Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route

At least over the past two centuries, the Northern Sea Route (NSR), a link connecting the Pacific and Atlantic Oceans through Russian Arctic territorial waters, has attracted seafarers willing to test its potential for delivering shorter and faster voyages. Traditionally maritime activity along the NSR has been constrained by a harsh climate, including perennial ice-cover and sub-zero temperatures. In recent decades, climate change has entailed improving climate conditions for shipping in the form of receding Arctic Sea ice-cover. This has turned the focus towards the Arctic region as a whole, mostly linked to its abundant reserves of natural resources. In many respects, climate change has reactivated interest in the NSR as a route for accessing natural resource riches and transcontinental shipping shortcuts between Europe and Asia. Despite the significant multi-level attention focused on the NSR, an understanding of its feasibility is far from being conclusive, which has resulted in varying conclusions in the media and extant literature. This research aims to produce a holistic, fact-based and unbiased view on the feasibility of commercial cargo shipping along the NSR from the point-of-view of ship owners. The main research question investigates under what conditions commercial cargo shipping along the NSR could become feasible. It is divided into three separate research sub-questions, which focus on: i) economic viability; ii) infrastructure and related services; and iii) market potential. The system-like characteristics of the phenomenon in question entail the positioning of the thesis in the categories of critical realism and pragmatism, with the emphasis on the former. The research approach has elements of constructive and system orientations, while the logic of inquiry relies on abductive reasoning with descriptive, normative and pragmatic features. The thesis consists of five separate articles and the concluding summary, which contains new empirical data. The summary concludes with the findings of the appended papers and provides an overall synthesis with reference to the main research question and the more specific sub-questions. This research employs quantitative research methods, including trend and capacity analysis as well as cost calculation and system dynamics modeling. Moreover, the widely used PESTEL framework is used in the concluding summary to describe the relevant external factors related to the political, economic, social, technological, environmental and legal preconditions affecting commercial cargo shipping along the NSR. The subject of thesis is bound to the real world, which entails that the relevant research parameters are directly obtainable on a practical level. Accordingly, theprimary research data comprises fleet and cost information from maritime consultancies, the data are then enhanced through the opinions of practitioners and those who have studied its potential. The thesis contributes on three levels: managerial, theoretical and policy-making. On the managerial level, it contributes by providing normative tools, i.e. cost calculation and simulation models for ship owners in order to assess feasibility in a holistic manner. These tools provide guidance for the decision-making of ship owners and pertain to ship investment and management. A more pragmatic input is to participate in the general Arctic discussion, which tends to be based on unrealistic perceptions and misconceptions. This is valuable not only for business but also a wider audience. The thesis also contributes on a theoretical level in terms of providing a typology for the Arctic shipping cost categorization and the generic profiles of the NSR ships. In addition, it provides a substantial contribution to the ongoing Arctic policy-making discussion in terms of the adoption of national strategies. The conclusion of the thesis is that commercial cargo shipping along the NSR could be feasible under the right circumstances in the short-term, relating to particular shipping sectors in a favorable market and climate conditions. In particular, destinational traffic, i.e. traffic to or from the Russian Arctic along the NSR, most often associated with bulk shipping, may prove economically viable. However, the size of the market potential is limited, especially when taking into account the scant maritime infrastructure and dependency on macroeconomic drivers. From the ship owner’s decision-making point-of-view, the contemporary shipping economies in bulk shipping may be viewed as seizing market opportunities without a long-term commitment. On the other hand, more prominent involvement in shipping along the NSR would also require a number of fleet design considerations. In the long-term, the development of the NSR involves a high degree of uncertainty as its feasibility depends on a number of external factors relating mainly to climate, political and market issues.Kauppamerenkulun toimintaedellytykset Pohjoisreitillä Viime vuosisatojen aikana Pohjoisreitti, eli Atlantin ja Tyynen valtameren yhdistävä merireitti Venäjän arktisten merialueiden halki, on houkutellut merenkulkijoita testaamaan sen soveltuvuutta lyhempiin ja nopeampiin purjehduksiin. Ankara ilmasto – muun muassa erittäin alhaiset lämpötilat ja ympärivuotinen jääpeite – on kuitenkin merkittävästi rajoittanut perinteistä merenkulkua tällä reitillä. Viimeisten vuosikymmenten aikana ilmaston lämpeneminen ja sen myötä ohentunut jääpeite on vähitellen muokannut olosuhteita suotuisammaksi merenkululle. Tämä on osaltaan lisännyt maailmanlaajuista mielenkiintoa arktista aluetta kohtaan muun muassa alueella sijaitsevien runsaiden luonnonvarojen sekä mannertenväliselle merenkululle avautuvien mahdollisuuksien vuoksi. Viimeaikaisesta mielenkiinnosta huolimatta ymmärrys Pohjoisreitin soveltuvuudesta kauppamerenkululle on vielä varsin puutteellinen, mikä käy ilmi tutkimuskirjallisuudessa ja mediassa esitetyistä johtopäätöksistä. Tämä väitöskirjatutkimus pyrkii tuottamaan kokonaisvaltaisen, faktaperusteisen ja puolueettoman kuvan kauppamerenkulun toimintaedellytyksistä Pohjoisreitillä laivanvarustajan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, millaisten reunaehtojen vallitessa Pohjoisreitillä voisi harjoittaa kannattavaa kauppamerenkulkua. Tavoitteeseen pyritään vastaamalla kolmeen alakysymykseen: i) mikä on reitin taloudellinen kannattavuus, ii) millainen merenkulun infrastruktuuri ja millaiset tukipalvelut reitillä on, sekä iii) mikä on reitin markkinapotentiaali. Tutkimuksen kohteena olevan ilmiön systeemiset ominaispiirteet sijoittavat tämän tutkimuksen tieteenfilosofisessa mielessä kriittisen realismin ja pragmatismin luokkiin, jossa paino on vahvasti ensin mainitussa. Tutkimusotteessa on piirteitä konstruktiivisesta ja systeeminäkökulmista, kun taas tieteellisen päättelyn logiikka pohjautuu abduktiiviseen otteeseen kuvailevine, normatiivisine ja pragmaattisina ominaispiirteineen. Väitöskirja koostuu viidestä erillisestä artikkelista ja johdanto-osasta, joka sisältää myös uutta empiiristä tietoa. Johdanto-osa kokoaa yhteen liitteenä olevien artikkelien tulokset, vastaa pää- ja alatutkimuskysymyksiin sekä esittää tutkimuksen synteesin. Tutkimuksen kvantitatiivisina tutkimusmenetelminä käytetään trendi- ja kapasiteettianalyysiä sekä kustannus- ja systeemidynamiikkamallinnusta. Johdanto-osassa on lisäksi käytetty ns. PESTEL-viitekehystä kuvaamaan niitä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja lainsäädännöllisiä reunaehtoja, jotka vaikuttavat kauppamerenkulun toimintaedellytyksiin Pohjoisreitillä. Tutkimuksen kohteena on reaalimaailman ilmiö: Pohjoisreitin soveltuvuus kauppamerenkulkuun. Näin ollen työn keskeiset tutkimusparametrit sekä empiirinen aineisto perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan käytännön tietoon. Pääasiallisen tutkimusaineisto muodostuu alus- ja kustannustiedoista, jotka on saatu maailman johtavilta merenkulun konsulttitoimistoilta. Näitä tietoja on täydennetty soveltuvin osin toimija- ja asiantuntijanäkemyksillä. Työssä on myös erittäin kattava aihepiiriä käsittelevän tutkimuskirjallisuuden katsaus. Kokonaisuutena työn kontribuutio on osallistua yleiseen arktiseen aluetta ja sen potentiaalia koskevaan keskusteluun, ja tuoda tähän keskusteluun faktapohjaisia argumentteja aiempien osin epärealististen odotusten ja käsitysten vastapainoksi. Väitöskirjan kontribuutiot ulottuvat myös liikkeenjohtoon erityisesti varustamotoiminnan osalta, teoreettisesti merenkulkutalouden tutkimukseen sekä arktiseen alueeseen liittyvään poliittiseen päätöksentekoonkin. Liikkeenjohdolle tutkimus tuottaa normatiivisia työkaluja erityisesti laivanvarustajille kustannuslaskenta- ja simulaatiomallien muodossa, jotka mahdollistavat kauppamerenkulun toimintaedellytysten kokonaisvaltaisen arvioinnin mm. alusinvestointien ja operatiivisen toiminnan suunnittelun osalta. Väitöskirjan keskeinen teoreettinen kontribuutio liittyy arktisen merenkulun kustannusluokittelumallin rakentamiseen sekä yleisten kustannus- ja tuottoprofiilien luomiseen Pohjoisreitin aluksista. Lisäksi työ antaa merkittävän panoksen arktisen alueen poliittiseen päätöksentekoon niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että Pohjoisreitin kaupallisen merenkulun toimintaedellytykset voivat täyttyä lyhyellä tähtäimellä vain varsin tiukkojen reunaehtojen vallitessa. Näitä ovat mm. suotuisa markkinatilanne, sopivien lastien ja kuljetuskapasiteetin saatavuus sekä suosiolliset ilmasto-olosuhteet reitillä. Näidenkin edellytysten täyttyessä vain hyvin rajallinen osa maailman merenkulusta voi näitä mahdollisuuksia hyödyntää, ja reitin kaupallinen potentiaali erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä kauttakulkuliikenteessä tullee olemaan marginaalinen vielä pitkään. Sen sijaan liikenteellä Venäjän omiin arktisiin kohteisiin tai kohteista (ns. määränpääliikenne) on konkreettista potentiaalia erityisesti nestemäisen ja kuivan irtolastin merikuljetuksissa. Tämän markkinan koko on kuitenkin rajattu, mikä johtuu mm. alueen puutteellisesta infrastruktuurista (ml. riittämätön jäänmurtokapasiteetti) ja liikenteen kysynnän riippuvuudesta makroekonomisista tekijöistä. Laivanvarustajan näkökulmasta Pohjoisreitin tämänhetkiset kauppamerenkululliset mahdollisuudet eritoten irtolastien osalta perustuvat opportunistisiin lyhytaikaisiin markkinamahdollisuuksiin tarttumisiin ilman pidempiaikaista sitoutumista. Toisaalta reitin laajamittaisempi hyödyntäminen edellyttää myös alusteknisten näkökohtien entistä tarkempaa huomioimista. Pidemmällä aikajänteellä Pohjoisreitin kauppamerenkululliset toimintaedellytykset sisältävät suuren määrän epävarmuutta, koska ne ovat riippuvaisia useista ulkoisista tekijöistä, joista tärkeimmät ovat ilmaston kehitys sekä poliittiset ja markkinoilla tapahtuvat muutokset.Siirretty Doriast

Reliability and maintenance in frequency converters

Taajuusmuuttajien käyttövarmuus ja luotettavuus ovat oleellisessa osassa teollisten prosessien luotettavuutta ja käytettävyyttä. Tässä työssä tutkittiin kriittisiin ongelmiin johtaneita tekijöitä taajuusmuuttajien vikatilanteissa, ja miten taajuusmuuttajien yleistä luotettavuutta voisi parantaa. Työssä tutkittiin myös taajuusmuuttajien hankintahinnan suhdetta sen elinkaarikustannuksiin ja kuinka paljon taajuusmuuttajien merkkihuollot maksavat suhteessa hankintakustannuksiin. Teollisuuden yritykset ovat kiinnostuneita luotettavimmista taajuusmuuttajista, mutta kuinka paljon enemmän he olisivat valmiita maksamaan luotettavuuden noususta? Työn tavoitteena oli vertailla eri taajuusmuuttajavalmistajien suoriutumista näillä osa-alueilla. Työ jakaantui kahteen osaan: teoriaosassa selvitetään taajuusmuuttajien ja IGBT-tehopuolijohteiden sähköistä ja mekaanista rakennetta sekä esitellään teoreettista pohjaa luotettavuudelle ja käyttövarmuudelle. Empiirinen osa suoritettiin UPM Kaipolan ja Jämsänkosken paperitehtailla. Tehtailta kerättiin taajuusmuuttajien vikahistoriatietoja lähivuosilta sekä yritettiin selvittää mitkä tekijät ovat johtaneet kriittisiin taajuusmuuttajavikoihin paperitehtailla. Empiirisessä osassa tutkittiin myös lämpötilan vaihteluiden vaikutuksia taajuusmuuttajan IGBT-moduuleihin. Tutkimuksessa selvisi taajuusmuuttajien vikajakauma teholuokka- sekä valmistajakohtaisesti, vikojen esiintymistiheys kohdeyrityksen paperitehtailla sekä taajuusmuuttajien yleisimmät vikatyypit. Työssä löydettiin keinoja parantaa taajuusmuuttajien luotettavuutta

Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route

At least over the past two centuries, the Northern Sea Route (NSR), a link connecting the Pacific and Atlantic Oceans through Russian Arctic territorial waters, has attracted seafarers willing to test its potential for delivering shorter and faster voyages. Traditionally maritime activity along the NSR has been constrained by a harsh climate, including perennial ice-cover and sub-zero temperatures. In recent decades, climate change has entailed improving climate conditions for shipping in the form of receding Arctic Sea ice-cover. This has turned the focus towards the Arctic region as a whole, mostly linked to its abundant reserves of natural resources. In many respects, climate change has reactivated interest in the NSR as a route for accessing natural resource riches and transcontinental shipping shortcuts between Europe and Asia. Despite the significant multi-level attention focused on the NSR, an understanding of its feasibility is far from being conclusive, which has resulted in varying conclusions in the media and extant literature. This research aims to produce a holistic, fact-based and unbiased view on the feasibility of commercial cargo shipping along the NSR from the point-of-view of ship owners. The main research question investigates under what conditions commercial cargo shipping along the NSR could become feasible. It is divided into three separate research sub-questions, which focus on: i) economic viability; ii) infrastructure and related services; and iii) market potential. The system-like characteristics of the phenomenon in question entail the positioning of the thesis in the categories of critical realism and pragmatism, with the emphasis on the former. The research approach has elements of constructive and system orientations, while the logic of inquiry relies on abductive reasoning with descriptive, normative and pragmatic features. The thesis consists of five separate articles and the concluding summary, which contains new empirical data. The summary concludes with the findings of the appended papers and provides an overall synthesis with reference to the main research question and the more specific sub-questions. This research employs quantitative research methods, including trend and capacity analysis as well as cost calculation and system dynamics modeling. Moreover, the widely used PESTEL framework is used in the concluding summary to describe the relevant external factors related to the political, economic, social, technological, environmental and legal preconditions affecting commercial cargo shipping along the NSR. The subject of thesis is bound to the real world, which entails that the relevant research parameters are directly obtainable on a practical level. Accordingly, theprimary research data comprises fleet and cost information from maritime consultancies, the data are then enhanced through the opinions of practitioners and those who have studied its potential. The thesis contributes on three levels: managerial, theoretical and policy-making. On the managerial level, it contributes by providing normative tools, i.e. cost calculation and simulation models for ship owners in order to assess feasibility in a holistic manner. These tools provide guidance for the decision-making of ship owners and pertain to ship investment and management. A more pragmatic input is to participate in the general Arctic discussion, which tends to be based on unrealistic perceptions and misconceptions. This is valuable not only for business but also a wider audience. The thesis also contributes on a theoretical level in terms of providing a typology for the Arctic shipping cost categorization and the generic profiles of the NSR ships. In addition, it provides a substantial contribution to the ongoing Arctic policy-making discussion in terms of the adoption of national strategies. The conclusion of the thesis is that commercial cargo shipping along the NSR could be feasible under the right circumstances in the short-term, relating to particular shipping sectors in a favorable market and climate conditions. In particular, destinational traffic, i.e. traffic to or from the Russian Arctic along the NSR, most often associated with bulk shipping, may prove economically viable. However, the size of the market potential is limited, especially when taking into account the scant maritime infrastructure and dependency on macroeconomic drivers. From the ship owner’s decision-making point-of-view, the contemporary shipping economies in bulk shipping may be viewed as seizing market opportunities without a long-term commitment. On the other hand, more prominent involvement in shipping along the NSR would also require a number of fleet design considerations. In the long-term, the development of the NSR involves a high degree of uncertainty as its feasibility depends on a number of external factors relating mainly to climate, political and market issues.</p

Maritime sector at verge of change: learning and competence needs in Finnish maritime cluster

Shipping plays an important role in the world, transporting over 80% of international trade and employing over 1.5 million seafarers. The maritime industry, including shipbuilding and equipment manufacturing, is extensive. Both of these interconnected businesses are facing rapid change caused by increasingly speedy technological development and the tightening of environmental regulation. This survey-based research analyzes the current and future competence needs of firms operating in maritime logistics and the maritime industry. The findings indicate that in both contexts, the increasing importance of various general competences is understood and the need is recognized in particular to improve those related to environmental regulation as well as technology and automation. Overall, the gap between current and desired levels of competence is expected to widen. In terms of education, this is likely to affect vocational training and university-level learning differently in that functional competences are emphasized more in the former and social and meta-competences in the latter

Merenkulun päästökaupan vaikutukset

Tämä raportti antaa yleiskuvan vaikutuksista, joita meriliikenteen mahdollinen sisällyttäminen Euroopan päästökauppajärjestelmään (EU-ETS) aiheuttaisi. Raportti käsittelee muun muassa maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteitä, päätösten vaikutuksia merenkulun kustannuksiin ja päätösten vaikutuksia Suomen meriliikenteeseen ja talouteen. Päätöksiä siitä, millä tavalla ja missä laajuudessa merikuljetukset sisällytettäisiin EU:n tai IMOn globaaliin päästökauppajärjestelmään ei ole tehty. Tästä syystä raportissa esitetään useita kirjallisuudessa tarkasteltuja vaihtoehtoja, käsitellään päästökaupan tehokkuutta päästövähennyskeinona ja arvioidaan hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusvaikutuksia erilaisille laivatyypeille erityisesti Suomelle merkityksellisissä merikuljetuksissa. Tarkastelussa on huomioitu myös talvimerenkulun erityisvaatimukset sekä kustannusvaikutukset rahdinantajille. Raportissa tarkastellaan myös käytettävissä olevia ja tulevia teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kustannustehokkailla keinoilla saavutettavien päästövähennysten potentiaali merenkulussa on rajoitettu, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton kustannukset ovat toistaiseksi korkeat. Jos EU:n tai IMOn päästökauppajärjestelmä ulotettaisiin meriliikenteeseen, se voisi mekanismin tyypistä ja päästöoikeuksien kustannustasosta riippuen luoda merkittävät maailmanlaajuiset markkinat teknologioille, joilla hillitään alusten päästöjä. Maat, joissa on tällaista edistynyttä tekniikkaa kehittäviä yrityksiä, hyötyisivät tästä. Samalla merenkulun päästöjen vähentäminen alueellisella päästökaupalla on haastavaa. Liitteissä on lisäksi runsaasti tietoa maailmanlaajuisen ja suomalaisen kauppalaivaston päästöistä ja koostumuksesta

Merlog 2030: merikuljetusten logistiikka ja ulkomaankaupan kilpailukyky

Väylämaksujen uudistustarpeen taustalla on muun muassa kauppalaivastolle tulevat uudet kansainväliset energiatehokkuuden ja päästövähennysten vaatimukset. Nämä muutokset vaikuttavat myös jäänmurron tarpeen suunnitteluun merkittävästi, kun otetaan huomioon niin muuttuvat aluskoot, liikennemäärät ja vaihtelevat jääolosuhteet Suomen merialueella. Selvityksessä hyödynnetään Aalto-yliopiston WINMOS-mallinnusta jäänmurron vaikutusarvion pohjana. Simulaation avulla mallinnetaan jäänmurron tarpeita erilaisissa jääolosuhteissa ottaen huomioon alusten jäissäkulkukyvyn muutokset uusien EEDI-alusten tullessa liikenteeseen. Lisäksi selvitystyössä vertaillaan väylämaksurakenteita eri maissa ja väylämaksujen ohjausvaikutusta kauppalaivaston jäissäkulkuominaisuuksia valittaessa. Mallinnusten perusteella selityksessä arvioidaan talvimerenkulun kustannusten muutosten vaikutuksia merenkulkutaloudelle ja kansataloudelle yleensä. Merenkulun kansainvälisen sääntelyn vaikutukset Suomen merenkulun rakenteeseen, kustannuksiin ja erityisesti talvimerenkulun toteutusedellytyksiin tulevat 2020-luvulla olemaan merkittäviä. Keskeisimpiä, osin hankalasti ennakoitavia sääntelymuutosten vaikutuksia syntyy mm. EEDI- määräysten muutoksista erityisesti ro-ro- ja irtolastialusten aluskannan muutoksiin (mm. asennettu koneteho; rungon koko ja erityisesti leveys mahdollisesti yli 26 m:n aluksiin; keskimääräisen aluskoon kasvu). Selvityksessä on tarkasteltu Suomeen liikennöivän aluskannan kehitystä 2010-luvulla, ja arvioitu sen perusteella, miten aluskanta tulee kehittymään vouteen 2030 mennessä. Mikäli aluskannan kehitys jatkuu samanlaisena vuoteen 2030 saakka, on Suomeen liikennöivä aluskalusto keskimäärin noin 23 % kannattavuudeltaan (DWT) suurempaa kuin vuonna 2017. Olettaen, että muutos aluskoossa on symmetrinen koko aluskalustolle, ja muiden muuttujien pysyessä ennallaan, vuoden 2030 kuljetussuorite kyettäisiin kuljettamaan 13 % nykyistä pienemmällä määrällä aluskäyntejä. Tässä selvityksessä talvimerenkulkua vuonna 2030 mallinnettiin WINMOS-mallinnuksen skenaarioissa, joissa lähtöarvona oli nykyinen jäänmurtajien määrä (9). Tarkastelussa oli myös skenaariot, jossa ns. EEDI-alusten osuus kaikista aluskäynneistä oli 35 %, ja samalla leveydeltään yli 26 m:n alusten määrä oli kasvanut. Talvimerenkulun järjestelmän herkkyyttä muutoksille mallinnettiin simuloimalla tilanteita, joissa jäänmurto toteutetaan nykyistä suuremmilla ja pienemmillä murtajamäärillä. Yhden murtajan lisäyksellä kovan jäätalven viivekustannukset pysyvät nykyisellä tasolla, useammalla lisämurtajalla saavutetaan varsin vähän kustannussäästöjä. Murtajamäärän vähentäminen nykyisestä sen sijaan lisää viivästysten aiheuttamia kustannuksia merkittävästi. Tuloksia tulkittaessa tulee muistaa, että tässä tarkastelussa kuljetusten volyymit pysyivät ennallaan viivästyksistä huolimatta. Todellisuudessa viivästyksillä on kuitenkin merkittävä vaikutus liiketoiminnan kilpailukyvylle. Viivästysten kilpailukykyhaitta vastaa arviolta 0,6–2,1 prosenttia tuotteen arvosta päivää kohden. Viivästysten kasvaessa Suomen ulkomaankauppa menettää vähitellen hintakilpailukykyään, ja täten kaupan volyymi vähenee. Tässä esiteltyjä viivästyskustannuksia voidaankin pitää kustannusten miniminä. Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan merenkulun uusien kansainvälisten sääntelyjen vaikutukset Suomen kauppamerenkulkuun ja logistiikan kustannuksiin ovat merkittäviä. Jäänmurron suorituskyvyllä on merkittävä vaikutus koko logistisen ketjun viiveisiin. Tämän selvityksen päätulos jäänmurron kapasiteetin osalta on, että kapasiteetin nosto ei merkittävästi vähennä viivästyksistä aiheutuvia kustannuksia, mutta kapasiteetin lasku nostaa kustannuksia nopeasti ja merkittävästi

Mortality prediction in intensive care units including premorbid functional status improved performance and internal validity

Objective: Prognostic models are key for benchmarking intensive care units (ICUs). They require up-to-date predictors and should report transportability properties for reliable predictions. We developed and validated an in-hospital mortality risk prediction model to facilitate benchmarking, quality assurance, and health economics evaluation. Study Design and Setting: We retrieved data from the database of an international (Finland, Estonia, Switzerland) multicenter ICU cohort study from 2015 to 2017. We used a hierarchical logistic regression model that included age, a modified Simplified Acute Physiology Score-II, admission type, premorbid functional status, and diagnosis as grouping variable. We used pooled and meta-analytic cross-validation approaches to assess temporal and geographical transportability. Results: We included 61,224 patients treated in the ICU (hospital mortality 10.6%). The developed prediction model had an area under the receiver operating characteristic curve 0.886, 95% confidence interval (CI) 0.882-0.890; a calibration slope 1.01, 95% CI (0.99-1.03); a mean calibration -0.004, 95% CI (-0.035 to 0.027). Although the model showed very good internal validity and geographic discrimination transportability, we found substantial heterogeneity of performance measures between ICUs (I-squared: 53.4-84.7%). Conclusion: A novel framework evaluating the performance of our prediction model provided key information to judge the validity of our model and its adaptation for future use. (c) 2021 The Authors. Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license ( http:// creativecommons.org/ licenses/ by/ 4.0/ )Peer reviewe