Global and local contexts of smoking

Smoking geographies : space, place and tobacco / Ross Barnett, Graham Moon, Jamie Pearce, Lee Thompson and Liz Twigg. Chichester, West Sussex : Wiley Blackwell, 2017

Counter-talk as symbolic boundary drawing : Challenging legitimate cultural practices in individual and focus group interviews in the lower regions of social space

In qualitative interviews, challenges such as deviations from the topic, interruptions, silences or counter-questions are inevitable. It is debatable whether the researcher should try to alleviate them or consider them as important indicators of power relations. In this methodological article, we adopt the latter view and examine the episodes of counter-talk that emerge in qualitative interviews on cultural practices among underprivileged popular classes by drawing on 49 individual and focus group interviews conducted in the highly egalitarian context of Finland. Our main aim is to demonstrate how counter-talk emerging in interview situations could be fruitfully analysed as moral boundary drawing. We identify three types of counter-talk: resisting the situation, resisting the topic, and resisting the interviewer. While the first type unites many of the typical challenges inherent to qualitative interviewing in general (silences, deviations from the topic and so forth), the second one shows that explicit taste distinctions are an important feature of counter-talk, yet the interviewees mostly discuss them as something belonging to the personal sphere. Finally, the third type reveals how the strongest counter-talk and clearest moral boundary stemmed from the interviewees' attitudes towards the interviewer herself. We argue that counter-talk in general should be given more importance as a key element of the qualitative interview. We demonstrate that all three types of counter-talk are crucial to properly understanding the power relations and moral boundaries present in qualitative interviews and that cultural practices are a particularly good topic to tease them out.Peer reviewe

Analysing the ways of participating in interview settings : young people’s identity performances and social class in focus groups

Critical discussions on the focus group method have highlighted the importance of considering the forms of interaction generated in groups. In this empirical paper we argue that these forms of interaction are intimately linked to the ways participants interpret the study setting, and these interpretations are likely to differ significantly depending on participants' social backgrounds. In the light of our data consisting of 18 focus groups with 15-year-old school pupils from both affluent and deprived neighbourhoods of Helsinki discussing film clips about young people drinking alcohol, we ask what kinds of modes of participation are mobilised in focus group discussions in order to mark the social position of participants. We further analyse these modes in relation to situated identity performances, arguing that contextual factors of the study setting become especially important to consider when researching vulnerable groups and heterogeneous populations. The analysis yields three modes of participation: these are active/engaged, resistant/passive and dominant/transformative. We argue that these modes can be viewed as actively taken positions that reveal what kinds of identities and competences participants are able and willing to mobilise in the study setting, and that recognising these modes is important in all interview settings.Peer reviewe

Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma

Smoking has decreased significantly over the last few decades, but it still remains one of the most serious public health problems in all Western countries. Smoking has decreased especially in upper socioeconomic groups, and this differentiation is an important factor behind socioeconomic health differentials. The study examines smokers risk perceptions, justifications and the meaning of smoking in different occupational groups. The starting point of the research is that the concept of health behaviour and the individualistic orientation it implies is too narrow a viewpoint with which to understand the current cultural status of smoking and to explain its association with social class. The study utilizes two kinds of data. Internet discussions are used to examine smokers risk perceptions and counter-reactions to current public health discourses. Interviews of smokers and ex-smokers (N=55) from different occupations are utilized to analyse the process of giving up smoking, social class differences in the justifications of smoking and the role of smoking in manual work. The continuing popularity of smoking is not a question of lacking knowledge of or concern about health risks. Even manual workers, in whom smoking is more prevalent, consider smoking a health risk. However, smokers have several ways of dealing with the risk. They can equate it with other health risks confronted in everyday life or question the adequacy of expert knowledge. Smoking can be seen as signifying the ability to make independent decisions and to question authorities. Regardless of the self-acknowledged dependency, smoking can be understood as a choice. This seemingly contradictory viewpoint was central especially for non-manual workers. They emphasized the pleasures and rules of smoking and the management of dependency. In contrast, manual workers did not give positive justifications for their smoking, thus implying the self-evident nature of the habit. Still, smoking functions as a resource in manual work as it increases the autonomy of workers in terms of their daily tasks. At the same time, smoking is attached to other routines and practices at workplaces. The study shows that in order to understand current trends in smoking, differing perceptions of risk and health as well as ways of life and their social and economic determinants need to be taken into account. Focussing on the social contexts and environments in which smoking is most prevalent is necessary in order to explain the current association of smoking with the working class.Tupakoinnin terveyshaitat ovat nykyisin hyvin tiedostettuja. Tupakointi on myös yksi tärkeimmistä tekijöistä sosioekonomisten terveyserojen taustalla. Vaikka tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt olennaisesti, se on silti varsin yleistä erityisesti yhteiskunnan alemmissa sosiaaliryhmissä. Tutkimuksessa kysytään, miten tupakoitsijat ymmärtävät ja käsittelevät tupakoinnin terveysriskeihin liittyvää tietoa. Entä perustelevatko eri luokka-asemassa olevat tupakoitsijat tupakointiaan eri tavoilla? Mikä pitää ruumiillista työtä tekevän kiinni tupakassa? Tutkimus osoittaa, että tupakoinnin jatkumista ei voi selittää tupakoitsijoiden puutteellisilla tiedoilla tupakoinnin riskeistä, tai sillä että he eivät pitäisi terveyttään tärkeänä. Myös tilastojen mukaan runsaammin tupakoivat työntekijät pitävät tupakointia ensisijaisesti terveyshaittana. Tupakoitsijoilla on silti erilaisia tapoja käsitellä tupakoinnin aiheuttamaa terveysriskiä. Se voidaan ymmärtää vain yhtenä elämään sisältyvistä monista riskeistä tai voidaan vedota asiantuntijatiedon puutteellisuuteen. Riippuvuudesta huolimatta tupakoitsijat voivat pitää tupakointiaan omana valintana. Tämä yksilöllisen valinnan näkökulma on tärkeä erityisesti tupakoiville toimihenkilöille. He korostavat tupakoinnin nautintoja, tupakointiin liittyviä sääntöjä ja riippuvuuden hallintaa. Työntekijöillä sen sijaan korostuu tupakoinnin itsestäänselvyys: tupakointia ei pyritä perustelemaan korostamalla tupakoinnin myönteisiä puolia. Silti tupakointi on ruumiillisessa työssä sosiaalisiin suhteisiin liittyvä resurssi, joka mahdollistaa työntekijöille suuremman liikkumavaran oman ajan hallinnassa. Tupakkariippuvuus yhdistettynä työpaikan tupakointia tukeviin käytäntöihin on tehokas yhdistelmä, joka pitää tupakoitsijan kiinni tupakassa. Tutkimus tuo esiin terveyteen liittyvän ymmärryksen ristiriitaisuuden. Vaikka terveyttä pidetään tärkeänä, se ei riitä yksin motivoimaan tupakoinnin lopettamista. Tärkeämpää on se, miten tupakointi liittyy tupakoitsijan elämäntapojen ja elinolosuhteiden kokonaisuuteen. Toiseksi tutkimus kertoo osaltaan suomalaisista luokkaeroista. Erot tupakoinnin perustelutavoissa nimittäin tuovat esiin haastateltavien aseman yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Toimihenkilöiden tapa oikeuttaa tupakointiaan kuvaa, miten sosiaalinen asema on yhteydessä suurempaan määrittelyvaltaan siitä, mitä terveelliseen ja hyvän maun mukaiseen elämään kuuluu. Toimihenkilöille on keskeistä erottaa heidän oma hallittu tupakointinsa muiden riippuvaisesta tupakoinnista. Tupakan merkityksiä voidaan siis hyödyntää symbolisen erottautumisen välineenä luokkien välillä ja myös luokan sisällä. Työntekijöiden instrumentaalinen suhde tupakointiin muistuttaa luokka-aseman hyvin konkreettisesta puolesta. Kamppailu sosiaalisesta asemasta on kamppailua itsemääräämisoikeudesta. Tupakointi tarjoaa yhden, joskin koko ajan heikomman välineen oman tilan ja ajan hallintaan. Tutkimus perustuu tupakka-aiheisten internet-keskusteluiden analyysiin (noin 1400 keskustelukommenttia vuosilta 2000 2002) sekä tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin (yht. 55 haastattelua)

Riskikäsitykset, vastarinta ja tupakoinnin merkitykset : Terveysrationaalisuuden problematisointi internetin tupakkakeskusteluissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkielmassa tarkastelen tupakkaan liittyviä riskikäsityksiä Iltasanomien Lukijan ääni-keskustelusivuston tupakka-aiheisissa keskusteluissa. Tupakointi on keskeinen kansanterveydellinen ongelma, ja tupakkaa koskeva lainsäädäntö on Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti kiristynyt. Tupakointiin kohdistuvista paineista huolimatta tupakointi ei ole kuitenkaan Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ratkaisevasti vähentynyt. Monet nykyteoreetikot ja terveystutkijat ovat korostaneet riskien hallinnan yksilöllistymistä uuden kansanterveysajattelun keskeisenä painotuksena. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on hallinnan analyyttinen, jolloin uudessa kansanterveysajattelussa nähdään olevan kyse sosiokulttuurisista konstruktioista, joiden käytännöt ja logiikka perustuvat lääketieteellisiin diskursseihin, jotka samaan aikaa konstituoivat ja sääntelevät sellaisia ilmiöitä ja määritelmiä kuin riski, terveys tai normaalius. Kyseessä on kielen, tiedon ja vallan vuorovaikutus, joka konstruoi ja tuottaa sellaisia diskursseja, joiden välityksellä ymmärrämme sosiaalista ja materiaalista ympäristöämme mutta myös käsitämme itsemme aktiivisina yksilöinä. Tutkielmassani riski on ensisijaisesti hallinnallinen käsite. Sen avulla jäsennetään maailmaa, tehdään siitä ymmärrettävää ja se liittyy olennaisesti yksilöiden käyttäytymisen säätelyyn modernissa yhteiskunnassa. Näin ollen terveyden käsite on myös normatiivinen: autonominen, itsekontrolliin kykenevä kansalainen on terve ja pyrkii myös terveytensä ylläpitoon. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tupakoitsija on tämän autonomisen ja itseään hallitsevan yksilön vastakohta. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten tupakoitsijat perustelevat tupakointiaan ja minkälaista subjektiutta internet-keskusteluiden tupakointia puolustavassa puheessa tuotetaan. Samalla tarkoituksena on tarkastella mikrotasolla tupakkakysymykseen, mutta myös muihin päihde- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin olennaisesti liittyvää diskursiivista moninaisuutta. Vastadiskurssien tarkastelussa on kyse hallinnan rajojen ja ongelmallisuuden sekä niihin liittyvien määrittelykamppailuiden analyysistä. Tupakkakeskusteluiden keskeinen jännite vastaa liberalistisen hallinnan keskeistä ongelmaa: missä määrin yksilöiden elämäntapavalintoihin puuttuminen on oikeutettua. Tupakointia puolustava puhe internet-keskusteluissa problematisoi terveysrationaalisuutta, riskejä karttelevaa suhdetta terveyteen. Kyseessä on vastarinnan muotoutumisen logiikka, joka tulee esiin keskusteluissa esiin nousevien terveys- ja riskikäsitysten välityksellä. Se tuo esiin suhteen terveyteen, jossa keskeistä on itsen hallinta ja oma vastuu, mutta niin, että asiantuntijoiden auktoriteettiasema kyseenalaistetaan. Riskikäsityksissä tulee esiin vastarinnan logiikka, joka ottaa haltuun tupakoinnin kansanterveydelliset ongelmanmäärittelyt ja kääntää ja muokkaa nämä ongelmanmäärittelyt kansanterveystyön kannalta täysin vastakkaisen toiminnan perusteluksi. Tupakkakeskusteluiden tarkastelu vastarintapisteenä tuo esiin kansanterveydellisen hallinnan toisen puolen. Tämä toinen puoli, vastarinta, on hallinnan erottamaton vastinpari. Samalla tupakkaa puolustava argumentointi aktualisoi kansanterveydelliseen hallintaan liittyvän valtasuhteen- tai pyrkimyksen tuottamalla sille vastineen ja pyrkimällä omanlaiseensa ongelmanmäärittelyyn ja subjektivointiin. Hallinnan kohteena oleminen ei ole ainoastaan passiivista alistumista vaan aktiivista vastuunottoa ja jatkuvaa auktoriteettien haastamista

Just a joke : Psychogenesis of humor in alcohol advertisements

This article asks what psychic functions humorous alcohol advertisements employ and how they are connected to the wider cultural meanings of alcohol. The material comprises 27 advertisements televised in Europe in 2013. The material is primarily examined using Freud’s ideas regarding the psychogenesis of jokes. Freud’s conceptions of humor provide in-depth point of views to understand how the advertisements address the viewer’s mind. We recognized three psychic processes: the pleasure of nonsense, recognition of the familiar, and liquidation of criticism. We argue that these are essential psychic activities which characterize the more or less unconscious functioning and content of humorous alcohol advertisements. The article suggests that the humorous strategies recall the infantile pleasure connected to playing with language. The humor in alcohol advertisements may also liquidate the critical attitudes toward drinking, enforce the process of denial of addiction and prohibit the reality-based reflection of alcohol use.Peer reviewe

Non-drinkers’ experiences of drinking occasions : A population-based study of social consequences of abstaining from alcohol

Background People should be able to quit or moderate their drinking without negative social consequences, but studies have shown how nondrinkers often face pressure and negative reactions. As previous research has mostly focused on youth, we conducted a population-level study of the ways adult nondrinkers encounter their drinking companions on drinking occasions and what kinds of reactions they perceive from their social environments. Method The data were based on the Finnish Drinking Habits Survey (FDHS), a general population survey of Finns aged 15-79 collected in 2016 (N = 2,285; 330 nondrinkers; response rate 60%). Characteristics of drinking occasions where nondrinkers participate ("non-drinking occasions") were measured through self-reports of frequency, time, purpose, and social companion on those occasions. Nondrinkers' experiences of non-drinking occasions and reactions from the social environment were measured by question batteries on social consequences. Results Compared with drinking occasions, non-drinking occasions occurred more often at family events at home than on late-night drinking occasions. Accordingly, nondrinkers reported relatively low levels of negative consequences, and the reported consequences were least frequent in the oldest age group. Nondrinkers reported mostly positive feedback from people around them, more often from family members than from peers. However, negative consequences were reported in all studied groups, most commonly among youth and former drinkers. Conclusions The study indicates that nondrinkers' social environments may be more supportive than what has been suggested previously, yet coping mechanisms are required especially from youth and former drinkers. The positive social experiences of being a nondrinker should guide the promotion of moderate and non-drinking.Peer reviewe