Reactive oxygen species in inflammation

Chronic inflammation is the underlying cause of many common disabling conditions such as rheumatoid arthritis (RA), multiple sclerosis, coeliac disease, type I diabetes and coronary artery disease. NOX2 complex derived reactive oxygen species (ROS) are known to regulate joint inflammation in rats and mice, and additionally recent genetic evidence associates phagocyte ROS and the development RA in humans. Ncf1mutated mice have lost the functionality of their NOX2 complex and thus have no phagocyte ROS production. These mice suffer from exacerbated arthritis. The immune suppressive effect of the NOX2 complex derived ROS is mediated by monocytes/macrophages that downregulate the activation of autoreactive T cells. The aim of this thesis was to study how ROS modulate immune responses in different arthritis models and in tumor development. Additionally, genome wide gene expression profiling was carried out to assess the global effects of NOX2 complex derived ROS. Firstly, these results confirmed the potent anti-inflammatory nature of phagocyte ROS in arthritis models that were driven by the adaptive immune system. Secondly, arthritis models with predominantly innate immunity induced pathophysiology were moderately enhanced by phagocyte, more specifically, neutrophil derived ROS. Thirdly, the ROS induced immune suppression mediated by the adaptive immune system allowed development of bigger implanted tumors, while phagocyte ROS production did not affect the development of spontaneously growing tumors. Lastly, genome wide gene expression analysis revealed that both humans and mice with abrogated phagocyte NOX2 complex ROS production had an enhanced type I interferon signature in blood, reflecting their hyperinflammatory immune status.Siirretty Doriast

Vaikean verbaalisen apraksian ilmenemismuotoja nimeävässä ja toistavassa puheessa

Neurologisperäinen verbaalinen apraksia, puhemotorisen säätelyn häiriö, syntyy tavallisesti aivoverenkiertohäiriöistä, mutta voi aiheutua mistä tahansa vauriosta tahdonalaista puhemotoriikkaa hallinnoivan aivopuoliskon hermoverkkoon. Verbaalista apraksiaa tavataan täysin itsenäisenä häiriönä, mutta myös etenkin sujumattomien afasioiden yhteydessä. Häiriö ilmenee sekä foneemisesti että prosodisesti poikkeavina puheen piirteinä, kuten foneemis-fonologisina virheinä, intonaation ja puherytmin muutoksina sekä äänteiden ajallisen keston häiriintymisenä. Vaikea-asteisessa häiriössä myös sanojen äänne- ja tavurakenteet hajoavat ja lisäksi viestinnän tehokkuus heikkenee usein runsaiden itsekorjausten myötä. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitin, miten vaikea verbaalinen apraksia ilmenee sanatasoisessa nimeävässä ja toistavassa puheessa. Verbaaliseen apraksiaan liittyvästä dysprosodiasta tarkastelin kolmea piirrettä, joita kutsun ajallis-spatiaalisen koordinaation vaikeuksiksi. Lisäksi tarkastelin ja analysoin tutkimushenkilön tuottamia foneemis-fonologisia virheitä, näiden virheiden paikallistumista ja virhepaikan pysyvyyttä useilla sanan toistokerroilla, sekä virheitä seuraavien itsekorjausjaksojen käynnistymistä ja etenemistä. Ajallis-spatiaalisen koordinaation vaikeus ilmeni lähes 80%:ssa tutkimushenkilön tuottamista sanoista. Eniten hän tuotti artikulaation katkoksia, toiseksi eniten äännepidentymiä ja vähiten äännevääristymiä. Sanatoistotehtävässä vääristyivät erityisesti alveolaarikonsonantit ja etuvokaalit. Foneemis-fonologisia virheitä tutkimushenkilö tuotti hieman enemmän nimeävässä kuin toistavassa puheessa. Eniten tutkimushenkilö tuotti neologismeja ja toiseksi eniten sanat sisälsivät monimuotoisia, usean äänteen virheitä. Vähiten tutkimushenkilön puheessa esiintyi yksinkertaisia virheitä, joista valtaosa oli yhden äänteen substituutioita. Foneemis-fonologisiset virheet paikallistuivat enimmäkseen koko sanaan ja toiseksi eniten virheitä esiintyi vähintään kahdessa tavussa. Virheiden paikka myös säilyi todennäköisesti samassa kohdassa sanan peräkkäisillä tuottokerroilla. Tutkimushenkilö aloitti yhteensä 52 itsekorjausjaksoa, joista noin 10% johti toivottuun kohdesanan ääntämysasuun. Pääosin itsekorjaukset käynnistyivät heti sanan alusta, ja pisin itsekorjausjakso koostui 20 tavutoistosta. Suomen kielellä ei tiettävästi löydy menetelmää, jolla verbaalisen apraksian piirteitä voitaisiin tunnistaa. Tutkimukseni tarkoitus oli sekä tarjota uutta näkökulmaa verbaalisen apraksian tarkasteluun että helpottaa häiriön tunnistamista kliinisessä työssä. Jatkossa tarvitaan lisätietoa mm. verbaaliseen apraksiaan liittyvästä VOT-aikojen pidentymisestä sekä ilmaisua aloittaessa että sanansisäisesti. Kiinnostavaa olisi myös sisällyttää tutkimukseen ICF:n kuvailemat toiminnallisen kommunikaation tasot, jotta arjen kommunikaatiohaasteisiin voitaisiin vastata soveltuvin apuvälinein ja kuntoutusmuodoin

Kiirekausi ja sen vaikutus tilintarkastajan vaihtamiseen

Tilintarkastuksen kiirekausi johtuu siitä, että suurin osa yrityksistä päättää tilikautensa vuoden lopussa. Kiirekauden aikana työpaineet kasvavat ja siitä syystä tilintarkastuksen laatu saattaa kärsiä, mikä voi taas vahingoittaa asiakassuhdetta. Aikaisempien tutkimusten mukaan kiirekauden aikana vaihdetaan epätodennäköisemmin tilintarkastajaa johtuen korkeista vaihtamisen transaktiokustannuksista. Toisaalta, kiirekauden työmäärän kasvaessa myös todennäköisyys vaihtaa tilintarkastajaa kasvaa, johtuen mahdollisesta asiakassuhteen vahingoittumisesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko kiirekaudella vaikutusta asiakkaan toimesta tapahtuvaan tilintarkastajan vaihtamiseen yhdysvaltalaisten yritysten keskuudessa. Tutkielmassa keskitytään eroihin tilintarkastajan erottamisessa ja irtisanoutumisessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko työmäärän kasvulla vaikutusta tilintarkastajan erottamiseen. Halutaan myös selvittää tilintarkastusyhteisön koon merkitys vaihtamistilanteissa. Tutkielman pohjana ovat Lópezin ja Petersin (2011) sekä Fengin (2013) tutkimukset aiheesta. Aineisto koostuu yhdysvaltalaisista, tilintarkastajaa vaihtaneista yritykset vuosina 2013-2016. Tutkimusmenetelmänä käytetään logistista regressiota. Tutkielman luettuaan lukija saa käsityksen kiirekauden vaikutuksista tilintarkastajan erottamiseen. Lisäksi lukija saa ymmärrystä tilintarkastajan vaihtamistilanteiden eri syistä. Aikaisempien tutkimusten perusteella odotettiin, että kiirekauden yritys erottaisi tilintarkastajansa epätodennäköisemmin verrattuna muihin yrityksiin. Väitteelle ei kuitenkaan saatu vahvistusta. Lisäksi odotettiin, että tilintarkastajan työmäärä vaikuttaisi positiivisesti tilintarkastajan erottamiseen. Merkitsevää positiivista vaikutusta ei kuitenkaan havaittu. Toisaalta tutkimustulosten perusteella havaittiin, että tilintarkastuspalkkion suuruus vaikuttaa positiivisesti asiakkaan päätökseen erottaa tilintarkastaja. Tutkielmassa odotettiin myös, että kiirekauden yritykset vaihtaisivat epätodennäköisemmin tilintarkastajaa ei-Big4 –yhteisöstä Big4 –yhteisöön verrattuna muihin yrityksiin, mutta myöskään tälle väitteelle ei saatu vahvistusta. Toisaalta havaittiin, että yrityksen koko vaikuttaa positiivisesti siihen, että kiirekauden yritykset vaihtavat ei-Big4 –yhteisöstä Big4 –yhteisöön.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

#Metoo: Väkisin suutelua, kourimista ja huonoja vitsejä : Miten seksuaalista häirintää pitäisi käsitellä ja ennaltaehkäistä viestintä- ja media-alalla?

Tämä pro gradu kartoittaa, minkälaista seksuaalista häirintää viestintä- ja media-alalla koetaan. Tutkielman tavoitteena on antaa viestintä- ja media-alan ammattilaisten (ja miksei muidenkin alojen) työnantajaorganisaatioille toimenpide-ehdotuksia siihen, miten seksuaalista häirintää voisi käsitellä ja ennaltaehkäistä. Seksuaalinen häirintä nousi globaalisti ennennäkemättömällä tavalla julkiseen keskusteluun, kun joukko naisnäyttelijöitä syytti Hollywoodin tuottajamoguli Harvey Weinsteiniä seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta vuonna 2017. Tämä synnytti globaalin #metoo (suomeksi ”minä myös”) -liikkeen, kun muutkin alkoivat Hollywood-näyttelijöiden vanavedessä jakaa seksuaalisen häirinnän kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Vaikka seksuaalinen häirintä koetaan subjektiivisesti ja eri henkilöt voivat kokea saman fyysisen tai verbaalisen teon häirintänä tai toverillisena käytöksenä, #metoo-liike kuitenkin viimeistään osoittaa seksuaalisen häirinnän laajuuden ja sitä myötä sen yhteiskunnallisen merkittävyyden. Seksuaalinen häirintä on yhteiskunnallinen ilmiö, mutta se on myös työelämään ja organisaatiokulttuureihin liittyvä asia. Seksuaalisella häirinnällä on negatiivisia vaikutuksia sen kokijalle, minkä lisäksi se vaikuttaa negatiivisesti myös organisaation ilmapiiriin ja jopa sen tuottavuuteen. Vaikka #metoo-liike alkoi vuonna 2017 amerikkalaisella elokuva-alalla, pian keskustelu seksuaalisesta häirinnästä levisi myös muualle. Tämän pro gradu -tutkielman aineistona on kolmen suomalaisen viestintä- ja media-alan ammattijärjestön, ProComin, Journalistiliiton ja MTL:n, yhdessä jäsenistöilleen tekemä kysely seksuaalisesta häirinnästä. Syvennän aineistoa viidellä itse tekemälläni puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joita varten olen haastatellut media- ja lehtitaloissa, viestintä- ja mainostoimistoissa sekä pörssiyhtiössä seksuaalista häirintää kokeneita viestintä- ja media-alan ammattilaisia. Aineistolähtöisen analyysimenetelmän avulla vastaan seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen: Minkälaisena viestinnän ja media-alan ammattilaiset näkevät työnantajaorganisaatioidensa suhtautumisen seksuaaliseen häirintään? Miten seksuaalista häirintää pitäisi käsitellä työympäristössä heidän mielestään? Miten seksuaalista häirintää pitäisi ennaltaehkäistä työympäristössä heidän mielestään? Analyysiosiossa kuvaan esimerkkien avulla viestinnän ja media-alan ammattilaisten työssään kokemaa seksuaalista häirintää ja vastaan aineiston avulla edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Viestinnän ja media-alan ammattilaiset näkevät työnantajaorganisaatioidensa suhtautumisen seksuaaliseen häirintään vaihdellen häirintäkokemuksen vähättelystä ja kiistämisestä häirittyjen tukemiseen. Heidän mielestään seksuaalisen häirinnän käsittelyn pitäisi olla avointa ja oikeudenmukaista. Samoin prosessin pitäisi olla toimiva ja koko henkilöstön tiedossa. Ennen kaikkea heidän mielestään matalahierarkkinen, avoin ja tasa-arvoinen organisaatiokulttuuri on avainasemassa seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyssä

Somaattiset mutaatiot terveyden ja sairauden rajapinnalla

English summaryPeer reviewe

Superoxide Dismutase 3 Limits Collagen-Induced Arthritis in the Absence of Phagocyte Oxidative Burst

Extracellular superoxide dismutase (SOD3), an enzyme mediating dismutation of superoxide into hydrogen peroxide, has been shown to reduce inflammation by inhibiting macrophage migration into injured tissues. In inflamed tissues, superoxide is produced by the phagocytic NOX2 complex, which consists of the catalytic subunit NOX2 and several regulatory subunits (e.g., NCF1). To analyze whether SOD3 can regulate inflammation in the absence of functional NOX2 complex, we injected an adenoviral vector overexpressing SOD3 directly into the arthritic paws of Ncf1∗/∗ mice with collagen-induced arthritis. SOD3 reduced arthritis severity in both oxidative burst-deficient Ncf1∗/∗ mice and also in wild-type mice. The NOX2 complex independent anti-inflammatory effect of SOD3 was further characterized in peritonitis, and SOD3 was found to reduce macrophage infiltration independently of NOX2 complex functionality. We conclude that the SOD3-mediated anti-inflammatory effect on arthritis and peritonitis operates independently of NOX2 complex derived oxidative burst

Clonal hematopoiesis in patients with rheumatoid arthritis

Peer reviewe

The macrophage mannose receptor regulate mannan-induced psoriasis, psoriatic arthritis, and rheumatoid arthritis-like disease models

The injection of mannan into mice can result in the development of psoriasis (Ps) and psoriatic arthritis (PsA), whereas co-injection with antibodies toward collagen type II leads to a chronic rheumatoid-like arthritis. The critical event in all these diseases is mannan-mediated activation of macrophages, causing more severe disease if the macrophages are deficient in neutrophil cytosolic factor 1 (Ncf1), i.e., lack the capacity to make a reactive oxygen species (ROS) burst. In this study, we investigated the role of one of the receptors binding mannan; the macrophage mannose receptor (MR, CD206). MR is a C-type lectin present on myeloid cells and lymphatics. We found that mice deficient in MR expression had more severe mannan-induced Ps, PsA as well as rheumatoid-like arthritis. Interestingly, the MR-mediated protection was partly lost in Ncf1 mutated mice and was associated with an type 2 macrophage expansion. In conclusion, these results show that MR protects against a pathogenic inflammatory macrophage response induced by mannan and is associated with induction of ROS.</p