KOKO TARINA - : retrospektiivinen palvelukokemusten tarkastelu syrjäytymisriskin selittäjänä.

TIIVISTELMÄ Kettunen Raimo Koko tarina - retrospektiivinen palvelukokemusten tarkastelu syrjäytymisriskin selittäjänä Helsinki. Syksy 2016, s.113, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK). ‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐‐ Opinnäytetyössä tutkittiin syrjäytymisriskissä olevien nuorten kokemuksia opintojen ohessa saaduista palveluista ja tukitoimista retrospektiivisesti yläasteelta haastatteluhetkeen. Nuorten kokemuksia peilattiin myös nuoren kulloiseenkin kehityspsykologiseen vaiheeseen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kaarinan kaupungin etsivän nuorisotyön asiakkuudessa olevat 18-25 – vuotiaat nuoret. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus ja tutkimusaineisto (N = 6) koottiin huhti-toukokuussa 2016 ennakkoon muodostettujen kriteereiden kautta. Kriteereinä olivat 1) nuorella ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, 2) nuori ei käy töissä, 3) ei ole asepalveluksessa, 4) eikä hoida lapsia kotona ja 5) nuori on ollut 6 kuukautta vuodesta työtön tai toimeentulotuen saaja. Vastausten perusteella nuoret korostivat ensisijaisesti vuorovaikutuksen merkitystä siihen, miten he hyötyivät saamastaan palvelusta. Keskeiseksi tekijäksi nousi se, että nuoren ja työntekijän välille on muodostunut luottamuksellinen ja turvallinen suhde ja tämän luomiseen vaaditaan aikaa ja sitä, että nuorelle annetaan henkistä tilaa. Henkilökohtainen palveluohjauksellinen työote mahdollisti edellisen lisäksi sen, että nuori sai tilanteeseensa tietoa ja apua sekä käytännön tukea yhdeltä ja samalta ihmiseltä. Tämän rinnalle kaivattiin myös laajempia ja toimivampia sähköisiä palveluja sekä tiedonsaannin että etuisuuksien hakemisen yhteydessä. Aiemmilla negatiivisilla palvelukokemuksilla oli haitallinen vaikutus siihen, että nuori kykeni luottamaan auttajiin, mutta myöhemmillä positiivisilla kokemuksilla luottamusta pystyttiin myös palauttamaan. Esille nousi myös erityisesti perusopetuksen osalta se, että ammatinvalinnanohjaukseen panostettaisiin entistä enemmän ja pidemmän aikaa. Iän merkitys avunpyytämiseen näyttäytyi kahdella tavalla. Murrosiässä avunpyytämisen este oli leimautumisen pelko ja n. 20-vuotiaana vaikeutena oli itsenäisen selviämisen pakko, koska on jo aikuinen. Molempiin löytyi perustat siitä, kun tarkasteli ihmisen psykologisia kehitystehtäviä itsenäiseen aikuisuuteen kasvamisessa. Asiasanat: syrjäytyminen, nuoruus, kehityspsykologia, palveluohjausABSTRACT Kettunen Raimo Whole Story – Retrospective analysis of client experiences explaining the risk of social exclusion Helsinki. Autumn 2016. 113 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Social Services, Intoxicants and Exclusion, Social Studies (Master's degree). ----- The thesis studied retrospectively the experiences of young people at risk of social exclusion of the services and support they had received since the upper level of the comprehensive school to the time of the interview. The experiences of the young individual were reflected upon the respective developmental psychological stage. The target group of the study consisted of young people from the age of 18 to 25 with a customer relationship with the outreach youth work in the town of Kaarina, Finland. The research is a qualitative survey and the material (N = 6) was gathered in April–May 2016, according to the criteria formulated in advance. The criteria were 1) the young person had no education after comprehensive school, 2) the young person was not working, 3) the young person was not in the military service, 4) the young person was not taking care of children at home, 5) the young person had been unemployed or had received income support for 6 months of the year. The young people emphasized in their replies that interaction significantly affected how they benefited from the services. A confidential relationship between the young person and the worker was highlighted as a key factor. Forming a confidential relationship takes time and demands that the young person is given emotional space. Furthermore, the worker’s orientation towards an individual case management provided the young person a chance to get information as well as practical help and support from only one individual worker. Additionally, the request was for more comprehensive and better functioning digital services for both the information about and applying for the services. The prior negative customer experiences had a negative impact on the young person’s ability to trust the helpers. However, this could be recovered by later positive experiences. The need to focus longer and more deeply in the vocational guidance in the comprehensive school was also brought up. The influence of the age in requesting for help was observable in two ways. In puberty the hindrance was the fear of being labelled. When around 20 years of age, it was the sense of the expected independency of adulthood. Both obstacles have their grounds in the psychological developmental challenges of the given age period for a person growing toward adulthood. Key words; social exclusion, adolescence, developmental psychology, case managemen

Psyykenlääkkeet ja sydän

Vertaisarvioitu. English summaryMonet masennus- ja psykoosilääkkeet pidentävät QT-aikaa ja voivat siten altistaa käyttäjänsä äkkikuolemalle. Näiden lääkkeiden aloitus edellyttää riskinarviointia ja jatkuva käyttö muun muassa EKG-seurantaa. Varsinkin klotsapiini voi aiheuttaa kardiomyopatian tai ennen sitä myokardiitin, jonka ilmetessä lääkitys kannattaa keskeyttää. Monet psykoosilääkkeet huonontavat kardiologista riskiprofiilia, sillä ne lisäävät painoa ja muuttavat glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaa. Psyykenlääkehoitoja aloitettaessa kannattaa tehdä kardiovaskulaarinen riskinarvio, ja heti, kun potilaan psyykkinen tila sen sallii, puuttua erityisesti tupakointiin ja painon lisääntymiseen elintapainterventiolla tai jopa lääkitystä muuttamalla. Psyykenlääkkeiden sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeiden välillä esiintyy merkittäviä yhteisvaikutuksia. Eräät masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vuotokomplikaatioita tukosta estävien lääkkeiden ja antikoagulanttien kanssa. Yhteisvaikutusriski on erityisen suuri monilääkityillä vanhuksilla.Peer reviewe

Beat-by-Beat Quantification of Cardiac Cycle Events Detected From Three-Dimensional Precordial Acceleration Signals

The vibrations produced by the cardiovascular system that are coupled to the precordium can be noninvasively detected using accelerometers. This technique is called seismocardiography. Although clinical applications have been proposed for seismocardiography, the physiology underlying the signal is still not clear. The relationship of seismocardiograms of on the back-to-front axis and cardiac events is fairly well known. However, the 3-D seismocardiograms detectable with modern accelerometers have not been quantified in terms of cardiac cycle events. A major reason for this might be the degree of intersubject variability observed in 3-D seismocardiograms. We present a method to quantify 3-D seismocardiography in terms of cardiac cycle events. First, cardiac cycle events are identified from the seismocardiograms, and then, assigned a number based on the location in which the corresponding event was found. 396 cardiac cycle events from 9 healthy subjects and 120 cardiac cycle events from patients suffering from atrial flutter were analyzed. Despite the weak intersubject correlation of the waveforms (0.05, 0.27, and 0.15 for the x-, y-, and z-axes, respectively), the present method managed to find latent similarities in the seismocardiograms of healthy subjects. We observed that in healthy subjects the distribution of cardiac cycle event coordinates was centered on specific locations. These locations were different in patients with atrial flutter. The results suggest that spatial distribution of seismocardiographic cardiac cycle events might be used to discriminate healthy individuals and those with a failing heart.Peer reviewe

ICCDPP International Symposium Norway 2019 Synthesis Report : Theme 4 : Leading innovative change for the future

This paper summarises how countries participating in the ICCDPP symposium are innovating and addressing change in career development practice and policy. Some innovations are concerned with the development and implementation of guidance policies while others focus on new ways to design and organise the career development services and innovations.nonPeerReviewe

Uraohjauksen tutkimus ja sen merkitys

Tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa uraohjauksen merkitys korostuu entisestään. Tutkimuksen avulla voimme syventää ymmärrystä ohjauspalveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta yksilöiden eri elämänvaiheissa. Uraohjauksen tutkimus ja tutkimuspohjainen kehittäminen luo perustan kattaville, kustannustehokkaille ja yhdenvertaisille ohjausjärjestelyille ja -käytännöille. Uraohjauksen tutkimus myös yhdistää teorian ja käytännön. Se tarjoaa ammattilaisille tietopohjan, johon he voivat perustaa työnsä, sen arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen.nonPeerReviewe

IAEVG:n 46. kansainvälinen konferenssi, 28.-30.6.2023 Haag, Alankomaat

Ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n konferenssi (28.-30.6.2023) toteutettiin hybridinä, eli siten, että osallistuminen oli mahdollista niin paikan päällä kuin verkossakin. Konferenssin järjestäjinä toimivat alankomaalainen ohjausalan yhdistys Noloc yhteistyössä kansallisen avoimen yliopiston (The Open University of the Netherlands) sekä Euroguidancen kanssa. Maailman talousfoorumi ennustaa, että teknologian kehitys vie 85 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tilalle tulee kuitenkin 97 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotka vaativat aivan uusia taitoja. Myös kestävyys ja ilmastonmuutos vaativat meiltä jatkuvaa uuden tiedon ja taitojen hankkimista. Siksi on tärkeää panostaa oppimiseen ja kehittymiseen.nonPeerReviewe