Kestävän kehityksen strategian tuki ja vaikuttavuuden systeeminen kokonaistarkastelu

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja VTT toteuttivat yhteistyössä TEM:n kestävän kehityksen strategiatyötä tukevan hankkeen 2021-2022, jonka tavoitteena oli a) tuottaa osallistava prosessi kestävyystavoitteiden tunnistamiseksi ja b) toteuttaa kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikuttavuuden kokonaistarkastelu. Projektissa toteutettiin neljä temaattista työpajaa: Kaupungistuminen ja osallisuus, Vastuullinen liiketoiminta, Innovaatiot ja kestävä kasvu sekä Ilmastopolitiikka. Lisäksi järjestettiin tilaisuus, jossa käsiteltiin TEM:n painopisteiden suhdetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), sekä vaikuttavuustyöpaja, jossa tarkasteltiin kestävän kehityksen edistämiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja seurannan indikaattoreita. Työpajatyöskentelyn lisäksi projektissa toteutettiin TEM:n kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikuttavuuden systemaattinen kokonaistarkastelu. Prosessin tueksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli tarkastella, miten kestävän kehityksen tavoitteet tai vastuullisuustavoitteet on liitetty julkisen hallinnon organisaatioiden toimintaan ja ohjausmekanismeihin. Prosessin lopputuloksena todetaan, että kokonaiskestävyyden ja SDG-tavoitteiden johtaminen tulee olla kiinteä osa TEM:n toimintaa. Sen varmistamiseksi TEM:ssä tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin kestävän kehityksen ja SDG-tavoitteiden osalta: 1) Tilannetieto ja toimijoiden laajapohjainen osallistaminen, 2) Jaettu ymmärrys strategisista tavoitteista ja niitä ohjaavista arvoista, 3) Vaikuttavuuspolut: operatiiviset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit ohjaamaan toimintaa kohti yhteisiä strategisia tavoitteita, 4) Toiminnan integrointi organisaation käytäntöihin, ja 5) Systemaattinen seuranta ja korjausliikkeet

Pengaruh Biostimulan dan Varietas Terhadap Pertumbuhan dan Produksi Bawang Merah di Lahan Gambut

Rumput laut merupakan bahan berkualitas tinggi untuk pembuatan biostimulan. Biostimulan ekstrak rumput laut mengandung unsur hara, asam amino, sitokinin, auksin, laminaran, fukoidan, alginat, dan betain yang memacu metabolism tanaman sehingga dapat meningkatkan pertumbuhan dan hasil tanaman. Beberapa hasil penelitian menunjukkan bahwa penyemprotan biostimulan rumput laut pada tanaman dapat meningkatkan berat trubus 37 hingga 42 persen dan berat akar 34 hingga 45 persen. Penelitian ini menggunakan biostimulan yang diperkaya (fortified) dengan unsur S, Zn, Cu, dan Mn untuk mencukupi kebutuhan tanaman bawang merah. Penelitian menggunakan rancangan acak kelompok faktorial, dua faktor, yaitu rumput laut dan varietas bawang merah dengan ulangan lima kali. Perlakuan: tanpa pemberian rumput laut dan pemberian rumput laut, sedangkan varietas bawang merah yang digunakan: Bima, Moujung, dan Sumenep. Hasil: pemberian rumput laut memperbaiki kesuburan tanah gambut dan meningkatkan produksi bawang merah. Biostimulan dan varietas nyata meningkatkan pertumbuhan dan produksi bawang merah. Pemanfaatan biostimulan untuk meningkatkan produktivitas bawang merah varietas Bima dan Moujung di lahan gambut layak secara ekonomi untuk diterapkan oleh petani lahan gambut di Kalimantan Barat

ANALISIS KOMPARATIF MONOKULTUR UBIKAYU DENGAN TUMPANGSARI UBIKAYU-KACANG TANAH DI BANYUMAS

Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui perbedaan pendapatan antara usahatani monokultur dan usahatani tumpangsari, mengetahui perbedaan kelayakan usahatani monokultur dengan usahatani tumpangsari, dan mengetahui perbedaan pemerataan pendapatan usahatani monokultur dengan tumpangsari. Metode analisis yang digunakan adalah analisis pendapatan, analisis kelayakan, dan analisis Gini Ratio. Hasil penelitian menunjukkan bahwa pendapatan rata-rata per hektar petani monokultur adalah Rp 20.331.620. Adapun pendapatan rata-rata per hektar usahatani tumpangsari sebesar Rp 25.305.466. Nilai R/C ratio adalah 2,49 dan B/C ration adalah sebesar 1,495 pada usahatani monokultur. Adapun  pada usahatani tumpangsari nilai R/C ration adalah sebesar 2,53 dan nilai B/C ratio adalah sebesar 1,53. Tingkat ketimpangan distribusi pendapatan usahatani monokultur dan tumpangsari berdasar Gini Ratio berada dalam tingkat ketimpangan sedang

Kansainvälisesti merkittävät kehitys- ja kokeiluympäristöt : Menestystekijät ja vaikuttavuuden kriteerit

VTT:n toteuttaman hankkeen neljä päätavoitetta olivat: 1) tunnistaa kehitys- ja kokeilu­ympäristöjen pullonkauloja ja menestystekijöitä kansainvälisten esimerkkien pohjalta, 2) tuottaa uutta tietoa kehitys- ja kokeiluympäristöjen menestystekijöistä, 3) tunnistaa konkreettiset vaikuttavuuden kriteerit arvioinnin ja johtamisen tueksi ja 4) tiivistää linjaukset ja keskeiset viestit kehitys- ja kokeiluympäristöjen vaikuttavien toimenpiteiden ja investointien sekä Kasvuportfolio-toimintamallin toimenpanon tueksi. Selvityksessä tunnistettiin kahdeksan kriittistä menestystekijää kehitys- ja kokeiluympäristöille. Ne ovat huippuosaaminen, infrastruktuuri, veturiorganisaatio, yritysten tarpeet, arvonluonti ja vaikuttavuus, rahoitus- ja liiketoimintamalli, ekosysteemit ja kaupunkien rooli. Raportin suositukset koskevat 1) yhtenäisen kansallisen kokonaiskuvan muodostamista tärkeimmistä kehitys- ja kokeiluympäristöistä sekä niitä tukevaa säädös- ja rahoituskokonaisuutta 2) nykyistä systemaattisemman ymmärryksen muodostamista alueellisten innovaatioympäristöjen merkityksestä, menetystekijöistä ja arvosta 3) käytännönläheisen työkalupakin valmistelua tukemaan kehitys- ja kokeiluympäristöjen rakentamista 4) pilottien käynnistämistä vahvasti sitoutuneiden veturiyritysten ja alueellisten ekosysteemitoimijoiden johdolla