Tiedekulttuurien tasa-arvo tutkimuksen arvioinnissa : tutkimuksen kokonaisarvioinnin analyysi yhteiskuntatieteiden näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän yliopistossa vuosina 2010 ja 2011 suoritettua tutkimuksen kokonaisarviointia. Tarkoituksena on selvittää, onko kokonaisarviointi ollut tasa-arvoinen, kun sitä tarkastellaan erilaisten tiedekulttuurien näkökulmasta. Tasa-arvoisuus on otettu kokonaisarvioinnissa yhdeksi johtavaksi periaatteeksi. Tutkimuksen aineistona on tutkimuksen kokonaisarvioinnin arviointiraportti, josta analyysin kohteeksi on valittu raportin yleinen ohjeistus sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen arvioinnin osuus. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Michel Foucalt’lta lähtöisin oleva hallinnallisuuden teoria. Teorian avulla huomio voidaan kiinnittää ensinnäkin ajattelun ja hallinnan suhteeseen. Tällöin voidaan tarkastella niitä historiallisia prosesseja, joiden myötä erilaiset arviointikäytännöt ovat saavuttaneet nykyisen asemansa länsimaisten yhteiskuntien hallinnassa. Toiseksi teorian avulla arviointikäytäntöjä voidaan tarkastella erityisinä hallinnan tekniikoina. Tällöin arviointia ei nähdä pelkästään toimintana, jolla mitataan sitä, kuinka hyvin arvioinnin kohde toimii määriteltyjen tehtävien mukaisesti. Sen sijaan kun arviointia tarkastellaan hallinnan tekniikkana, paljastuu sen aktiivinen rooli arvioinnin kohteena olevien instituutioiden, organisaatioiden ja yksilöiden muovaamisessa arviointikelpoisiksi. Teoreettista viitekehystä täydentää Tony Becherin teoria akateemisista heimokulttuureista. Becher jakaa akateemiset kulttuurit neljään eri heimoon, joita erottaa toisistaan niiden kognitiiviset ja sosiaaliset toimintatavat. Akateemisten kulttuurien avulla voidaan tutkimusaineistosta analysoida sitä, suosivatko arvioinnissa käytettävät tekniikat jotakin tiettyä tieteen tekemisen tapaa. Tutkimuksessa käy ilmi, että tutkimuksen kokonaisarvioinnin tavoitteissa korostetaan vahvasti kansainvälisyyttä, ja laitoksen arvioinnissa englanninkielistä artikkelimuotoista julkaisemista pidetään ensisijaisena indikaattorina tieteellisestä laadusta ja vaikuttavuudesta. Tästä voidaan päätellä, että arviointi suosii tiedekulttuuria, joka on ominainen koville tieteille, joita tyypillisesti edustavat luonnontieteet. Se, että arviointi ei ole tasapuolista, vaikuttaa myös siihen, minkälaista tieteen tekemisen tapaa pidetään ylipäänsä muita parempana. Tällä tavalla arviointi muokkaa laitoksen toimintakulttuuria arvioinnin suosimaan suuntaan, mikä voidaan nähdä uhkana tutkimuksen monimuotoisuudelle

Structural Characteristics of Natural-Gas-Vehicle-Aged Oxidation Catalyst

acceptedVersionPeer reviewe

SENIOR ACADEMICS AS KEY NEGOTIATORS IN THE IMPLEMENTATION OF IMPACT POLICIES IN THE SOCIAL SCIENCES AND HUMANITIES

Dieser Artikel basiert auf der Arbeit von COST Action 15137, dem Europäischen Netzwerk für Forschungsevaluierung in der SSH (ENRESSH) und wird von COST (Europäische Zusammenarbeit in Wissenschaft und Technologie) unterstützt. In diesem Papier verfolgen wir zwei Hauptziele. Zunächst überprüfen wir die relevante Literatur und präsentieren sie anhand eines theoretischen Rahmens, der strukturelle Perspektiven und die Berücksichtigung individueller Handlungsspielräume miteinander verbindet, um ein besseres Verständnis für die Rolle von Hochschullehrern in den Sozial- und Geisteswissenschaften (SSH) bei der Umsetzung der verschiedenen Politiken, die die Produktion, die Verbreitung und die Evaluierung von Forschung betreffen, einschließlich der wirkungsbezogenen Politiken zu erhalten. Tatsächlich kann die Verhandlungsmacht der Wissenschaftler in Bezug auf die Wirkungsagenda - wie sie derzeit von europäischen politischen Entscheidungsträgern gefördert wird (siehe z. B. Europäische Kommission 2018) und die Auswirkungen auf Politik, Wirtschaft sowie Umwelt und Gesellschaft - nicht isoliert betrachtet werden und wie ihre Wahrnehmung und Haltung gegenüber den allgemeinen politischen Veränderungen, die sich auf die Praxis der akademischen Forschung auswirken, sind. Zweitens diskutieren wir einige vorläufige Ergebnisse der Interviews, die wir im Rahmen der COST ENRESSH-Aktion mit 16 in acht europäischen Ländern tätigen hochrangigen Soziologen durchgeführt haben, wobei wir uns auf deren Wahrnehmung und Einstellung zur Wirkungsagenda konzentrieren