Kodin ja koulun yhteistyö maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemana

Suomessa asuu paljon eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä, joiden lapset käyvät suomalaista peruskoulua. Erilaiset kulttuurit asettavat haasteita perheille sekä kouluille. Tutkimuksemme keskittyi maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemuksiin ja toiveisiin kodin ja koulun yhteistyöstä, mistä on tehty Suomessa vähän tutkimuksia. Lähestyimme aihetta grounded theory -menetelmän avulla, jossa tutkimustulokset muodostuvat aineiston ehdoilla. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä lähtökohtia vanhempien kulttuuripuhe tuottaa yhteistyölle sekä millaisia toimijuuden kokemuksia yhteistyön muodot tarjoavat vanhemmille. Tutkimus kiinnittyi Monitoimijuus koulussa kehittämishankkeeseen, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Aineistomme koostui 9 maahanmuuttajataustaisen vanhemman haastattelusta. Yllättäväksi haasteeksi nousi vanhempien tavoittaminen tutkimukseemme. Tutkimukseen osallistuneista kahdella vanhemmalla on suomalainen puoliso. Sovelsimme aineiston analyysissa grounded theoryn kolmea analyysivaihetta. Onnistunut kodin ja koulun yhteistyö auttaa lasta integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Selkeä yhteneväinen linja vanhemmilla oli yleisessä tyytyväisyydessä suomalaiseen kouluun sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Monet vanhemmat korostivat maahanmuuttajien heterogeenisyyttä. Maahanmuuttaja-käsitettä tarkasteltiin niin itseä kuvaavana asiallisena yleiskäsitteenä kuin myös negatiivisena leimana, joka ei tee oikeutta maahan muuttaneille. Yhteistyössä koulujen tulee huomioida perheiden omat mieltymykset ja kielitaidon taso, eikä pitäytyä vain yleisesti sovituissa käytänteissä. Haastattelut sisälsivät paljon vanhempien oma-aloitteista puhetta kulttuurisista eroista ja vertailuista. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien yritteliäisyys sekä halu vaikuttaa asioihin luonnehtivat yhteistyökuvauksia. Joillakin vanhemmilla toimijuutta rajoittivat kuitenkin kielierot ja siihen liittyvät ymmärtämisvaikeudet sekä ajoittainen tiedonpuute. Muodostimme tutkimustuloksista kehämallin, jota opettajat ja koulut voivat hyödyntää yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä

Late gadolinium enhancement (LGE) progresses with right ventricle volume in children after repair of tetralogy of fallot

Peer reviewe

Vaaraton luomi vai sittenkin ihomelanooma?

Teema: Ihomelanooma. English summar

Pahanlaatuiset kasvaimet haavojen taustalla

Vertaisarvioitu. English summary• Kroonisen haavan taustalla on pahanlaatuinen kasvain noin 2–4 %:ssa tapauksista. • Kasvaimeen viittaavat haavan epätyypillinen sijainti, epäsäännölliset reunat, voimakas liikakasvu, herkästi vuotava haavan pohja, epätyypillinen pigmentaatio haavan reunalla sekä huono hoitovaste 4–12 viikon kuluessa. • Diagnoosi tehdään koepalasta. • Hoito valikoituu kasvaimen lajin mukaan, mutta ensisijainen hoito on kirurginen.Peer reviewe

Neuronavigated Versus Non-navigated Repetitive Transcranial Magnetic Stimulation for Chronic Tinnitus: A Randomized Study

Repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) has shown variable effect on tinnitus. A prospective, randomized 6-month follow-up study on parallel groups was conducted to compare the effects of neuronavigated rTMS to non-navigated rTMS in chronic tinnitus. Forty patients (20 men, 20 women), mean age of 52.9 years (standard deviation [SD] = 11.7), with a mean tinnitus duration of 5.8 years (SD = 3.2) and a mean tinnitus intensity of 62.2/100 (SD = 12.8) on Visual Analog Scale (VAS 0–100) participated. Patients received 10 sessions of 1-Hz rTMS to the left temporal area overlying auditory cortex with or without neuronavigation. The main outcome measures were VAS scores for tinnitus intensity, annoyance, and distress, and Tinnitus Handicap Inventory (THI) immediately and at 1, 3, and 6 months after treatment. The mean tinnitus intensity (hierarchical linear mixed model: F3 = 7.34, p = .0006), annoyance (F3 = 4.45, p = .0093), distress (F3 = 5.04, p = .0051), and THI scores (F4 = 17.30, p F3 = 2.96, p = .0451) favoring the non-navigated rTMS. Reduction in THI scores persisted for up to 6 months in both groups. Cohen’s d for tinnitus intensity ranged between 0.33 and 0.47 in navigated rTMS and between 0.55 and 1.07 in non-navigated rTMS. The responder rates for VAS or THI ranged between 35% and 85% with no differences between groups (p = .054–1.0). In conclusion, rTMS was effective for chronic tinnitus, but the method of coil localization was not a critical factor for the treatment outcome.</p

Rintasyöpä ja seksuaalisuus : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Rintasyöpä on Suomen yleisin syöpä naisilla. Rintasyöpään sairastuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti naisen elämään. Rintasyövän yleisimmät hoitomuodot ovat kirurgiset toimenpiteet, sytostaatti- sekä hormonihoidot. Rintasyöpähoidot vaikuttavat naisen seksuaalisuuteen hyvin kokonaisvaltaisesti. Seksuaaliterveyden edistäminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville hoitoalan ammattilaisille ja on osa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen miten naiset kuvailevat rintasyöpähoitojen vaikutuksia seksuaalisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on hoitotyön laadun kehittäminen niin, että rintasyöpähoitojen vaikutukset naisen seksuaalisuuteen huomioitaisiin olennaisena osana potilastyötä. Tutkimusaineiston haku rajattiin vuosina 2000–2015 julkaistuihin tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Tietokantahakujen perusteella löydetty tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksista kävi ilmi, että rintasyöpähoidot vaikuttavat naisen seksuaalisuu-teen hyvin kokonaisvaltaisesti. Suurimmaksi osaksi hoitojen vaikutukset olivat negatiivisia, tosin yksilöllisiä eroja nousi esiin. Hoitohenkilökunnalla olisi kehi-tettävää rintasyöpäpotilaalle tiedottamisessa seksuaalisuuden muutoksiin liitty-vistä seikoista, joita sairauden aikana tulee eteen. Hoitojen ja sairauden vaiku-tukset jatkuvat usein vuosia rintasyöpähoitojen loputtua, joten potilaan infor-mointi yksilöllisyys ja elämäntilanne huomioon ottaen on erittäin tärkeää elä-mänlaadun kannalta.Breast cancer is the most common cancer among women. It is commonly treated surgically and medically using chemotherapy and hormonal therapy. Treatments can affect physically and mentally, also having an impact on relationship and sexual functioning. Therefore sexual health promotion is part of nursing for all health care workers. The purpose of this thesis was to explore how breast cancer treatments are connected to woman’s sexuality. The aim of this thesis was to produce information to develope the quality of nursing. With this information the effects of breast cancer treatments to the sexuality can be observed as part of patient care. The method used was systematic literature review and data was analysed inductively. Research data was collected from finnish and international databases. Research data was limited to nursing studies and articles published in years 2000-2015. The results of this research show how the breast cancer treatments have an effect on woman’s sexuality holistically. For the most part the effects were negative, but some individual differences were found. Health care providers often lack knowledge about post treatment sexuality and sexual functioning. They must develope an understanding of the importance of sexuality issues for women with breast cancer. The effects of treatments can continue long after the actual treatments have finished so informing the patient is very important to maintain the quality of life

Severe pulmonary regurgitation in adolescents with tetralogy of Fallot leads to increased longitudinal strain

Postoperative patients with tetralogy of Fallot (TOF) are often compromised by chronic pulmonary regurgitation and chronic right ventricular volume load. We sought to determine whether pulmonary regurgitation (PR) would affect right and left ventricle (RV and LV) strain.Peer reviewe

School Nurses’ Perceptions, Learning Needs and Developmental Suggestions for Mental Health Promotion: Focus Group Interviews

School nurses have a key role in promoting the mental health of adolescents at school.However, there is still a lack of comprehensive understanding of the role and experiences of school nurses as they promote mental health at schools. A qualitative research design employing focus group interviews was used. School nurses (n=21) were purposively sampled from one city in Southern Finland. The data were analyzed using inductive content analysis, resulting in seven categories describing school nurses’ perceptions, needs and suggestions for development of mental health promotion in school health care. School nurses perceived health care at school as a low-threshold service. Mental health problems are often first identified by a school nurse. However, school nurses felt that extra effort is needed to recognise mental health problems, build trusting relationships, and motivate adolescents to attend regular health check-ups. Specific core learning competencies such as communication skills, being present, keeping confidentiality, and the ability to motivate adolescents to regularly visit the school health clinic are needed. However, school nurses often lack basic resources for mental health promotion. The areas of mental health development included cooperation with stakeholders and parents, and development of anonymous, easy-access services. It is important that school nurses have the skills needed and enough resources to fulfil their demanding tasks in school health care services