Mothers living apart from their children - Spatial construction of maternal identity

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This doctoral dissertation sets out to answer the following question: How is a woman’s maternal identity constructed when her child lives with the father? The answer is sought by examining the life stories recounted in oral interviews with 18 women and the memories recorded by three women in a group. As the dissertation is related to the discipline of social work and feminist research, it also has the emancipatory dimension of reconstructing women’s socio-cultural status. From the theoretical perspective, the dissertation is based on the hermeneutic, phenomenological and narrative approaches. The hermeneutic-phenomenological approach connects the dissertation to an understanding and interpretative research paradigm which seeks the meanings of individual experiences, while narrativity is manifested in the effort to understand the nature of the corpus used in the dissertation. The technique of close reading is used to analyse the dissertation corpus. In close reading, new thematic contents and interpretations are sought and found by reading transcribed texts and listening to recordings several times. As a starting point for the analysis, the concept of identity is understood as constructed through social interaction. Underlying this view is the notion that human beings are holistic entities, in which corporeality, consciousness and situationality are simultaneously present. The concept of identity is seen as a social construct and, accordingly, humans are understood as active corporeal beings functioning in an extensive ecosystem. Interaction between humans and their living environment is manifested in three types of relations: relations that alter reality, that is, interaction with the material environment, relations that are based on symbolic communication, and power relations. The analysis and reporting are founded on the concept of space, which is manifested in the corpus as concrete, mental or abstract and metaphorical space. The construction of identity is perceived as taking place in spatial dimensions which are simultaneously present. These dimensions may be defined as cultural space which assumes mythical features, relational space based on human interaction, the home as an experiential and lived space, reflective space based on current and future definitions of the self, and the space of moral emotions. The maternal identity of women living apart from their children is constructed in a contradictory space. The women consider themselves as good mothers. They construct their maternal identity according to the ethics of concern, responsibility and care. However, the women are discredited in their own communities and stigmatised for abandoning their children. In reality, most of the mothers have had to accept (in some cases voluntarily) a solution they would rather have rejected. In the course of the research, the relationship with the children’s father emerged as an important element in the construction of maternal identity. Most of the women have had a violent spouse, who has controlled the family home and limited the mother’s space. However, a close connection with the child after the parents’ separation aids in constructing a positive maternal identity despite the guilt felt by the women because they cannot look after their children’s everyday needs. The mothers interviewed for this dissertation construct their identity in the paradoxical space of strength and fragility.Opponents: docent Hannele Forsberg & docent Ritva NätkinCustos: prof. Mirja Satk

Water in an LCA framework : applying the methodology to milk production in Finland

201

Environmental impacts of a lunch plate - challenges in interpreting the LCA results

The challenges of the project were to reveal and interpret complex and contrasting environmental issues associated with food by consumers, in order to build up more comprehensive understanding on LCA results as measures of sustainability. This approach was to linked to the specific example of lunch plates. Expertise from various scientific fields was used to identify the key environmental issues; food chain stakeholders to provide appropriate environmental data for LCA, consumer researchers to link that with the food consumption framework, and teaching experts to introduce pedagogic aspects into the lunch plate presentation

Mental disorders and the use of primary health care services among homeless shelter users in the Helsinki metropolitan area, Finland

Background: Homelessness is associated with increased morbidity, mortality and health care use. The aim of this study was to examine the role of mental disorders in relation to the use of 1) daytime primary health care services and 2) after hours primary health care emergency room (PHER) services among homeless shelter users in the Helsinki Metropolitan Area, Finland. Methods: The study cohort consists of all 158 homeless persons using the four shelters operating in the study area during two selected nights. The health records were analyzed over a period of 3 years prior to the sample nights and data on morbidity and primary health care visits were gathered. We used negative binomial regression to estimate the association between mental disorders and daytime visits to primary health care and after hours visits to PHERs. Results: During the 3 years the 158 homeless persons in the cohort made 1410 visits to a physician in primary health care. The cohort exhibited high rates of mental disorders, including substance use disorders (SUDs); i.e. 141 persons (89%) had a mental disorder. We found dual diagnosis, defined as SUD concurring with other mental disorder, to be strongly associated with daytime primary health care utilization (IRR 11.0, 95% CI 5.9-20.6) when compared with those without any mental disorder diagnosis. The association was somewhat weaker for those with only SUDs (IRR 4.9, 95% CI 2.5-9.9) or with only other mental disorders (IRR 5.0, 95% CI 2.4-10.8). When focusing upon the after hours visits to PHERs we observed that both dual diagnosis (IRR 14.1, 95% CI 6.3-31.2) and SUDs (11.5, 95% CI 5.7-23.3) were strongly associated with utilization of PHERs compared to those without any mental disorder. In spite of a high numbers of visits, we found undertreatment of chronic conditions such as hypertension and diabetes. Conclusions: Dual diagnosis is particularly strongly associated with primary health care daytime visits among homeless persons staying in shelters, while after hours visits to primary health care level emergency rooms are strongly associated with both dual diagnosis and SUDs. Active treatment for SUDs could reduce the amount of emergency visits made by homeless shelter users.Peer reviewe

Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky

Sian- ja broilerinlihan ympäristökilpailukyky (SBYM) -hankkeessa pyrittiin selvittämään suomalaisen sian- ja broilerinlihan ympäristösuorituskyky ilmastovaikutuksen (hiilijalanjälki) sekä vedenkulutuksesta johtuvien vaikutusten (vesijalanjälki) osalta. Suomalaisen lihantuotannon ympäristösuorituskyky on yksi ydinkysymyksistä kotimaisen lihan kilpailukyvyn ja viennin edistämisessä. Elinkaariarvioinnin tavoitteena on arvioida tuotantoa Euroopan komission suosittelemien laskentaohjeistusten mukaan (Product Environmental Footprint, PEF). Näiden harmonisoitujen arviointiohjeistuksien tavoitteena on luotettava tuotekohtainen vertailtavuus myös kansainvälisesti. Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan ilmastovaikutuksen ja vesijalanjäljen kannalta keskeisimmät tekijät, niin heikkoudet kuin vahvuudetkin. Tyypillistä suomalaista sianlihantuotantoa vastaavan sianlihan ilmastovaikutus oli 3,6 kg CO2 ekv per teuras-kg. Sianlihatuotannossa valtaosa päästöistä syntyy kotimaisten rehukasvien tuotannosta, sillä niiden osuus ruokinnassa on merkittävä. Toisaalta sianlihatuotanto pystyy hyvin jo nykyisellään hyödyntämään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kuten ohravalkuaisrehua (OVR) ja heraa sekä jossain tapauksissa myös mäskiä. Näiden käyttö valkuais¬lähteenä on jo parantanut tuotannon ympäristökilpailukykyä. Suomalaisen tyypillisen sianlihan vesiniukkuusvaikutus oli 0,7 m3 ekv per teuras-kg. Vesiniukkuuden osalta erityisesti teolliset rehuvalmisteet ja niiden sisältämät tuontiraaka-aineet korostuivat esim. kasteluvesien ja tuotantopanoksien vuoksi. Tuloksissa rehukoostumuksen ja rehutuotannon kehittämisen lisäksi myös lannan käsittelyn ja varastoinnin kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi päästöjen pienentämiseksi. Osalla tiloista on jo käytössä biokaasulaitoksia lannan päästöjen vähentämiseksi ja energian hyödyntämiseen. Suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutus oli 2,37 kg CO2 ekv per teuras-kg. Broileri-tuotannossa oleelliseksi päästölähteeksi nousi maankäytön muutos ja vähentämistoimeksi soijan korvaaminen vaihtoehtoisilla valkuaislähteillä. Kuten sianlihantuotannonkin osalta, myös kotimaisen viljelyn ympäristösuorituskyvyn parantaminen pienentäisi broilerinlihan vaikutuksia edelleen. Broilerilihan vesiniukkuusvaikutus oli 0,54 m3 ekv per teuras-kg. Vedenkäytön arvioinnissa suurin vaikutus oli teollisten rehujen raaka-aineilla. Maissin käyttö broilerinrehuissa on ollut tilapäistä, mutta silti sen osuus laskennassa korostui. Raaka-aineiden valinta sekä niiden alkuperän huomioiminen nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi. Broilerinlihan tuotanto on vahvasti ohjattua ja optimoitua, mikä parantaa ympäristösuorituskykyä. Lisäksi tilojen uusiutuvien lämmityspolttoaineiden käyttö nähtiin eduksi. Tässä tutkimuksessa sianlihan maankäytön muutoksen suhteellinen (ja myös absoluuttinen) osuus oli kotimaisessa tuotannossa pienempi verrattuna kansainvälisen tutkimuksen aineistoon, minkä selittää vähäinen eteläamerikkalaisen soijan käyttö. Broilerin tulosta voidaan myös suuntaa antavasti vertailla noin 15 vuoden takaiseen suomalaiseen tutkimukseen, ja todeta, että ilmastovaikutus on tuotannon kehittyessä pienentynyt. Kansainvälisessä vertailuaineistossa vaihtelu vesiniukkuusvaikutuksissa on todella suurta. Sama havainto tehtiin tässä tutkimuksessa, missä pienet vaihtelut broilerirehuresepteissä aiheuttivat kymmenien prosenttien vaihtelun vesiniukkuustuloksiin. Koska AWARE-menetelmä on vielä uusi, ja eri tutkimusten tulokset heilahtelevat vielä johtuen mm. datahaasteista, tulee kaikkiin vesiniukkuusarviointeihin suhtautua toistaiseksi varauksella

Elintarvikeketjun ympäristövastuun taustaraportti

vo

Biomassa-atlas. Biomassojen kestävän käytön työväline. Esiselvityksen loppuraportti.

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan kehittää. Järjestelmä on mahdollista toteuttaa avoimella tai kaupallisella lähdekoodilla. Tekniikan valintaa voidaan tarkentaa hankintaneuvotteluissa ohjelmistotoimittajien kanssa. Biomassa-atlas-tietojärjestelmän ylläpito edellyttää aineistojen säännöllistä päivittämistä ja järjestelmän versiopäivityksistä ja tietoturvasta huolehtimista. Ylläpitoon tulee varata jatkuva ulkopuolinen rahoitus ja riittävä osaaminen. Biomassa-atlaksesta on mahdollista tulla biotalousstrategian toteuttamisen merkittävin yksittäinen työkalu. Jotta strategiaa voitaisiin edistää parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi Biomassa-atlaksen huomioida myös eri biomassojen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.The main objective of the project was to study the need and content for a GIS-database and application which would assemble essential national databases of biomass. From the very beginning, it was recognized that databases should be accessible via the Internet and by map-based user interface. The tool was named Biomass Atlas. The main result of this report is the plan to realize Biomass Atlas: how the web-based user interface utilizing refined biomass data should be put into practice. Users of biomass data were interviewed in personal meetings as well as via an Internet survey during the project. Users were recognized widely from the administrative to the operational level. There is an explicit need for biomass data of every biomass type. The acquisition of data is considered to be demanding. Two-thirds of respondents viewed the Biomass Atlas-like application as important, and almost all viewed it as at least useful. The most important demands for the data were reliability and up-to-date status. The most important biomass databases or methods to develop them with regard to biomass from agriculture, forestry and watersheds as well as peat were examined, as well as other related projects enhancing GIS data distribution. There are nationwide databases ready for forest biomass, waste and manure. Peat from wetlands is mapped widely in Southern Finland. Fields and crops are registered annually, which makes it possible to count the yearly biomass data. Data acquisition of biomass from watersheds such as common reed and fish is going to proceed in the years to come, and we can therefore expect to obtain GIS data from them. It is possible to open most of the biomass data covered in this study. Pointing out precise location information in high resolution is restricted by the Finnish personal data act. In addition to biomass data, data and tools helping to evaluate impacts of biomass harvest and use were mapped within the project. The plan was made to develop the database and user interface. The plan consists of technical definitions and suggestions towards a cooperative model which can be used for system development. The system is possible to implement in either an open or closed manner, i.e. using a commercial source code. The choice of technology can be defined during the procurement-based negotiations with software companies. Maintenance of the Biomass Atlas system requires regular updates of the data and system versions and ensuring information security. Continuous external funding and sufficient know-how are needed to secure these requirements. It is possible that Biomass Atlas shall become the most significant single tool for implementing the Finnish bioeconomy strategy. In order to enhance the strategy in the best possible way, Biomass Atlas should also take into account impacts to the environment, economy and social sustainability caused by the utilization of various biomass type

Käyttäytyminen ei käskystä muutu : Liikuntaneuvonnan keskeyttäneet asiakkaat Liike luo elämää -hankkeessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiset liikuntaneuvonta-asiakkaat keskeyttävät liikuntaneuvontaprosessin Liike luo elämää -hankkeessa. Opinnäytetyössä luotiin myös profiili kuvaamaan tyypillistä liikuntaneuvonnan keskeyttänyttä asiakasta. Liike luo elämää on Etelä-Savossa toimiva terveysliikuntahanke, joka tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäiselle väestölle. Opinnäytetyön avulla Liike luo elämää -hankkeen koordinoijat voivat pyrkiä parantamaan liikuntaneuvontaprosessia siten, että asiakkaat saataisiin pysymään mukana liikuntaneuvonnassa koko prosessin ajan. Liikuntaneuvonta on yksilöllistä opastusta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä asioissa. Liikuntaneuvonnan tavoitteet muodostuvat asiakkaan elämäntilanteesta, pyrkimyksistä, terveydentilasta ja siitä, mitä hän on valmis muuttamaan omassa käyttäytymisessään. Liikuntakäyttäytymisen muuttaminen on palapeliä, jossa monien osien on sovittava kohdalleen. Palapelin kokoamisen apuna käytetään terveyden edistämiseen käytettyjä malleja ja toimintatapoja. Liike luo elämää -hankkeessa näitä malleja ovat precede-proceed-malli ja transteoreettinen muutosvaihemalli. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohdejoukkona olivat eteläsavolaiset 18–64-vuotiaat ihmiset, jotka keskeyttivät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvontaprosessin. Otos koostui 59 keskeyttäneestä asiakkaasta. Otosta verrattiin Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnassa jatkaneisiin asiakkaisiin (423 asiakasta). Opinnäytetyössä käytettiin valmiiksi kerättyä Excel- taulukkomuodossa olevaa aineistoa, joka on rajattu syksystä 2008 tammikuulle 2010. Tutkimuksemme osoitti, että tyypillisimmät Liike luo elämää -hankkeen liikuntaneuvonnan keskeyttäneet asiakkaat ovat keski-ikäisiä työssäkäyviä ihmisiä, jotka liikkuvat suosituksiin nähden vähän ja kamppailevat painonhallinnan kanssa. He kokevat kuitenkin elämänlaatunsa ja motivaationsa liikuntaan hyväksi. Tutkimuksemme tulokset ovat suuntaa-antavia, eikä niitä voi yleistää koskemaan kaikkia liikuntaneuvonnan keskeyttäneitä asiakkaita. Tuloksille ei löydy suoranaista vertailupohjaa, koska vastaavaa tutkimusta samasta ikäryhmästä ei ole. Mielestämme jatkossa tulisi tutkia myös sitä, miksi asiakkaat keskeyttävät liikuntaneuvonnan.The main objectives of the research were to investigate and establish the customer type that is the most likely to quit the Liike luo elämää programme. It is a programme aiming to coach its customers about the importance of physical activity. Liike luo elämää health councelling programme operates in Etelä-Savo and it offers physical activity councelling for working age adults. The research was conducted to assist the coordinators of the Liike luo elämää campaign to improve the programme in order to keep the customers engaged in the process instead of leaving it. The programme consists of individual coaching and mentoring on health related subjects and problems of each customer. The goals of the programme are based on the customer’s personal targets, health and willingness to change their exercising habits. There are several tools, such as the precede-proceed model, that are applied to the Liike luo elämää programme to support the progress of each customer. The research population consisted of 18 to 64 year old customers from the Etelä-Savo region who did not complete the programme, and a sample of 59 customers was chosen for the research. Data was gathered through quantitative research methods from the sample population and it was compared to the 423 customers who stayed on the programme. In addition, Excel database from autumn 2008 to January 2010 was used in the research. According to the results of the research the majority of the customers who did not complete the Liike luo elämää programme are middle aged with a full time occupation, who exercise very little and struggle with maintaining their weight. However, the results show that they feel their motivation to exercise and the quality of their lives are satisfactory. The results of the research are only case specific and not applicable to all customers who do not complete the programme. It is recommended that in future the reasons behind quitting the programme are investigated further