Alueellisten asuntomarkkinoiden hintatekijät

Selvitys tilattiin osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Selvityksessä tutkittiin asuntohintojen pitkän aikavälin tekijöiden vaikutuksia polarisoituviin alueellisiin asuntohintoihin. Alueellisia asuntohintoja varten rakennettiin yhteensä 28 alueellista osakeasuntojen hintaindeksiä. Tulosten perusteella osakeasuntojen alueellista hintakehitystä selittää vahvasti reaalitulojen kehitys. Vaikutus oli samankaltainen kasvaville ja väheneville alueille. Merkittävin muutos tulojen vaikutuksessa asuntohintoihin tapahtuu, kun huomioon otetaan myös asuntolainakanta. Tulokset viittaavat siihen, että asuntolainakannan kasvulla on vaikutuksia asuntohintoihin pitkällä aikavälillä. Laajemmin rahoitustekijöillä näyttää olevan vahva yhteys alueellisiin asuntomarkkinoihin ja -hintoihin. Tulojen suuri merkitys asuntohintoihin pitkällä aikavälillä tarkoittaa sitä, että politiikkatoimilla tulisi kiinnittää huomiota eri alueiden tulokehitykseen. Tällä olisi asuntohintoja vakauttava vaikutus. Tässä suhteessa onnistunut työllisyyspolitiikka, joka takaa vakaan tulokehityksen mahdollisimman monelle, on samalla myös toimivaa asuntopolitiikkaa. Yksi aluepolitiikan keino, jolla voidaan mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti aluetalouteen, on korkeakoulutusjärjestelmän hajauttaminen. Tällaisella politiikalla on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia (Andersson ym. 2004, 2009)

Päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutukset Suomen kansantaloudessa : rakenteellinen VAR-analyysi

Mikä on finanssipolitiikan kerroin? Voiko julkisten menojen lisäys elvyttää taloutta nollakorkotilanteessa? Näihin kysymyksiin finanssipolitiikan empiirinen kirjallisuus on pyrkinyt vastaamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tästä huolimatta Suomen aineistolla on toteutettu vain muutama empiirinen tutkimus finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista. Tämä tutkielma laajentaa tätä niukkaa kirjallisuutta mallintamalla finanssipolitiikan kerrointa Suomen kansantaloudessa. Aluksi käymme läpi päätösperäisen finanssipolitiikan toimintaa ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Tämän jälkeen siirrymme käsittelemään empiirisen kirjallisuuden keskeisimpiä tutkimustuloksia sekä viimeaikaisia kehitysaskelia. Empiirisen analyysin toteutamme rakenteellisella VAR-mallilla hyödyntämällä Suomen neljännesvuosiaineistoa vuosilta 1975–2017. Rakenteellisen VAR-mallin identifioinnissa sovellamme Blanchardin ja Perottin (2002) kehittämää identifiointimenetelmää. Lopuksi tarkastelemme tutkimustulosten luotettavuutta herkkyysanalyysin ja diagnostisten testien avulla. Tulosten mukaan Suomen finanssipolitiikan kerroin on positiivinen, mutta vaihtelee merkittävästi eri ajanjaksojen välillä. Perusmallin kumulatiivinen kerroinvaikutus on 0,35 kahden vuoden jälkeen ja maksimaalinen kerroinvaikutus 1,11. Nämä tulokset ovat hyvin linjassa empiirisen kirjallisuuden kanssa. Toisaalta osa-aineistolla suoritetut estimoinnit sekä diagnostiset testit antavat vahvoja viitteitä finanssipolitiikan epälineaarisista kerroinvaikutuksista. Tutkimustulosten perusteella emme siis voi vakuuttavasti todeta, että finanssipolitiikan kerroinvaikutukset Suomen kansantaloudessa olisivat ykköstä suurempia. Seuraavassa laskusuhdanteessa päätöksentekijöillä on käytössään tarkempaa tietoa päätösperäisen finanssipolitiikan vaikutuksista, mutta valtioiden velkaantuminen saattaa asettaa joissain tapauksissa liian suuria rajoitteita ekspansiivisen finanssipolitiikan harjoittamiselle. Tässä suhteessa vieläkin tarkempi tutkimustieto auttaisi hahmottamaan sitä, minkälaisissa tilanteissa finanssipolitiikan käyttö todella on perusteltua

Dieselin verotuen vaikutusten arviointi

Hankkeessa arvioitiin dieselpolttoaineen verotuen vaikutuksia ympäristölle, kilpailukyvylle, alueelliselle kehitykselle, sekä verotuen poistamisen vaikutuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin kotitalouksien välisiin tulonjakovaikutuksiin ja tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja kompensoida kotitalouksille verotuen poisto. Laskennallisen yleisen tasapainomallin simulaatioiden perusteella vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky heikkenee verrattain vähän verotuen poiston myötä. Tutkimuksen keskeinen tulos elinkeinoelämän näkökulmasta on, että veronkorotus ei välttämättä välity täysimääräisenä hyödykkeiden hintaan, vaan siihen vaikuttaa se, millaisilla markkinoilla tuottajat toimivat. Korotus näyttää siirtyvän arvoketjussa alemmas muiden käytettyjen välituotteiden hintoihin. Polttoaineiden verotuksella on huomattava ympäristöohjausvaikutus. Hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaan vähentämisen näkökulmasta dieselpolttoaineen bensiiniin verrattuna erilainen verokohtelu heikentää mahdollisuuksia saavuttaa teknologianeutraalia ja kustannustehokasta päästöjen vähennystä. Alueellisessa tarkastelussa mahdolliset dieselin hinnankorotusten vaikutukset kohdentuvat epätasaisesti eri alueille. Tutkimuksessa simuloitiin kompensaatiovaikutuksia kotitalouksien näkökulmasta. Kompensaatiot pienentävät paitsi keskimääräisiä vaikutuksia, myös lieventävät erityisesti vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin kotitalouksiin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi

Tutkimus tarkastelee mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, sen merkitystä talouskasvulle ja kykyä ennustaa talouden menestystä. Nimellinen yksikkötyökustannusindeksi on teoreettisesti perusteltu mittari. Se on keskimääräisten palkkojen muutos suhteessa tuottavuuden muutokseen. Sen antamaa kuvaa voi vääristää vientihintojen poikkeava kehitys. Tähän auttaa vaihtosuhdekorjaus. Reaalinen yksikkötyökustannus huomioi kaikkien hintojen muutokset. Normaalisti kaikki yksikkötyökustannusmittarit antavat varsin samanlaisen kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä. Jos näin ei ole, se viittaa Suomen poikkeavaan hinta- tai rakenteelliseen kehitykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa kansantalouden menestykseen, mutta vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa. Selvitimme taloudellisen menestyksen ja kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä Granger-kausaalisuhteiden ja VAR-mallien avulla. Granger-analyysin mukaan kilpailukykyindikaattorit ennustavat paremmin suhteutettua bruttokansantuotetta, mutta paremmin suhteuttamatonta vientiä. Indikaattorien komponenteista tuottavuudella oli palkansaajakorvauksia enemmän ennustevoimaa. VAR-mallien ennustevoima jäi toivottua vähäisemmäksi, ja ne soveltuvat lähinnä erittäin lyhyen tähtäimen ennusteissa käytettäväksi työkaluksi. Paras VAR-malli menestyi lyhyen tähtäimen ennusteissa selvästi paremmin kuin yksinkertainen autoregressiivinen malli.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle

Tässä raportissa arvioidaan työttömyydestä syntyvien suorien kustannusten, kuten työttömyysturvan, työvoimapalvelujen ja työllistämistoimenpiteiden, lisäksi epäsuoria kustannuksia, kuten verotulojen menetystä, sosiaali- ja terveyspalvelumenoja sekä työttömien tulonmenetystä. Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus näistä kustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Työttömien arvioitu osuus toimeentulotuesta ja asumistuesta oli 1,1 miljardia. Verotulojen ja työttömyysvakuutusmaksujen menetys oli 4,1 miljardia. Yksilötasolla työttömyyden kustannuksia arvioidaan simuloimalla SISU-mallilla muutoksia tulonsiirroissa ja veroissa tilanteessa, jossa työtön työllistyy työttömyytensä keston ajaksi. Laskelmien mukaan keskimääräisen työttömän saamat tulonsiirrot ovat noin 6 000 euroa hänen maksamiaan veroja suuremmat vuositasolla. Työttömyys- ja työllisyystilanteiden nettoverojen erotus on reilut 12 000 euroa. Keskeisimpiä mikrosimulointilaskentojen perusteella tehtyjä havaintoja kuitenkin on, että työttömyyden kustannukset ja työllistymisen hyödyt ovat varsin eri suuruiset eri työttömien ryhmissä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia arvioitaessa havaitaan, että palkkatuen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Työllistäminen palkkatuella yksityiselle sektorille puolestaan näyttää myönteisesti vaikuttavan sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen jälkeen. Sen sijaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella ei näytä olevan juurikaan vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin. Oppisopimuskoulutuksilla on selkeä myönteinen vaikutus sekä työllistymiseen ja tuloihin. Starttirahaa saavat työttömät todennäköisesti työllistyvät, mutta heidän tulonsa ovat vertailuryhmää alhaisemmat. Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä näytä juuri lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta näyttävät johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1-2 vuoden kuluessa koulutuksen alusta

Asuminen

Asunto on monien kotitalouksien merkittävin kuluerä ja valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Mistä asumisen hinta muodostuu, ja miten siihen vaikuttavat esimerkiksi asumisen tuet? Pitäisikö asunnonostajan taas olla huolissaan alueellisesta eriytymisestä?nonPeerReviewe

Julkiset hankinnat:kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen

Tässä tutkimuksessa julkisten hankintojen kokonaisarvoa on laskettu kolmen keskeisen rajauksen kautta: 1) laskentaan mukaan sisällytettävät hankintayksiköt, 2) kynnysarvon ylittävät hankinnat, 3) kilpailluilta markkinoilta tehdyt/hankintayksiköiden toisiltaan tekemät hankinnat. Kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna (2018) 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen julkisten hankintojen kokonaisarvo vuonna 2018 oli 31 miljardia euroa. Edelleen kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kokonaisarvo julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat pois lukien vuonna 2018 oli 15 miljardia euroa (pois lukien julkisilta yrityksiltä tehdyt hankinnat 13 miljardia euroa). Hankintaprosessin aikana dataa ja tietoa paitsi tarvitaan hankintojen suunnittelussa, valmistelussa ja kilpailutuksessa, sitä myös tuotetaan esimerkiksi hankinta-asiakirjojen, syntyneiden sopimusten sekä ostolaskudatan muodossa. Selvityksessä suositellaan harkittavaksi panostuksia koko hankinnan elinkaaren kattavan avoimeen datapankin muodostamiseen ja datan yhdistettävyyden varmistamista muiden datalähteiden, kuten yritystietokantojen kanssa. Tästä näkökulmasta arvioituna voisi olla tarkoituksen mukaista, että Hansel Oy kehittäisi Hilma-palvelusta koko hankinnan elinkaaren kattavan kansallisen avoimen julkisten hankintojen datapankin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Uusia näkökulmia ympäröivään maailmaan

Taloustieteen taju tarjoaa uusia näkökulmia ympäröivän maailman tarkastelemiseen ja yhteiskunnallisia kysymyksiä taloustieteen keinoin.nonPeerReviewe