Varoitus vai irtisanominen – virkasuhteen päättymisen rajamailla valtion virkamieslain mukaan

Tämän OTM-tutkielman tarkoituksena on selvittää, missä kulkee valtion virkamieslain (750/1994) 24 §:n mukaisen kirjallisen varoituksen ja 25 §:n mukaisen irtisanomisen raja. Tutkielmassa pyritään siis toisin sanoen selvittämään, millaiseen ja kuinka vakavaan virkavelvollisuuksien rikkomistilanteeseen valtioon virkasuhteessa oleva virkamies voi syyllistyä, että hänelle katsotaan oikeasuhtaiseksi seuraamukseksi varoitus, ja yhtäältä myös se, mikä katsotaan niin vakavaksi virkavelvollisuuksien rikkomiseksi, että oikeasuhtaiseksi seuraamukseksi katsotaan virkasuhteen päättäminen eli virkamiehen irtisanominen. Tutkimuksen kohteena ovat valtioon julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa eli virkasuhteessa olevat virkamiehet. Tutkimuskysymystä on pyritty selvittämään lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden lisäksi ennen kaikkea virkamieslautakunnan sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteella. Tutkielma on oikeusdogmaattinen niiltä osin, kun asiassa perehdytään varoitus- ja irtisanomisperusteiden lainsäädännöllisiin lähtökohtiin sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Toiselta metodiltaan tutkielma on oikeuspraktinen eli oikeuskäytäntöä valottava. Tutkielmassa tarkasteltavat virkavelvollisuuksien rikkomistapaukset on jaoteltu neljään eri kategoriaan niiden tyypin mukaan. Nämä kategoriat ovat rikostuomiot, työaikasäännösten noudattamatta jättämiset, käyttäytymisvelvoitteen rikkomiset sekä virkatehtävien laiminlyönnit. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että virkamiehet – ammattiryhmiin katsomatta - rikkovat virkavelvollisuuksiaan. Työnantajaviranomaisella on kuitenkin käytössään riittävä ja laajaa seuraamusvalikoima puuttua näihin virkavelvollisuuksien vastaisiin tilanteisiin. Työnantajaviranomaisten tulee noudattaa tarkoin menettelysääntöjä, sillä niiden laiminlyönnit johtavat poikkeuksetta viranomaisten tekemien päätösten kumoamiseen.Siirretty Doriast

A study of Pt-/alpha-Fe2O3 nanocomposites by XPS

alpha-Fe2O3 matrices were deposited on Fluorine-doped Tin Oxide (FTO) substrates by Plasma Enhanced- Chemical Vapor Deposition (PE-CVD) from Fe(hfa)_2TMEDA (hfa = 1,1,1,5,5,5-hexafluoro-2,4-pentanedionate; TMEDA = N,N,N’,N’-tetramethylethylenediamine). The obtained nanosystems were subsequently functionalized by platinum nanoparticles (NPs) via Radio Frequency (RF)-sputtering, exposing samples either to a pre- or post-sputtering thermal treatment at 650°C for one hour in air. Interestingly, Pt oxidation state in the final composite systems strongly depended on the adopted processing conditions. In this work, a detailed X-ray Photoelectron Spectroscopy (XPS) analysis was carried out in order to investigate the material chemical composition, with particular regard to the relative Pt(0)/Pt(II)/Pt(IV) content. The obtained results evidenced that, when annealing is performed prior to sputtering, only PtO and PtO2 are revealed in the final Pt/alpha-Fe2O3 nanocomposite. In a different way, annealing after sputtering results in the co-presence of Pt(0), Pt(II) and Pt(IV) species, the former arising from the thermal decomposition of PtO2 to metallic platinum

Evolution of alumina phase structure in thermal plasma processing

Alumina (Al2O3) remains one the most important engineering ceramic for industrial applications. In addition to the α phase, transition alumina phases have interesting characteristics. Controlling the obtained phase structure from alumina melt requires processes with extreme cooling rates and therefore limits the tailoring capabilities. This study investigates how the cooling rate of pure alumina affects its microstructural properties and phase structure in plasma-based processing. The paper reports phase changes in micron sized granulated alumina particles in high-temperature plasma spheroidization and compares the results to plasma sprayed alumina coatings. Both plasma processes involve melting of the material followed by subsequent rapid cooling. Direct comparison on the alumina phase transitions is obtained for the two methodically distinct processing routes, creating unique microstructures due to difference in their cooling rates.</p

Soft Loans as an Instrument of Development Finance: A Comparative Assessment and Options for the Future

Within the framework of the Post-2015 Development Agenda, discussions on Financing for Development and the future of Official Development Assistance (ODA) have intensified. Amongst the instruments under review are soft loans. Though originally conceived as export promotion tools, development objectives have recently become more prominent in soft loan policies. Albeit regulated through the Arrangement on Officially Supported Export Credits, soft loans claim a place amongst the instruments of development policy. By means of comparative case study analysis, this paper examines the relevance of soft loans as an instrument of development policy. We discuss three characteristics of soft loan financing: (i) the institutional heterogeneity of programmes between countries, (ii) the hybrid nature of the instruments between export promotion and development objectives, and (iii) the underlying notions of development. Upon that basis, scenarios for the future use of soft loans as an instrument of development finance are presented

FinnGen-tutkimuksen lupaukset

Teema : biopankki. English summaryPeer reviewe

FinnGen-tutkimuksen lupaukset

Teema : biopankki. English summaryPeer reviewe

Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti

Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole ¬kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi

Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti

Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole ¬kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi

Implementation of CYP2D6 copy-number imputation panel and frequency of key pharmacogenetic variants in Finnish individuals with a psychotic disorder

We demonstrate that CYP2D6 copy-number variation (CNV) can be imputed using existing imputation algorithms. Additionally, we report frequencies of key pharmacogenetic variants in individuals with a psychotic disorder from the genetically bottle-necked population of Finland. We combined GWAS chip and CYP2D6 CNV data from the Breast Cancer Pain Genetics study to construct an imputation panel (n = 902) for CYP2D6 CNV. The resulting data set was used as a CYP2D6 CNV imputation panel in 9262 non-related individuals from the SUPER-Finland study. Based on imputation of 9262 individuals we confirm the higher frequency of CYP2D6 ultrarapid metabolizers and a 22-fold enrichment of the UGT1A1 decreased function variant rs4148323 (UGT1A1*6) in Finland compared with non-Finnish Europeans. Similarly, the NUDT15 variant rs116855232 was highly enriched in Finland. We demonstrate that imputation of CYP2D6 CNV is possible and the methodology enables studying CYP2D6 in large biobanks with genome-wide data.Peer reviewe