AVH-yhdyshenkilö AVH-sairastuneiden ja heidän läheistensä ohjaajana Akaan terveyskeskuksessa - työkaluna paikallinen moniammatillinen ensitietotilaisuus

Kehittämistehtävän tavoitteena oli tehostaa Akaan terveyskeskuksessa AVH- sairastuneiden ja heidän läheistensä ohjausta sairastumisen alkuvaiheessa ja näin mahdollisesti ennaltaehkäistä uusia aivoverenkiertohäiriöitä ja niistä aiheutuvia haittoja. Akaan AVH-yhdyshenkilöt kokosivat moniammatillisen, terveydenhuollon ammattilaisista koostuvan tiimin, joka toteutti ensitietotilaisuuden. Tavoitteena oli rakentaa monipuolinen ensitietopaketti AVH-sairastuneille ja heidän läheisilleen AVH-sairaudesta ja sekä siihen liittyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta sekä AVH-sairauteen liittyvistä terveydellisistä riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisemisestä ja AVH-sairastuneiden sosiaaliturvasta sekä AVH-yhdistystoiminnasta. Kehittämistehtävään liittyvän kyselyn avulla saatiin palautetta ensitietotilaisuuteen osallistuvilta AVH-sairastuneilta ja heidän läheisiltään, millainen on hyvä ensitietotilaisuus, vastasiko ensitietotilaisuus sisällöllisesti osallistujien odotuksia, tulivatko paikalliset AVH-sairauden hoitoon liittyvät tahot tutuiksi sekä aikovatko osallistujat muuttaa elämäntapojansa tai tehostaa terveydenseurantaansa saamansa tietouden avulla. Ensitietotilaisuuteen osallistui 26 henkilöä, joista sairastuneita oli 9, läheisiä oli 7 ja ammattihenkilöitä oli 10. Palautekyselyyn vastasi 14 osallistujaa, 7 sairastunutta, 5 läheistä ja 2 ammattihenkilöä. Palautteen mukaan ensitietotilaisuus vastasi hyvin osallistujien odotuksia. Paikalliset AVH-sairauden hoitoon liittyvät tahot tulivat vastaajille tutuiksi ensitietotilaisuudessa. Elämäntapojaan ensitietotilaisuuden jälkeen aikoi muuttaa neljä ja terveydenseurantaa aikoi tehostaa kuusi vastaajaa. Ruokavaliomuutokset ja liikunta nousivat suurimmiksi muutoskohteiksi. Palaute osoittaa että AVH-sairastuneiden moniammattillinen ensitietotilaisuus oli tarpeellinen. Ensitietotilaisuuden tulisi olla moniammatillista tietoutta sisältävä ja vuorovaikutusta osallistujien kesken suosiva, pienryhmälle suunnattu tilaisuus. Ensitietotilaisuuden tulisi antaa osallistujille konkreettisia arjesta nousevia elämäntapamuutostavoitteita ja keinoja omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon sekä suullisesti että kirjallisesti

A Millennium Scale Sunspot Number Reconstruction: Evidence For an Unusually Active Sun Since the 1940's

The extension of the sunspot number series backward in time is of considerable interest for dynamo theory, solar, stellar, and climate research. We have used records of the Be-10 concentration in polar ice to reconstruct the average sunspot activity level for the period between the year 850 to the pr esent. Our method uses physical models for processes connecting the Be-10 concentration with the sunspot number. The reconstruction shows reliably that the period of high solar activity during the last 60 years is unique throughout the past 1150 years. This nearly triples the time interval for which such a statement could be made previouslyComment: 4 pages, LaTeX, revtex4 macros; Phys. Rev. Let., in pres

Päiväkoti Riemula

Opinnäytetyössä kuvataan yleisesti päivähoidon kehitystä Suomessa sekä päivähoitoa yrittäjän näkökulmasta, tuoden esille sen tämän päivän haasteet ja mahdollisuudet. Työssä on pohdittu yhteistyön merkitystä kunnan kanssa ja sitä, miten kunta voi osaltaan joko rajoittaa tai edesauttaa yksityisen päivähoitoyrityksen toimintaa. Opinnäytetyössä kerrotaan teoriassa Päiväkoti Riemula nimisen, erityispäivähoitopalveluita tarjoavan yrityksen perustamiseen liittyvistä suunnitelmista. Suunnitellussa päiväkodissa toimii integroitu lapsiryhmä, josta osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia. Päiväkoti Riemulan erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä painottuu sosiaalis- emotionaalisia vaikeuksia ja kielenkehityksen ja kommunikoinnin vaikeuksia omaaviin lapsiin. Päiväkoti Riemula tarjoaa yli 3-vuotiaille lapsille kokopäivähoitoa, sekä esiopetusta ja osapäivähoitoa. Kuvitteellisena päiväkodin sijaintikuntana pidettiin Porin kaupunkia, joka suunnitelman mukaan ostaa esiopetusta ostopalveluna päiväkoti Riemulasta. Suunnitelman keskeisin osa on liiketoimintasuunnitelma, joka on toiminut opinnäytetyön tärkeimpänä työvälineenä. Liiketoimintasuunnitelma sisältää talouslaskelmien lisäksi SWOT -analyysin, kuvauksen liikeideasta, asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista. Liiketoimintasuunnitelman perusteella tehdyt suunnitelmat ovat tällä hetkellä toteutuskelpoisia, jos Porin kaupungin kanssa tehty yhteistyö toteutuisi suunnitelman mukaan.DAY CARE CENTER RIEMULA In this thesis we describe the development of Finnish day care system in general and also discuss day care as a form of entrepreneurship taking into consideration current possibilities and also the challenges concerning day care as a business. We discuss the importance of cooperation with the municipality, and how the municipality can either limit or contribute to the operation of the private day care company. This thesis describes the plans of setting up a company called Riemula. The day care center Riemula would provide special day care services. The day-care center would have an integrated group of children where some of the children have special needs. The day care center Riemula would specialize in the children who have the difficulties in socio- emotional or linguistic development and communication. The day care center would provide full-time day care services for over 3 year-old children, as well as pre-school education and part-time day care. The day care center would be located in the city of Pori, which supposedly purchases pre-school services from Riemula. The business plan has worked as the most important tool of this thesis. The business plan consists of a financial plan, the SWOT-analysis, and a description of the business idea, customers, the market and competitors. The plans based on the business plan would be feasible, if the city of Pori co-operates as expected

Ikinä-mallin implementointi ja seuranta : Kaatumisten ehkäisymalli Vaasan kaupunginsairaalan osastolla 9

Kehittämistyön aihe muodostui tarpeesta kehittää potilasturvallisuutta Vaasan kaupunginsairaalan osastolla 9, jossa potilaiden kaatumisten määrä on noussut viime vuosina. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen toimintamalli kaatumisten eh-käisyyn. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntäen IKINÄ-mallia, joka on Satu Pajalan (2012) iäkkäiden kaatumisten ehkäisymalli, joka pohjautuu tutkittuun tietoon ja hyviin saatuihin tuloksiin. IKINÄ-malli on käytössä muun muassa Lahden SOTE-alueella sekä osassa Helsingin, Turun ja Tampereen ikääntyvien palveluita. Ikääntyvien osuus väestöstä on jatkuvassa kasvussa, laitoshoitoa puretaan ja siirrytään kotihoitoon. Tästä syystä tarvitaan uusia näyttöön perustuvia toimintamalleja, joiden avulla toimintakykyä voidaan ylläpitää ja vähentää muun muassa kaatumisia ja kaatu-misten seurauksia ennalta ehkäisevästi. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen mukaisesti sisältäen valmiin mallin, sen koulutuksen, seurannan ja arvioinnin. Tarkoituksena oli implementoida IKINÄ-malli osaksi toimintaa. Koulutus pohjautui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IKINÄ-koulutuspohjaan. Kahdeksan vapaaehtoista avainhenkilöä toteutti työssään IKINÄ-mallia toimintamallina. Mallin kirjaamista varten potilasohjelma Pegasokseen suunniteltiin uusi kirjaamiskohta. Arviointia varten suunniteltiin kyselylomake, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi seitsemän vapaaehtoista IKINÄ-avainhenkilöä. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja sisällön analyysiä hyödyntämällä. Tulosten perusteella malli koettiin tarpeelliseksi ja selkeäksi ja siitä oli saatavissa tietoa. Mallin käytön myötä ennalta ehkäisevän työn osuus lisääntyi jatkotoimenpiteiden suunnittelulla ja potilaan monipuolisemmalla ohjauksella. Vastaajat olisivat toivoneet enemmän aikaa mallin toteutukseen.The topic of the development task originated from the need to improve patient safety in Unit 9 in Vaasa City Hospital, where the number of falls has risen over the last few years. The target was to create a uniform practice for fall prevention. The development task was implemented using the IKINÄ indicator, a fall prevention model for the elderly developed by Satu Pajala (2012) and founded on re-search data and the good results achieved from it. The IKINÄ indicator is used, for example, in the area of health and social services in Lahti and in some services aimed at the elderly in Helsinki, Turku and Tampere. The proportion of ageing members in communities is growing continuously, while residential care is being decreased in favour of home care. This is why it is necessary to employ new evi-dence-based practices which support the maintenance of elderly people’s ability to function and also the preventative reduction of falls and other accidents and their consequences. This development task was performed as action research and it included a finished indicator model, training for its use, monitoring and assessment. The target was to apply the IKINÄ indicator so that it would become a part of the activities in the hospital unit. The training was based on the IKINÄ training plan of the National Institute for Health and Welfare. Eight voluntary key persons implemented the IKINÄ indicator in their work. In order to keep a record of the indicator, a new entry was designed for the Pegasos patient software programme. A questionnaire including both structured and open-ended questions was de-signed for assessment purposes, and seven voluntary IKINÄ key persons responded to it. The results were analysed using the SPSS software and by utilising content analysis. Based on the results, the indicator was considered necessary and clear and the respondents found that there was sufficient information available about it. With the use of the indicator, the proportion of preventative work increased in the form of planning further action and providing more diverse guid-ance for the patients. The respondents would have wished for more time to implement the indicator

Oops! Another medication error : a literature review of contributing factors and methods to prevent medication errors

The purpose of this bachelor's thesis was to chart scientific research articles to present contributing factors to medication errors done by nurses in a hospital setting, and introduce methods to prevent medication errors. Additionally, international and Finnish research was combined and findings were reflected in relation to the Finnish health care system. Literature review was conducted out of 23 scientific articles. Data was searched systematically from CINAHL, MEDIC and MEDLINE databases, and also manually. Literature was analysed and the findings combined using inductive content analysis. Findings revealed that both organisational and individual factors contributed to medication errors. High workload, communication breakdowns, unsuitable working environment, distractions and interruptions, and similar medication products were identified as organisational factors. Individual factors included nurses' inability to follow protocol, inadequate knowledge of medications and personal qualities of the nurse. Developing and improving the physical environment, error reporting, and medication management protocols were emphasised as methods to prevent medication errors. Investing to the staff's competence and well-being was also identified as a prevention method. The number of Finnish articles was small, and therefore the applicability of the findings to Finland is difficult to assess. However, the findings seem to fit to the Finnish health care system relatively well. Further research is needed to identify those factors that contribute to medication errors in Finland. This is a necessity for the development of methods to prevent medication errors that fit in to the Finnish health care system

Yhteispäivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan Apotti-koulutuksen päivittäminen : tutkimuksellinen kehittämistyö

Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisessa sairaalassa (HUS) otettiin käyttöön Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmä vuosien 2018–2021 aikana. Ennen käyttöönottoja järjestelmän käyttäjille järjestettiin koulutus järjestelmän käytöstä. Käyttöönottojen jälkeen päivystyspoliklinikalla työskentelevälle sairaanhoitajalle tarjottavaa koulutusta ei ole kehitetty. Yhteispäivystyksessä työskenteleviltä sairaanhoitajilta saadun palautteen perusteella koulutus ei enää vastaa niitä tarpeita, joita yksiköissä on, eikä koulutuksessa oteta huomioon eri perehdytysvaiheessa olevia sairaanhoitajia. Tämän tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää yhteispäivystysten sairaanhoitajille tarjottava Apotti-koulutus ja huomioida uudessa koulutuskokonaisuudessa yhteispäivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan eri perehdytysvaiheet. HUSin yhteispäivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan perehdytyksessä tunnistettiin aikaisemman tiedon perusteella olevan neljä vaihetta: tarkkailussa ja aulapotilaiden kanssa työskentelevä hoitaja, valvontapotilaiden kanssa työskentelevä hoitaja, hoidon tarpeen arviota tekevä hoitaja ja vuorovastaavana toimiva hoitaja. Tiedonkeruu tapahtui kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen sisältö luotiin olemassa olevien Apotti-koulutusten pohjalta. Koulutuksissa läpikäytävä sisältö avattiin yksityiskohtaisesti ja opinnäytetyön tekijä listasi kyselylomakkeeseen kaikki 107 päivystyksen sairaanhoitajan työnkulkua tai toiminnallisuutta, jotka olemassa olevassa Apotti-koulutuksessa käytiin läpi. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä perehdytysvaiheessa sairaanhoitajan tulisi hallita kukin työnkulu/toiminnallisuus. Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan HUSin aikuisten yhteispäivystysten ja päivystysten opetushoitajat/perehdytyksestä vastaavat työntekijät sekä HUSin päivystyspoliklinikoiden Apotin kehittämistyöryhmän jäsenet. Kyselyn tulosten perusteella yhteispäivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan Apotti-koulutus jaettiin neljään eri osaan: 1) peruskoulutus, tarkkailu-/aulapotilaan hoitaja, 2) valvontapotilaan hoitaja, 3) hoidon tarpeen arviointi ja 4) vuorovastaava. Sairaanhoitajat suorittavat koulutuskokonaisuuden alkaen peruskoulutuksesta ja perehdytyksen edetessä suorittavat muut osiot. Jokaiseen koulutusosaan sisältyvät ne työnkulut/toiminnallisuudet, joita sairaanhoitaja tarvitsee toimiessaan perehdytyksen mukaisessa potilastyössä yhteispäivystyksessä. Apotti-koulutusten järjestämisestä HUSissa vastaa HUS Tietohallinto. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset luovutettiin HUSille, jotta niiden pohjalta voidaan kehittää yhteispäivystyksen sairaanhoitajan Apotti-koulutusta

Characteristics of and Experience Among People Who Use Take-Home Naloxone in Skåne County, Sweden

Background: Opioid overdose related injury or death can be prevented by bystander naloxone administration. For naloxone to be present when and where overdoses occur, opioid prevention education and naloxone distribution (OPEND) must be established on a broad level. This is the 30-month follow-up of the first multi-site naloxone project in Sweden, implemented at 31 sites in the County of Skåne 2018. Aim: To address participant characteristics and factors associated with returning for naloxone refill and with having used naloxone for overdose reversal. An additional aim was to describe self-reported reasons for naloxone refill and overdose experiences. Methods: Data were collected during June 2018—December 2020 through questionnaires at baseline and upon naloxone refill of the initial and subsequent naloxone kit. Descriptive statistics was used to address participant characteristics, those returning for naloxone refill and reporting overdose reversal. Chi-2 test was used for variable comparison between groups. Factors associated with overdose reversals were examined by logistic regression analysis. Reasons for naloxone refill, overdose situation and management were presented descriptively. Results: Among 1,079 study participants, 22% (n = 235) returned for naloxone refill, of which 60% (n = 140) reported a total of 229 overdose reversals. Reversals were more likely to be reported by participants trained at needle exchange programs (NEPs) [adjusted odds ratio (AOR) = 5.18, 95% Confidence interval (CI) = 3.38–7.95)], with previous experience of own (AOR = 1.63, 95% CI = 1.03–2.58) or witnessed (AOR = 2.12, 95% CI = 1.05–4.29) overdose, or who had used sedatives during the last 30 days before initial training (AOR = 1.56, 95% CI = 1.04–2.33). A majority of overdoses reportedly occurred in private settings (62%), where the victim was a friend (35%) or acquaintance (31%) of the rescuer. Conclusion: Participants with own risk factors associated with overdose (e.g., injection use, concomitant use of benzodiazepines and previous experience of own overdose) were more likely to report administering naloxone for overdose reversal. Overdose management knowledge was high. The findings indicate that implementation of multi-site OPEND reaches individuals at particularly high risk of own overdose in settings with limited previous harm reduction strategies and favors a further scaling up of naloxone programs in similar settings

Protocol for a multi-site study of the effects of overdose prevention education with naloxone distribution program in Skåne County, Sweden

Background: Continuously high rates of overdose deaths in Sweden led to the decision by the Skåne County to initiate the first regional take-home naloxone program in Sweden. The project aims to study the effect of overdose prevention education and naloxone distribution on overdose mortality in Skåne County. Secondary outcome measures include non-fatal overdoses and overdose-related harm in the general population, as well as cohort-specific effects in study participants regarding overdoses, mortality and retention in naloxone program. Methods: Implementation of a multi-site train-the-trainer cascade model was launched in June 2018. Twenty four facilities, including opioid substitution treatment units, needle exchange programs and in-patient addiction units were included for the first line of start-up, aspiring to reach a majority of individuals at-risk within the first 6 months. Serving as self-sufficient naloxone hubs, these units provide training, naloxone distribution and study recruitment. During 3 years, questionnaires are obtained from initial training, follow up, every sixth month, and upon refill. Estimated sample size is 2000 subjects. Naloxone distribution rates are reported, by each unit, every 6 months. Medical diagnoses, toxicological raw data and data on mortality and cause of death will be collected from national and regional registers, both for included naloxone recipients and for the general population. Data on vital status and treatment needs will be collected from registers of emergency and prehospital care. Discussion: Despite a growing body of literature on naloxone distribution, studies on population effect on mortality are scarce. Most previous studies and reports have been uncontrolled, thus not being able to link naloxone distribution to survival, in relation to a comparison period. As Swedish registers present the opportunity to monitor individuals and entire populations over time, conditions for conducting systematic follow-ups in the Swedish population are good, serving the opportunity to study the impact of large scale overdose prevention education and naloxone distribution and thus fill the knowledge gap. Trial registration: Naloxone Treatment in Skåne County - Effect on Drug-related Mortality and Overdose-related Complications, NCT 03570099, registered on 26 June 2018