops. A surgical nurse needs to know how to assist doctors and surgeons in different kind of procedures. Students will learn these kind of skills better if they can practice procedures with their own hands at school, before they move into a working environment. This thesis was a product development process. The purpose of the thesis was to produce learning material on minor surgery procedures for nursing students who study at Kajaani University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to support learning and development of students’ expertise with the learning material. The development assignment was: what kind of learning material would develop learning and development of expertise of nursing students the most. The product includes learning material on certain minor surgical procedures which are saturation, stich removal, abscess puncture, mole removal and knee puncture. The material also includes information on different suture materials. The learning material consists of cards, and each procedure is described in one card. Every card contains information on one procedure, instruments, nurse’s responsibility and home care instructions. The learning material was tested on nursing students, who also gave feedback of it. The feedback was analyzed with qualitative content analysis. The conclusions are that the learning material is necessary, useful, motivating and easy to use. It supports learning and development of nursing students’ expertise. In future it could be explored how this learning material is working in action. With this kind of research the learning material could be developed and updated. Making an electronic version of this material is a good development area. Also further education material could be created by using this learning material

"Vaihdon aikana musta tuli se ihminen, joka mä oon aina halunnu olla" : kokemuksia pitkäkestoisen kansainvälisen vaihdon vaikutuksesta sosionomin ammatilliseen kasvuun

Kiinnostus opinnäytetyön aihetta kohtaan lähti tekijöiden omista kansainvälisistä vaihtokokemuksista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten sosionomit ja sosionomiopiskelijat kokivat kansainvälisen vaihdon vaikuttaneen sosionomin ammatilliseen kasvuun. Tavoitteena oli kerätä sosionomien ja sosionomiopiskelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia kansainvälisen vaihdon vaikutuksesta ammatilliselle kasvulle. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään sosionomin koulutus ja osaaminen sekä sosionomin ammatilliset kompetenssit. Tutkimuksen viitekehyksenä on TAMKin sosionomiopiskelijoille luotu ammatillisen kasvun prosessikaavio ja sen teemat. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kansainvälistymistä korkeakoulujen näkökulmasta. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, joka tehtiin viidelle sosionomille tai sosionomiopiskelijalle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kansainvälinen vaihto oli vaikuttanut kaikkien haastateltavien ammatilliseen kasvuun. Ammatillisen kasvun kannalta keskeiseksi näkökulmaksi nousi reflektio ja reflektion kautta henkilökohtainen kasvu. Reflektio kulki pohjana kaikissa ammatillisen kasvun kokemuksissa ja mahdollisti erilaiset oppimiskokemukset. Erityisesti tuloksissa korostui kriittisen reflektion merkitys.The interest for the subject of this thesis came from the experiences of the authors of the study. The aim of this thesis was to find how Bachelors of Social Services experienced the effect of international student exchange on professional growth. The goal was to gather experiences from Bachelors of Social Services on the influence of international student exchange on professional growth. The theoretical part dealt with the education and skills of the Bachelors of Social Services as well as their professional competences. The reference frame was a process dia-gram of professional growth created for Bachelor of Social Services students in Tampere University of Applied Sciences, and the themes of the diagram. In addition, the theory part dealt with the internationalization of the third level education. The study was executed as a qualitative study. The data were collected by interviewing five Bachelors of Social Services. The data were analyzed by using content analysis. The findings of this study were that long-term international student exchange had influenced the professional growth of all interviewees. A key angle for professional growth was increased reflection and personal growth through reflection. Especially critical reflection was important for the experiences of professional growth

Occurrence of glacial meltwater potholes and the physical geography-related factors affecting it in the province of Uusimaa, southern Finland

Hiidenkirnut ovat kallioperässä olevia lieriönmuotoisia ja usein huomattavan sileäseinäisiä kuoppia, jotka ovat syntyneet mannerjäätikön sulamisvaiheessa vapautuneiden, pyörteitä muodostaneiden virtavesien aiheuttaman evorsion sekä mahdollisesti myös sulamisvesien railoon tai jäätikkökaivoon syöksymisestä aiheutuneen kavitaation seurauksena. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten sijainti, topografia, jään liikesuunnan mukainen suuntautuminen, kallioperä sekä etäisyys murroslaaksoista ja harjuista selittävät hiidenkirnujen esiintymistä ja runsautta Etelä-Suomessa sijaitsevassa Uudenmaan maakunnassa. Tutkielma tuottaa myös yhtenäisen tietokannan Uudeltamaalta löydetyistä hiidenkirnuista, jollaisia ei aiemmin ole tässä laajuudessa laadittu. Tutkimusaineisto sijainti- ja ominaisuustietoineen kerättiin heinä-lokakuussa 2020 ja touko-kesäkuussa 2021. Tutkimusjoukkoon valikoitui yhteensä 320 hiidenkirnua, joista 206 valikoitui kenttätöiden ja 114 lähdeaineistojen perusteella. Kohteita, joissa hiidenkirnujen lukumäärä vaihteli yhdestä kahteenkymmeneen (1–20), oli yhteensä 116 eri puolilla Uuttamaata. Näiden lisäksi etenkin alueen etelärannikon edustalla levittäytyvässä saaristossa esiintyi lukuisia hiidenkirnuja, jotka oli merkitty vain yksittäisiin vanhoihin artikkeleihin. Koska osa hiidenkirnuista sijaitsi liian vaikeakulkuisilla alueilla tai esimerkiksi yksityispihoilla, työssä oli hyödynnettävä myös tutkimuslaitosten ja kuntien tietokantoja ja raportteja. Edellä mainittuja lähteitä hyödynnettiin myös kentällä hiidenkirnujen etsimisessä sekä myöhemmin rinne- ja etäisyysanalyyseissä. Lisäksi jokseenkin tasaisesti eri puolilta Uuttamaata arvottiin sata (100) vertailukohdetta, jotta voitiin tulkita, miten hiidenkirnukohteiden sijainti- ja ominaisuustiedot poikkeavat kalliomuodostumista, joissa ei tiettävästi esiinny hiidenkirnuja. Hiidenkirnu- ja vertailukohteiden sijainti- ja ominaisuustiedot koottiin aineistoksi, jonka pohjalta laadittiin diagrammeja sekä regressio- ja korrelaatioanalyyseja tulosten sekä niiden keskinäisten syy-seuraussuhteiden visualisointiin ja tilastollisia malleja (yleistetty lineaarinen malli, GLM) useiden muuttujien samanaikaiseen mallintamiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että monet luonnonmaantieteelliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti hiidenkirnujen esiintymiseen ja runsauteen. Koska hiidenkirnut ovat jäätikköjokisyntyisiä muodostumia, ne esiintyvät usein jään liikesuunnan mukaisissa eli pohjois-eteläsuuntaisissa tai luoteis-kaakkoissuuntaisissa jonoissa. Tektonista alkuperää olevien kallioperän murrosten läheisyys selittää vahvasti hiidenkirnujen esiintymistä, koska murrokset olivat jäähän syntyneiden railojen ja jäätikkökaivojen tapaan otollisia paikkoja sulamisvesien virtauksille. Distaaliosilla eli jään liikesuunnan puoleisilla sivuilla sijaitsevissa kohteissa esiintyy keskimäärin useampia hiidenkirnuja kuin proksimaali- ja keskiosilla sijaitsevissa kohteissa, koska rosoisissa ja lohkoontuneissa distaaliosissa oli evorsiolle alttiita onkaloita ja halkeamia sekä jään ja kallion välissä oli enemmän tilaa hiidenkirnujen kehittymiselle. Ohut, epäyhtenäinen maaperä ja kalliopaljastumien runsaus ovat johtaneet siihen, että Uudenmaan alavista eteläosista ja erityisesti saaristosta on löydetty paljon enemmän hiidenkirnuja kuin ylävämmistä pohjoisosista. Merkittävä osa hiidenkirnuista, jotka eivät tiettävästi sijainneet lähellä kallioperän murroksia, sijaitsivat saaristossa. Sen sijaan sisämaassa sijainneet hiidenkirnut esiintyivät tyypillisesti jyrkemmässä, rikkonaisessa maastossa lähellä murroksia. Harjujen läheisyyden ja hiidenkirnujen esiintymisen välillä oli taas heikko negatiivinen korrelaatio, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että hiidenkirnujen syntyminen edellyttää nopeampia jäätikköjokien virtauksia kuin harjujen muodostuminen. Suurin osa Uudenmaan hiidenkirnuista on melko pieniä, halkaisijaltaan ja syvyydeltään korkeintaan noin 120 senttimetrin mittaisia, mutta noin joka kahdeksas hiidenkirnu oli joko syvyydeltään tai halkaisijaltaan yli kolmen (3) metrin mittainen. Rinteen jyrkkyys oli voimakkaimmin yhteydessä kookkaiden hiidenkirnujen esiintymiseen. Granodioriitista koostuvaan kallioon muodostuneet kirnut olivat keskimäärin suurempia kuin mikrokliinigraniittiin muodostuneet kirnut johtuen todennäköisesti granodioriitin mineraalien suuremmasta liukenemisalttiudesta.Glacial meltwater potholes are cylindrical and often remarkably smooth-walled pits in the bedrock, formed as a result of the evorsion caused by eddy currents of water released by the melting of the continental glacier, and possibly also by the cavitation due to the meltwater rushing to a glacial moulin or crevasse. This study examines how the location, topography, orientation according to the direction of ice movement, bedrock and the distance from the fault lines and eskers explain the occurrence and abundance of potholes in the province of Uusimaa in southern Finland. This study also provides a unified database of potholes that have been found in Uusimaa, which have not been compiled to this extent before. The research material with location and characteristic data was collected in July-October 2020 and in May-June 2021. A total of 320 potholes were selected for the research group, of which 206 were determined from fieldwork and 114 from source data. There were a total of 116 sites around Uusimaa, where the number of potholes varied from one to twenty (1–20). Moreover, especially in the archipelago spreading off the southern coast of the study area, there are numerous potholes marked only in sporadic old articles. As some potholes were located in areas that were too difficult to reach or in private yards, for example, the work also required the use of databases and reports published by research institutes and municipalities. The above-mentioned sources were also utilized in the field when searching for potholes and later in slope and distance analyses. In addition, one hundred (100) comparison sites were drawn from somewhat evenly across the study area in order to interpret how the location and characteristic data of pothole sites differ from rock formations where potholes are not known to occur. The location and characteristic data of pothole and comparison sites were compiled into a material. Based on the data, diagrams as well as regression and correlation analyses were made to visualize the results and their interrelationships, and statistical models (generalized linear model, GLM) were used to model several variables simultaneously. The results showed that many physical geography-related factors simultaneously affect the occurrence and abundance of potholes. Since potholes are glaciofluvial landforms, they often occur in north-south or northwest-southeast queues because these directions are equivalent to the direction of ice movement. The proximity of bedrock faults of tectonic origin strongly explains the occurrence of potholes, as the faults, like glacial moulins and crevasses, were favourable locations for meltwater flows. On average, there are more potholes in the sites located on the lee sides (downstream sides) compared with those on the stoss sides or central parts, because there were cavities and cracks as well as more space between the ice and the rock in the rough and plucked lee sides. The thin, non-uniform soil and the abundance of rock outcrops have led to the discovery of many more potholes in the lower southern parts of the study area and especially in the archipelago than in the higher northern parts. A significant proportion of potholes, which were not known to be located near bedrock faults, were located in the archipelago. In contrast, inland potholes typically occurred in steeper and rugged terrain near the fault lines. However, there was a weak negative correlation between the proximity of the eskers and the occurrence of potholes, which is probably due to the fact that the formation of potholes requires faster flows in glacier rivers than the formation of eskers. Most of the potholes in Uusimaa are quite small, up to about 120 centimetres in diameter and depth, but approximately one in eight potholes were more than three (3) meters deep or wide. The steepness of the slope was most strongly associated with the occurrence of large potholes. Potholes formed on rock consisted of granodiorite were, on average, larger than potholes formed on microcline granite, probably due to the granodiorite minerals are more prone to dissolve

Tekninen tuki maantieteen opetuksessa

This study surveys the use of ICT in teaching by Finnish geography teachers and the need for technical support involved in it. Finnish digitalization and innovation policies direct the digitalization of teaching and the country as a whole. Geography teachers have been on the forefront in adopting the new ICT-based methods required by the new curriculum. Digitalization of schools is a part of digitalizing Finland. The aim is to model Finnish education system into a forerunner in full-scale utilization of ICT in education. The development proceeds from policymakers to teaching in upper secondary schools which is moving towards increasing digitalization and digital matriculation examination. The students of upper secondary schools are active and competent users of ICT and their geography teachers also react mostly positively to the use of ICT in teaching. Finland has invested in equipment resources, training and infrastructure fit for schools. Full-scale utilization of new technology has however not succeeded as intended. The lack of physical support is a limiting factor in many schools and teachers try to solve problems independently and with the help of colleagues. This study surveys through questionnaire (n=111) the most important forms technical support for geography teachers of upper secondary school, factors that affect to the use of ICT in teaching and the most important factors that determine whether teachers participate in training or not. The results were analyzed statistically and are demonstrated in graphs. The results reveal that the most important forms of support are colleagues, IT support person of the school and own partner. Teachers also stress the importance of networks and independent information acquisition. The problem was identified as an imbalance between the need and availability of the most important form of support. In everyday problems support is wanted from another person. Training sessions and independent studying raise professional skills, but it is challenging to put the acquired knowledge into use in everyday situations. Teachers wish for adjustments to the duration and content of training sessions. More personal approach would be preferred. Likeness to participate in training sessions highlighted regional differences in technical support. Regardless of the region they live and work in, teachers would attend training sessions more likely should they be held at their own school. This study shows that teachers living in more peripheral areas would be more likely to attend training sessions more, even if they were not held in their respective schools. Regional differences in available training sessions endanger the goal for equality that the upper secondary education has.Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomen maantieteen opettajien sähköisen opetustekniikan käyttöä ja teknisen tuen tarvetta. Suomen digitalisaatio – ja innovaatiopolitiikka ohjaa koko Suomen sekä opetuksen sähköistämistä. Maantieteen opettajat ovat olleet ensimmäisinä omaksumassa uudenlaista sähköistä opetustekniikkaa käyttöönsä uuden lukion opetussuunnitelman velvoitteiden mukaisesti. Koulumaailman sähköistäminen on osa Suomen digitaalisaatiota. Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä pyritään rakentamaan edelläkävijämaa sähköisen opetustekniikan täysimittaisessa käytössä. Muutokset etenevät päättäjätasolta lukio – opetukseen, joka on siirtymässä kohti lisääntyvää sähköistymistä ja sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Lukiolaiset ovat aktiivisia ja osaavia sähköisen tekniikan käyttäjiä. Myös lukioiden maantieteen opettajat suhtautuvat suurelta osin myönteisesti sähköisen opetustekniikan käyttöön. Suomessa on panostettu laiteresursseihin, koulutuksiin ja koulun sopivan infrasturuktuuriin. Uuden tekniikan täysimittainen hyödyntäminen ei ole kuitenkaan onnistunut halutulla tavalla. Fyysinen tuki on monessa koulussa niukkuustekijä ja opettajat pyrkivätkin ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti sekä kollegoiden avulla. Tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen kautta (n= 111) lukioiden maantieteen opettajien tärkeimpiä teknisiä tukimuotoja, sähköisen opetustekniikan käyttöön vaikuttavia tekjöitä sekä tärkeimpiä kouluttautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niitä havainnollistetaan tilastokuvioina. Tutkimustulokset paljastavat, että tärkeimpiä tukimuotoja ovat kollegat, koulun tekninen tukihenkilö ja kumppani. Opettajat myös painottivat verkostojen merkitystä ja omaa tiedonhankintaa. Ongelmaksi muodostui tärkeimmän tukimuodon saatavuuden ja tarpeen ristiriita. Arkipäivän ongelmatilanteissa apua kaivattiin toiselta henkilöltä. Koulutukset ja itsenäinen opiskelu kasvattavat opettajien ammattitaitoa, mutta tiedon hyödyntäminen arkipäivän ongelmatilanteissa osoittautui haasteeksi. Koulutuksien kestoon ja sisältöihin kaivattiin tarkennuksia. Henkilökohtaisuuden lisäämistä kaivattiin. Alueelliset erot opettajien tukimuodoissa tulivat esille kouluttautumista tutkittaessa. Koulutuksen järjestäminen omalla koululla lisäisi vastaajan kouluttautumista asuinpaikasta riippumatta. Tutkimus osoitti, että syrjäisemmillä seuduilla asuvat opettajat kävisivät koulutuksissa enemmän, vaikka ne eivät sijaitsisi omalla koululla. Alueelliset erot opettajien kouluttautumismahdollisuuksissa vaarantavat tasa-arvoisen lukiokoulutuksen tavoitteen

Transfer learning for mobile robots

Abstract. In this project transfer learning can be defined as transferring previously learned knowledge to a new environment and making use of it to avoid obstacles. The feasibility of transfer learning was studied in a situation where a robot is given a task to navigate to a user-defined location in a virtual environment without hitting walls and utilizing reinforcement learning to teach the robot, which means that the robot will receive rewards according to the way it moves in the environment and how close it is to the goal location. In this project everything is done and tested in simulation. First the robot is trained in a standard environment, which is a simple hallway. It requires around 4000 iterations for the robot to learn better practices and reach the goal more frequently. When the training is done, the robot is moved to a test environment, which is otherwise similar to the standard one with the exception of a slanted floor, a ramp, in the beginning of the hallway. This proved to be an obstacle that the robot could not overcome without the help of sensor spoofing. Sensor spoofing in this case means inputting fake values to the robot’s laser sensor, which is responsible for detecting obstacles around the robot. The major target in this research was to transfer the previously learned data from the standard environment to the test environment and utilize sensor spoofing to help the robot overcome the slanted floor and eventually analyze if transfer learning helped the robot perform better. The performance can be compared by looking at the rewards received by the robot, since the robot receives highest rewards when reaching the goal location in the environment and negative rewards when crashing into walls. If transfer learning is beneficial for the robot, the robot should reach the goal point more frequently when making use of previously trained data from the standard environment and sensor spoofing in the test environment, compared to how it performs without them. This was also the result achieved. Even though the performance was not as good as it was without the ramp since without the ramp the robot reached the goal point every time after training around 200 episodes, the performance was better than it was without the trained model and sensor spoofing being used. As a result, transfer learning can be applied in virtual environments for mobile robots under certain restrictions. It can also be utilized in many other cases, this project is just one example. The codes and files used for this project are available on GitHub at https://github.com/lperala/Transfer_learning_for_mobile_robots.Tiivistelmä. Tässä projektissa oppimisen siirtäminen voidaan määrittää aiemmin opitun tiedon siirtämisenä uuteen ympäristöön ja sen hyödyntämisenä esteiden välttelyyn. Oppimisen siirtämisen toteutettavuutta tutkittiin tilanteessa, jossa robotille on annettu tehtävä navigoida käyttäjän määrittämään sijaintiin virtuaalisessa ympäristössä osumatta seiniin hyödyntäen vahvistavaa oppimista robotin opettamiseksi, joka tarkoittaa että robotti saa positiivisia palkkioita sen mukaan miten se liikkuu ympäristössä ja kuinka lähellä se on tavoitesijaintia. Tässä projektissa kaikki on tehty ja testattu simulaatiossa. Ensin robotti koulutetaan standardiympäristössä, joka on yksinkertainen käytävä. Robotti tarvitsee noin 4000 toistoa koulutusta, jotta se oppisi liikkumaan paremmin ja saavuttamaan tavoitesijaintinsa useammin. Kun koulutus on tehty, robotti siirretään testiympäristöön, joka on muuten samanlainen kuin standardiympäristö, mutta sisältää kaltevan rampin käytävän alussa. Tämä osottautui esteeksi, jonka yli robotti ei kyennyt liikkumaan ilman sensorin huijaamista. Sensorin huijaaminen tarkoitti tässä tapauksessa tekaistujen arvojen syöttämistä robotin lasersensorille, joka vastaa esteiden havaitsemisesta robotin ympärillä. Suurin tavoite projektissa oli siirtää aiemmin opittu data standardiympäristöstä testiympäristöön ja hyödyntää sensorin huijaamista auttaakseen robottia ylittämään ramppi ja lopulta analysoida oliko oppimisen siirtämisestä hyötyä robotin suoriutumisen kannalta. Suoriutumista voitiin tarkastella vertaamalla robotin keräämiä palkkioita, koska robotti saa isoimmat palkkionsa saavuttaessaan tavoitesijaintinsa ympäristössä ja taas negatiivisia palkkioita, mikäli se törmää seinään. Jos oppimisen siirtäminen on hyödyllistä, se tarkottaisi että robotti saavuttaisi tavoitesijainnin useammin kun se hyödyntää aiemmin opittua dataa kuin jos se suoriutuisi ilman opittua dataa. Tämä oli myös tulos johon päädyttiin. Vaikka suoriutuminen ei ollut yhtä hyvää kuin ilman ramppia, koska ilman ramppia robotti saavutti tavoitteensa jo 200 koulutusepisodin jälkeen, suoriutuminen oli parempaa kuin se oli täysin ilman koulutusta ja sensorin huijaamista. Tuloksena, oppimisen siirtämistä voidaan hyödyntää virtuaalisissa ympäristöissä mobiileille roboteille tiettyjen rajoituksin. Sitä voidaan myös hyödyntää monissa muissakin tapauksissa, tämä projekti on vain yksi esimerkki. Projektissa käytetyt tiedostot ovat saatavilla GitHubissa osoitteesta https://github.com/lperala/Transfer_learning_for_mobile_robots