Isompiin käsiin annettu: Omaiset henkisen ja hengellisen hoidon tulkitsijoina saattohoidossa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata omaisten kokemuksia henkisen ja hengellisen hoidon toteutumisesta saattohoidossa. Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle tutkimukselle (Lipponen & Karvinen 2014), jossa tutkijoiden mielenkiinnon kohteena olivat hoitohenkilökunnan kokemukset hengellisyydestä saattohoidossa. Omainen on usein vakavasti sairastuneen potilaan tärkein tukija. Kokonaisvaltaisen hoitotyön osa-alueena omaisen kokemuksia henkisen ja hengellisen hoidon toteutumisesta saattohoidossa ei kuitenkaan Suomessa ole aikaisemmin tutkittu terveystieteissä. Tutkimusaineisto koostuu kahdentoista iältään 36–86-vuotiaan saattohoitokodissa tai sen toteuttamassa kotihoidossa hoidettavana olleen kuolevan potilaan omaisen kuvaamista kokemuksista. Aineisto kerättiin avoimina teemoitettuina yksilöhaastatteluina ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysin tuloksena syntyi neljä pääluokkaa: omaisen vakaumus, henkisen ja hengellisen hoidon näyttämöt, henkistä ja hengellistä hoitoa edistävät sekä henkistä ja hengellistä hoitoa estävät tekijät. Tulosten mukaan omaisen vakaumus loi perustan, jolle kokemukset henkisen ja hengellisen hoidon toteutumisesta saattohoidossa rakentuivat. Vakaumus merkitsi joko henkisyyteen ja hengellisyyteen turvautumista tai oman uskon kyseenalaistamista. Henkisen ja hengellisen hoidon näyttämöinä kuvattiin sairaalasielunhoitajan, hoitajien sekä erilaisten ryhmien toteuttamia kuolevan saattamiseen ja kuoleman jälkeiseen henkiseen ja hengelliseen hoitoon liittyviä rituaaleja. Henkisen ja hengellisen hoidon toteutumista saattohoitovaiheessa edisti hienovarainen ja ihmisläheinen huolenpito potilaasta ja omaisista. Sen sijaan hoitohenkilökunnan asenteet ja kiire näyttäytyivät henkisen ja hengellisen hoidon toteutumisen esteinä. Tutkimustulosten valossa läheisen ihmisen vakava sairaus on vaativinta aikaa elämässä. Ei ole yhdentekevää, millainen kuva lapselle tai puolisolle välittyy kuolevan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Onnistuessaan henkinen ja hengellinen hoito voi olla omaisen terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää myös saattohoidossa

Teaching Practice Program in the College of Education – its Strengths and Challenges

This research was conducted to evaluate the teaching practice program practiced every second semester in the College of Education (CoE) found in Eritrea Institute of Technology, Mainefhi. It explored the challenges and strengths of the program. To conduct this qualitative study, a questionnaire and a focused group discussion was used. A total of 104 participants (cooperating teachers, student teachers and supervisors)were selected for the study. The findings reveal that the teaching program in the CoE is practiced in a short time span with difficulties in materializing the proposed budget by the CoE and other challenges that vitiate its quality. However, the involvement of the cooperating teachers (CTs) and supervisors is satisfying. Majority of the student teachers (STs) felt that the practice plays a great role in preparing them for the teaching profession. Therefore, generally solving the budget implementation issue and the minor drawbacks of the program will definitely make it contribute a lot in producing qualified teachers. Finally, these findings are expected to mitigate the limitations of the program and raise the outcome of the practice. Besides, other initial teacher education institutes may benefit from the study findings

Asiantuntijuus sairaalasielunhoitotyössä syöpää sairastavan potilaan näkökulmasta

publishedVersionPeer reviewe

The Level of Stress among College Students: A Case in the College of Education, Eritrea Institute of Technology

The transition of students from high school level to the college level is inherently stressful for students. It could cause psychological, academic and social shock to them. From this perspective, this research was aimed to investigate the level of stress among the College of Education (CoE) students in Eritrea Institute of Technology. Descriptive research was undertaken to assess the students’ level of stress. A randomly drawn participants (N = 123) completed a self-developed questionnaire assessing their levels of stress on five domains (physiological, social, psychological, academic, and environmental). The results revealed that there was a moderate level of stress among the students. Out of the five domains, academic and environmental stressors were found contributing most to the students’ level of stress. Besides, the students’ levels of stress were found to have no statistically significant associations with their gender and grade point average. The study may theoretically contribute to the body of scientific knowledge on mental health studies. Practically, the study may also guide college communities to take concrete steps towards the improvement of the learning environment and subsequently mitigating the adverse impact of stress on students’ wellbeing and learning outcomes

Asiantuntijuus sairaalasielunhoitotyössä syöpää sairastavan potilaan näkökulmasta

Psykososiaalisen tuen piiriin kuuluva henkinen ja hengellinen tuki on osa syöpää sairastavan potilaan kokonaishoitoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata syöpää sairastavien potilaiden kokemuksia sairaalasielunhoitotyön asiantuntijuudesta, sekä kuvata potilaiden kokemuksia sairaalapapin työstä ja sen merkityksestä.    Tutkimusaineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella Suomen Syöpäjärjestöjen verkkosivujen kautta. Kyselylomakkeeseen vastasi 23 potilasta, joista yhdeksää haastateltiin. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä vastaajien taustatiedoista, Likert-asteikollisia väittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja laadullinen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.   Potilaiden kokemukset sairaalapapin asiantuntijuudesta liittyivät sairaalapapin kanssa käytyjen keskusteluiden teemoihin, kuten sairauteen ja pelkoihin, sairaalapapin tukimenetelmiin, työtehtäviin ja asiantuntijuuteen.  Sairaalapapin asiantuntijuus muodostui potilaiden kokemusten mukaan vuorovaikutusosaamisesta, psykososiaalisesta osaamisesta ja teologisesta osaamisesta. Potilaiden kokemusten mukaan sairaalapapin tärkein tehtävä on potilaiden ja läheisten tukeminen (39%). Sairaalapapin tapaaminen vahvisti potilaiden toivoa, tuki vaikeiden asioiden ja tunteiden käsittelyssä ja sairauden kanssa elämisessä. Potilaat tulivat kuulluiksi, saivat henkistä, hengellistä ja teologista asiantuntijatukea. Sairaalapapin työskentelyssä yhdistyivät teologin ammattiin liittyvä tieto, psykososiaalisen tuen osaaminen ja vuorovaikutustaidot, sekä taito soveltaa niitä syöpää sairastavan potilaan sielunhoitotyöss

Leading to Student Teachers’ Success or Low Academic Performance

This study aimed to investigate factors that are leading to student teachers’ success, or on the other hand, to low academic performance. It focused on four major thematic areas, including  1) Study planning and time management, 2) Relationship with others, 3) Resources, and 4) Motivation and status of the teaching profession. This study took place at the Eritrea Institute of Technology, College of Education, in Eritrea. A participatory qualitative research design with thematic focus group discussions was used. Three focus group discussions with 24 students were conducted. The data was discussed in the research meetings, arranged, and each researcher was given one thematic area for further analysis. The analysis was conducted as a deductive content analysis where the four themes were leading the analysis process. The study shows that study planning and time management is one of the key elements in successful studies. Additionally, access to relevant study resources facilitates learning. Relationship with the other students, with the teachers and family is either supporting or negatively affecting to the academic performance. This study recommends that teacher education institutions should study more the reasons for their students’ both low and high academic performance. This needs multi-stakeholder approach, meaning engagement and co-operation of parents, teachers, students and governmental and non-governmental administrations

Defining the mission - from policy statement to learning outcomes. A triple case study of faith-based nursing education Institutions in Northern Europe

This article focuses on faith-based nursing education in a pluralistic society. It discusses how faith-based colleges describe their mission and purpose in their policy documents, and how these statements are interpreted in the learning outcomes of nursing education. Three institutions of higher education participated in the study: Diaconia University of Applied Sciences (Diak) (Finland), Diakonhjemmet University College (DUC) (Norway) and Viaa Christian University of Applied Sciences (The Netherlands). Two of the colleges, Diak and DUC, belong to the so-called diaconalmovement within the Lutheran churches in Northern Europe. Viaa was founded within the Reformed church tradition as an alternative to secular professional education. This study explores how the three different colleges present themselves and describe themselves as faith-based educational institutions with a Christian affiliation and their particular purpose within the general landscape of higher education. The study shows how the institutions presents faith in their institutional self-presentation and the integration of faith base in learning outcomes of nursing program. This study took place as a case study.As study material we used the strategic documents provided by each college. The study reported in this article is part of a broader investigation of the three institutions, including various qualitative methods such as individual interviews and focus-group interviews. Translating mission goals and values to the curriculum is most visible in the description of learning outcomes, because those are the more practical and concrete goals of vocational education. Upon analysing the learning outcomes of nursing education within the three universities, it became obvious that the most explicit voice is given to its purpose, which in all three cases focuses on ethics. The study led to the question how best to discuss values and beliefs in institutes of higher education, and who would facilitate, maintain and participate in those discussions.publishedVersio

Sairaalasielunhoitotyön asiantuntijuus sairaalasielunhoitajan näkökulmasta

Tutkimuksessa kuvataan sairaalasielunhoitajan asiantuntijuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin sairaalasielunhoitajilta (n=83) sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi Likert-asteikollisia sielunhoitotyön asiantuntijuuteen liittyviä kysymyksiä ja niihin liittyviä taustatietoja. Keskustelussa potilaan kanssa sairaalasielunhoitajat käsittelivät pääasiassa sairastumista, elämänkriisejä ja surua. He työskentelivät enimmäkseen kuunnellen, myötäeläen, ottamalla vastaan potilaan tunteita ja keskustellen. Keskeiset tavoitteet sielunhoitotyössä olivat toivon ylläpitäminen ja ihmisarvon vahvistuminen, sekä potilaan turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Työssään tärkeimmiksi asioiksi potilaalle sairaalasielunhoitajat arvioivat mahdollisuuden keskustella, mahdollisuuden keskustella peloista sekä tuen surussa ja hoitajille mahdollisuuden kriisitukeen, hengellisen asiantuntija-avun ja sielunhoidollisen tuen potilaalle. Keskeiset työtehtävät olivat keskusteluapu, tuki kuoleman kohtaamisessa ja surevien tukeminen. Sairaalasielunhoitajat arvioivat olevansa luotettavia, rauhallisia ja asiakaslähtöisiä. Heille tärkeimmät arvot työssä olivat sielunhoidettavan kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden ja vakaumuksen tukeminen. Terveydenhuollon yksikkö tai lisäkoulutus ei vaikuttanut merkittävästi sairaalasielunhoitajien työmenetelmiin, tavoitteisiin tai käsitykseen työtehtävistä. Potilaan tukeminen tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä eettisten kysymysten käsittely lisääntyivät työkokemuksen kasvaessa