Akateeminen identiteetti uhattuna? Kansainvälisten yliopiston opettajien akateemisen identiteetin muodostuminen suomalaisella tieteen pelikentällä

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pyrkiä selvittämään sitä, millaisia vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymisellä, kansainvälisellä uravalinnalla sekä työssä mahdollisesti kohdatuilla uhkilla on yliopiston opettajien akateemiseen identiteettiin. Tutkimuksessa yhdistetään uudella tavalla sekä Pierre Bourdieun (1986) pelikenttäteoria että Glynis Breakwellin (1986) teoria identiteettiä kohtaavista uhkista. Identiteettiä tarkasteltiin erityisesti jatkuvuuden, erottautuvuuden ja itsetunnon identiteettiperiaatteiden avulla. Tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto hankittiin haastatteluiden avulla. Kerätty aineisto koostui kymmenestä haastattelusta, joista oli löydettävissä piirteitä sekä teema- että puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelut toteutettiin englannin kielellä, lukuun ottamatta yhtä haastattelua, joka tehtiin suomeksi. Haastateltavat olivat samassa yliopistossa työskenteleviä uransa eri vaiheissa olevia tutkimus- ja opetustehtäviä tekeviä henkilöitä, jotka osallistuivat samaan opettamista koskevaan koulutukseen. Kaikki haastateltavat edustivat eri kansallisuuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että akateemista identiteettiä on mahdollista kuvata kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja symbolisen pääoman avulla. Kulttuurinen pääoma ilmeni aineistossa itsensä kehittämisenä, sosiaalisen pääoman puolestaan keskittyessä verkostojen luomisen tärkeyteen. Rahoitus nähtiin ensisijaisesti työn mahdollistajana, mikä kuvaa taloudellista pääomaa. Symbolinen pääoma näkyi arvostuksen saamisen tärkeytenä. Kansainvälistymisen rooli identiteetin rakentajana näyttäytyi ensisijaisesti pääomien keräämisen edesauttajana, ja siten myös akateemisen identiteetin jatkuvuuden mahdollistajana. Epävarmuutta kuvattiin pääasiallisesti myönteisessä valossa, mikä vahvistaa ajatusta epävarmuuden omaksumisesta osaksi identiteettiä. Aineistosta löytyi myös kielteisinä koettuja työhön liitettäviä mainintoja, jotka olivat tulkittavissa uhkiksi. Akateemista identiteettiä uhkaavat tekijät koskivat työhön liittyvää epävarmuutta, kulttuuriin sopeutumista sekä työn tekemiseen liittyviä ristiriitoja. Saatujen tulosten ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan väittää että uhkilla on merkittävä vaikutus akateemisen identiteetin muodostumiseen. Aineistosta löytyi joitakin selviytymisstrategioiksi tulkittavia käytäntöjä, joiden avulla koettujen uhkien kanssa pyritään elämään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi tarpeelliselta keskittyä tulevaisuudessa tarkemmin akateemista identiteettiä uhkaaviin tekijöihin. Uhkien perusteellisemman tutkimuksen perusteella olisi mahdollista selvittää, millaiset kielteisenä koetut tekijät vaikuttavat akateemisen identiteetin muotoutumiseen. Akateemista identiteettiä ohjaavien identiteettiperiaatteiden tutkimuksen avulla olisi tulevaisuudessa mahdollista kartoittaa työhön liitettäviä uhkia tarkemmin, ja saavuttaa tietoa siitä, mitkä ovat keskeisimmät identiteettiä ohjaavat periaatteet

Soil as part of climate solution – agricultural policy reform to promote climate-smart agriculture

As part of Finland’s goal of being carbon neutral in 2035, also agriculture must reduce its greenhouse gas (GHG) emissions. About half of agricultural GHG emissions is caused by the cultivation of peat soils. Hence, the largest and quickest emission reductions are possible by changes in the agricultural practices on peat soils. Furthermore, croplands on mineral soils can be converted from emission sources to carbon sinks by diversifying cultivation methods and, thus, improving soil health. The Finnish agricultural policy should guide agriculture to take on climate measures on both peat and mineral soils. A sufficiently extensive selection of measures is required so that different farms can choose alternatives suitable for them. The adoption of new methods requires changes in the farmers’ thinking, and in their approach to farm management. In order to ensure a fair transition to climate-smart land use, we must know the income effects of the climate measures in different areas and for different production sectors

Maaperä osana ilmastoratkaisua - maatalouspolitiikkauudistus edistämään ilmastoviisasta maataloutta

Osana Suomen pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuonna 2035 myös maatalouden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään. Maatalouden päästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Siksi myös suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset on mahdollista saada turvemaiden käytön muutoksilla. Lisäksi kivennäismaapeltoja voidaan muuttaa päästölähteestä hiilinieluksi viljelymenetelmiä monipuolistamalla samalla parantaen maaperän kasvukuntoa

Akateeminen identiteetti uhattuna? Kansainvälisten yliopiston opettajien akateemisen identiteetin muodostuminen suomalaisella tieteen pelikentällä

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pyrkiä selvittämään sitä, millaisia vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymisellä, kansainvälisellä uravalinnalla sekä työssä mahdollisesti kohdatuilla uhkilla on yliopiston opettajien akateemiseen identiteettiin. Tutkimuksessa yhdistetään uudella tavalla sekä Pierre Bourdieun (1986) pelikenttäteoria että Glynis Breakwellin (1986) teoria identiteettiä kohtaavista uhkista. Identiteettiä tarkasteltiin erityisesti jatkuvuuden, erottautuvuuden ja itsetunnon identiteettiperiaatteiden avulla. Tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto hankittiin haastatteluiden avulla. Kerätty aineisto koostui kymmenestä haastattelusta, joista oli löydettävissä piirteitä sekä teema- että puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelut toteutettiin englannin kielellä, lukuun ottamatta yhtä haastattelua, joka tehtiin suomeksi. Haastateltavat olivat samassa yliopistossa työskenteleviä uransa eri vaiheissa olevia tutkimus- ja opetustehtäviä tekeviä henkilöitä, jotka osallistuivat samaan opettamista koskevaan koulutukseen. Kaikki haastateltavat edustivat eri kansallisuuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että akateemista identiteettiä on mahdollista kuvata kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja symbolisen pääoman avulla. Kulttuurinen pääoma ilmeni aineistossa itsensä kehittämisenä, sosiaalisen pääoman puolestaan keskittyessä verkostojen luomisen tärkeyteen. Rahoitus nähtiin ensisijaisesti työn mahdollistajana, mikä kuvaa taloudellista pääomaa. Symbolinen pääoma näkyi arvostuksen saamisen tärkeytenä. Kansainvälistymisen rooli identiteetin rakentajana näyttäytyi ensisijaisesti pääomien keräämisen edesauttajana, ja siten myös akateemisen identiteetin jatkuvuuden mahdollistajana. Epävarmuutta kuvattiin pääasiallisesti myönteisessä valossa, mikä vahvistaa ajatusta epävarmuuden omaksumisesta osaksi identiteettiä. Aineistosta löytyi myös kielteisinä koettuja työhön liitettäviä mainintoja, jotka olivat tulkittavissa uhkiksi. Akateemista identiteettiä uhkaavat tekijät koskivat työhön liittyvää epävarmuutta, kulttuuriin sopeutumista sekä työn tekemiseen liittyviä ristiriitoja. Saatujen tulosten ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan väittää että uhkilla on merkittävä vaikutus akateemisen identiteetin muodostumiseen. Aineistosta löytyi joitakin selviytymisstrategioiksi tulkittavia käytäntöjä, joiden avulla koettujen uhkien kanssa pyritään elämään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi tarpeelliselta keskittyä tulevaisuudessa tarkemmin akateemista identiteettiä uhkaaviin tekijöihin. Uhkien perusteellisemman tutkimuksen perusteella olisi mahdollista selvittää, millaiset kielteisenä koetut tekijät vaikuttavat akateemisen identiteetin muotoutumiseen. Akateemista identiteettiä ohjaavien identiteettiperiaatteiden tutkimuksen avulla olisi tulevaisuudessa mahdollista kartoittaa työhön liitettäviä uhkia tarkemmin, ja saavuttaa tietoa siitä, mitkä ovat keskeisimmät identiteettiä ohjaavat periaatteet

Kansainvälisyys akateemisen identiteetin muokkaajana: Kansainvälinen henkilökunta suomalaisella tieteen pelikentällä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen rooli kansainvälisyydellä on akateemisen identiteetin rakentumisessa suomalaisen yliopiston kontekstissa. Kansainvälisyyttä tarkastellaan suomalaisessa monialayliopistossa työskentelevän kansainvälisen henkilökunnan uran näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen kehys nojautuu Pierre Bourdieun (1986) kenttäteoriaan ja Glynis Breakwellin (1986) uhattujen identiteettien teoriaan. Tutkimusaineisto koostuu kansainväliselle henkilökunnalle tehdyistä haastatteluista (n = 10). Aineisto analysoitiin yhdistäen aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että kansainvälisyys toimii keinona hankkia tiedeyhteisön arvostamia pääoman lajeja – kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja symbolista pääomaa. Kansainvälistymisellä uskotaan olevan yhteys parempaan urakehitykseen, auttaen näin selviytymään ja menestymään tieteen pelikentällä. Kansainvälinen ura näyttäytyy tutkimuksessa ristiriitaisena, myös uhkaa aiheuttavana tekijänä akateemiselle identiteetille. Tutkimuksessa uhkat näyttäytyvät pääomien kääntöpuolena ja siten pääomien keräämisen esteenä. Kansainvälistä uraa suomalaisen yliopiston kontekstissa kuvataan menestyksenä ja menetyksenä, ja identiteetin rakentumiseen sisältyy samanaikaisesti sekä toivo voittamisesta, että pelko häviämisestä