Mihin eksyi haikara? : Yliopisto-opiskelijoiden mietteitä perheen perustamisesta

Opinnäytetyömme tavoitteena on auttaa Tampereen toimipisteen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä (YTHS) kehittämään perhesuunnitteluun liittyvää neuvontaa. Tarkoituksena on selvittää tamperelaisten yliopisto-opiskelijoiden tietämystä ja asenteita perhesuunnitteluun liittyvistä asioista. Työmme toteutettiin yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa. Työmme on laadullinen ja hankimme aineistomme kahden ryhmähaastattelun avulla, joissa käsittelimme ennalta määrittelemiämme teemoja. Haastattelimme nais- ja mies-ryhmät erikseen. Aineiston analyysissä käytimme sisällön analyysiä. Tutkimustulostemme perusteella yliopisto-opiskelijat useimmiten siirtävät lasten hankintaa hedelmällisyysiän loppupäähän taloudellisen tilanteen, parisuhteen, vapaan nuoruuden, keskeneräisten opintojen ja uran luomisen takia. Toisaalta lasten hankintaa saattaa siirtää miesten osalta myös tietämättömyys naisten hedelmällisyysiästä. Naiset sen sijaan suhtautuivat positiivisemmin lasten hankintaan opiskeluaikana. Yliopisto-opiskelijat haluaisivat enemmän lisääntymisterveyden edistämiseen liittyvää terveysneuvontaa, joka tavoittaisi paremmin myös miehet. Jatkossa lisääntymisterveyden edistämiseen liittyvää tutkimusta voisi kohdistaa opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajiin ja lääkäreihin. Opinnäytetyömme kehittämistehtäväksi muodostui Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistava artikkeli, jonka tarkoituksena on laajentaa lisääntymisterveyden edistämisen näkökulmaa.Our thesis aims to help Tampere Finnish Student Health Service (FSHS) to develop their guidance on family counseling. The goal is to study and examine the knowledge and attitudes of University level students about the matter. This work has been down in cooperation with Finnish Student Health Service. Our study is qualitative and the data were gathered through two group interviews. In those two Interviews we dealt with pre-defined themes. The first group consisted of women and the other of men. The data analysis was done by contents analysis. The results of our study show that students postpone foundation of family because of the economic situation, or in order to spend a free youth, or they just simply want to graduate before or to achieve first a certain level in their careers. On the other hand, some of men are not aware of women’s fertility age, which can also be a reason that causes men to have children later. Moreover, women were more open to the idea of having a baby while studying. Both female, but especially male students were willing to hear more about reproduction and matters concerning reproduction. Further approaches to the subject could be to examine the Student Health Service’s doctors’ and public health nurses’ views on the current subject. Our development mission was an article in magazine Terveydenhoitaja, on which we try to expand the view of reproductive health

Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma

This doctoral dissertation studies construction of leadership in a context of organizational change. Research represents relational leadership studies in which leadership is understood as a situational, co-constructed and context dependent phenomena. Interaction is significantly meaningful in situationally changing understanding of leadership. This study utilizes stories and narratives in researching leadership. This study analyses how the relationship between leaders and followers constitutes and how sensemaking considering the change process occurs from the followers’ point of view. In addition to sensemaking processes of sensegiving and sense breaking are also studied concerning the strategic change. Communication concerning the change in the studied organisation is textual, digital and tecnologically mediated: leadersip communication and its meanings are also analysed. Research design is narrative. Interview data is collected from a Finnish industrial company. Based on the results of this study leadership relationship in situation of change is constructed narratively through sensemaking. Four kinds of narratives are contructed from the data: Follower leads the way, Management leads the way, Time will tell and the narrative of Externality. In each of these the process of sensemaking and leadership relationship are different. Weick’s (1995) seven properties of sensemaking are used as basis for the analysis of sensemaking. Emotions and experiences emerge meaningful in this analysis of sensemaking. Narratives also change in the talk of the followers: interplay between different point of views and interaction of meanings are typical. This variation of narratives is named as shifting narrative sensemaking in this study. Variation of narratives form different kinds of recurrent dynamics in the talk of the followers. Analysis identifies six different kinds of dynamics. These dynamics describe leadership relationships and are connected to relational leadership especially from the relational aspect. Dynamics are named based on how variation occurs in them. A different kind of leadership relationship can be found in each dynamics: in dynamics called from ‘initiative to giving up’ relationship is frustrated, in ‘vertically alternating’ dynamics relationship is reflective. The dynamics which ‘perceives the diversity of change’ relationship is analytical. In hierarchical dynamics relationship is submissive. In dynamics that ‘lives along in change’ relationship is involved and in anticipating dynamics the relationship is trusting. Recurrent triggers which launch a new narrative can be found from the variation of narratives. Typically, triggers are blog texts written by board members in the company and situation in the market: they both triggered Management leads the way -narrative. Previous change iniatives as a topic triggered Time will tell -narrative. Informal question concerning potential additional comments launched narrative Follower leads the way. Theoretical contribution of this study offers a new kind of narrative point of view to relational leadership. Methodologically this study contributes to the analysis of dynamics of change narratives and their reciprocal variation. Tämä väitöstutkimus tutkii johtajuuden rakentumista organisatorisessa muutoksessa. Tutkimus edustaa relationaalisen johtajuuden tutkimusta, jossa johtajuus ymmärretään tilanteisesti rakentuvaksi ja vahvasti kontekstisidonnaiseksi ilmiöksi. Vuorovaikutuksella on tässä tilanteisesti muuttuvassa johtajuuskäsityksessä suuri merkitys. Tutkimus hyödyntää tarinoita ja tarinallisuutta johtajuuden tutkimisessa. Tutkimus analysoi seuraajien (followers) näkökulmasta sitä, miten suhde johtoon (leaders) jäsentyy ja miten muutoskokemusta merkityksellistetään. Tutkimus on strategiseen muutokseen liittyvän merkityksellistämisen (sensemaking) lisäksi kiinnostunut merkityksenannon (sensegiving) ja merkityksen rikkomisen (sense breaking) prosesseista. Muutosviestit organisaatiossa ovat tekstimuotoisia ja teknologiavälitteisiä, joten tutkittavana ovat myös johtamisviestinnän luomat merkitykset ja siihen kytkeytyvä johtajuus. Tutkimuksen analyysitapa on narratiivinen. Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisesta teollisuusyrityksestä kootusta haastatteluaineistosta. Tulosten perusteella johtajuussuhde muutostilanteessa rakentuu narratiivisesti merkityksellistämisen kautta. Aineistosta on rakennettu neljä erilaista narratiivia muutoksesta: Seuraaja näyttää tietä, Johto näyttää tietä, Aika näyttää ja Ulkopuolisuus. Näistä jokaisessa merkityksellistämisen prosessi ja johtajuussuhde ovat erilaisia. Merkityksellistämisen analyysin pohjana on Weickin (1995) merkityksellistämisen seitsemän ominaisuutta. Analyysissa nousee esiin merkityksellistämisen kokemuksellisuus ja emootiot. Narratiivit vaihtuvat seuraajien puheessa: tätä näkökulmien vaihtelua leimaa vuoropuhelu ja vahva merkitysten vuorovaikutus. Vaihtelusta käytetään tässä tutkimuksessa nimitystä liikkuva narratiivinen merkityksellistäminen. Narratiivien keskinäinen vaihtelu muodostaa erilaisia toistuvia dynamiikkoja seuraajien puheessa. Tutkimuksen analyysi tunnistaa kuusi narratiivien dynamiikkaa. Ne kuvaavat johtajuussuhteita ja linkittyvät relationaaliseen johtajuuskäsitykseen suhdenäkökulmasta. Dynamiikat on nimetty sen mukaan, miten vaihtelu niissä ilmenee. Kussakin dynamiikassa näkyy erilainen johtajuussuhde: aloitteellisuudesta luopumiseen -dynamiikassa johtajuussuhde on turhautunut, vertikaalisesti vuorottelevassa dynamiikassa suhde on reflektiivinen ja muutoksen moninaisuuden hahmottavassa dynamiikassa suhde on analyyttinen. Hierarkkisessa dynamiikassa suhde on alistuva, muutoksessa mukana elävässä dynamiikassa kantaaottava ja odottavassa dynamiikassa johtajuussuhde on luottava. Narratiivien vaihtelusta on tunnistettavissa toistuvia laukaisujoita eli ns. triggereitä, jotka laukaisevat uuden narratiivin. Tyypillisesti johtoryhmän blogi ja markkinatilanne aiheina laukaisivat Johto näyttää tietä -narratiivin. Aikaisemmat muutoshankkeet puheenaiheena käynnistivät Aika näyttää -narratiivin. Vapaamuotoinen kysymys mahdollisista lisäkommenteista käynnisti Seuraaja näyttää tietä -narratiivin. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio tarjoaa narratiivisen näkökulman relationaaliseen johtajuuteen. Tutkimuksen metodologinen kontribuutio liittyy muutosnarratiivien dynaamisuuden ja keskinäisen vaihtelun analyysiin.<br/

Production of omega-3 enriched eggs: new promising resources of nutritionally important long chain fatty acids

vokek

Changes in egg yolk lipid composition of hens fed with a by-product from black currant processing and its effects on sensory and foaming properties of eggs

vokEK

Production of n-3 enriched eggs: new promising resources of nutritionally important long chain fatty acids

vokEK

Production of n-3 enriched eggs: new promising resources of nutritionally important long chain fatty acids

vokEK

Production of n-3 enriched eggs: new promising resources of nutritionally important long chain fatty acids

vokEK

Production of n-3 enriched eggs: new promising resources of nutritionally important long chain fatty acids

vokEK

The Effects of a 2-year Individualized and Family-based Lifestyle Intervention on Physical Activity, Sedentary Behavior and Diet in Children

Objective To investigate the effects of a long-term, individualized and family-based lifestyle intervention on physical activity, sedentary behavior and diet quality in children. Methods We carried out a 2-year intervention study in a population sample of 506 children aged 6–8 years in Finland in 2007–2012. We allocated the participants at baseline in the intervention and control group. We assessed physical activity and sedentary behavior by questionnaires and diet by food records. Results Total physical activity (+ 9 min/d in intervention group vs. − 5 min/d in control group, p = 0.001 for time*group interaction), unsupervised physical activity (+ 7 min/d vs. − 9 min/d, p < 0.001) and organized sports (+ 8 min/d vs. + 3 min/d, p = 0.001) increased in the intervention group but not in the control group. Using computer and playing video games increased less in the intervention group than in the control group (+ 9 min/d vs. + 19 min/d, p = 0.003). Consumption of vegetables (+ 12 g/d vs. − 12 g/d, p = 0.001), high-fat vegetable-oil based margarine (+ 10 g/d vs. + 3 g/d, p < 0.001) and low-fat milk (+ 69 g/d vs. + 11 g/d, p = 0.042) and intake of dietary fiber (+ 1.3 g/d vs. + 0.2 g/d, p = 0.023), vitamin C (+ 4.5 mg/d vs. − 7.2 mg/d, p = 0.042) and vitamin E (+ 1.4 mg/d vs. + 0.5 mg/d, p = 0.002) increased in the intervention group but not in the control group. Consumption of butter-based spreads increased in the control group but not in the intervention group (+ 2 g/d vs. − 1 g/d, p = 0.002). Conclusions Individualized and family-based lifestyle intervention increased physical activity, attenuated increase in sedentary behavior and enhanced diet quality in children.peerReviewe