Reproductive health in the Baltic Sea Area

This paper aims to compare the reproductive health situation in the selected Baltic area countries - Estonia, Latvia, Lithuania, Finland, Sweden, and in St. Petersburg. The analyses focus on the trends and incidence of induced abortions, family planning, contraception, and STDs. National data were obtained by sending questionnaires to the medical statistics bureaus o f Estonia. Latvia, Lithuania, and the Russian Family Planning Association. Also, annual official statistical reports and the annual statistics from Estonian, Finnish, and Swedish abortion registers were used. The different reproductive health situations in the Baltic area countries prove that the cornerstones for improved reproductive health (low incidence o f abortions, teenage pregnancies, and STDs) are comprehensive family planning and sex education programs, new health promotion strategies, and openness in society concerning sexuality

Iron in the Middle Devonian aquifer system and its removal at Võru County water treatment plants, Estonia

Groundwater abstracted from the Middle Devonian aquifer system is the main source of drinking water in South Estonia. High iron and manganese concentrations in groundwater are the greatest problems in this region. The total iron concentrations up to 16 mg L–1 are mainly caused by a high Fe2+ content in water, pointing to the dominance of reducing conditions in the aquifer system. A pilot study was carried out to estimate the effectiveness of 20 groundwater purification plants with eight different water treatment systems (aeration combined with Manganese Greensand, Birm, Nevtraco, Hydrolit-Mn, Magno-Dol and quartz sand filters) in Võru County. The results demonstrate that in most cases the systems with pre-aeration effectively purify groundwater from iron, but only 13 out of 20 water treatment plants achieved a reduction of iron concentration to the level fixed in drinking water requirements (0.2 mg L–1). Manganese content decreased below the maximum allowed concentration in only 25% of systems and in cases where the filter media was Birm or quartz sand and pre-oxidation was applied. The study showed that the high level of iron purification does not guarantee effective removal of manganese

Reproduktiivtervise näitajaid Eesti naistel 1992–2001

Erinevate uuringute ja statistika andmetel on näha, et 20. sajandi viimasel kümnendil vähenes Eestis abortide arv ja sündimus, sealhulgas teismeliste raseduste arv, ning sagenes rasestumisvastaste vahendite kasutamine. Suurenes sünnitajate keskmine vanus ja esmassünnitajate vanus. Seksuaalelu alustamine nihkus varasemasse ikka. Järjest rohkem lapsi oli koolis saanud seksuaalharidust. Vähe kasutatakse esmasseksuaalvahekorras usaldusväärset rasestumisvastast meetodit, seksuaalselt aktiivsete inimeste seas on levinud vähetõhusate, nn traditsiooniliste meetodite kasutamine. Eesti Arst 2003; 82 (3): 166–17

Exposure to High Fluoride Drinking Water and Risk of Dental Fluorosis in Estonia

The purpose of this study was to assess exposure to drinking water fluoride and evaluate the risk of dental fluorosis among the Estonian population. The study covered all 15 counties in Estonia and 93.7% of population that has access to public water supplies. In Estonia groundwater is the main source for public water supply systems in most towns and rural settlements. The content of natural fluoride in water ranges from 0.01 to 7.20 mg/L. The exposure to different fluoride levels was assessed by linking data from previous studies on drinking water quality with databases of the Health Protection Inspectorate on water suppliers and the number of water consumers in water supply systems. Exposure assessment showed that 4% of the study population had excessive exposure to fluoride, mainly in small public water supplies in western and central Estonia, where the Silurian-Ordovician aquifer system is the only source of drinking water. There is a strong correlation between natural fluoride levels and the prevalence of dental fluorosis. Risk of dental fluorosis was calculated to different fluoride exposure levels over 1.5 mg/L

Yli 18-vuotiaiden kokemuksia jälkihuollosta Salossa

Lastensuojelulain mukaan jälkihuoltoa tulee järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleelle nuorelle. Jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto on nuorten tuen ja avun järjestämistä, joita nuori tarvitsee selviytyäkseen itsenäisesti tulevaisuudessaan. Jälkihuolto auttaa nuorta asunnon hankkimisessa, talouden suunnittelussa, opiskeluissa, työelämässä sekä harrastustoiminnassa. Jälkihuolto tukee nuorta myös sosiaalisissa suhteissa sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttytämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Salon kaupungin sosiaalitoimen jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia jälkihuollon tukitoimista. Tavoitteena on kehittää jälkihuoltoa nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusta varten kehitettiin yhdessä jälkihuollontiimin kanssa toimiva kyselylomake nuorille. Tutkimus suoritettiin kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastanneet nuoret olivat Salon kaupungin jälkihuollon asiakkaita. Kyselyyn vastasi seitsemän nuorta, jotka olivat iältään 18-19-vuotiaita. Tässä tutkimuksessa aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoin kysymys sisällön analyysilla. Tulokset käsiteltiin frekvensseinä. Tutkimustuloksissa nousi esille nuorten tyytyväisyys Salon kaupungin jälkihuoltoon. Nuoret kokivat, että he saivat tarpeeksi apua ja tukea jälkihuollon tiimiltä itsenäistymisessään. Nuorten mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten omat tarpeet, kuitenkin yksi oli muiden kanssa eri mieltä. Kaikkien mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten verkosto. Sosiaaliohjaajien tuki oli nuorten mielestä myöskin huomioitu hyvin. Sosiaalityöntekijät ovat ystävällisiä, ja nuori saa heiltä tukea tarpeen vaatiessa. Jälkihuolto on palvellut nuoria hyvin ja he ovat saaneet riittävästi tietoa jälkihuollosta. Jälkihuollon palveluita tulisi kehittää asiakas-lähtöisesti nuorten yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi heidän osallisuuttaan tukien. Nuorilta palautteiden kerääminen jälkihuollon kehittämistä ja sen ideointia varten olisi jatkossa kannattavaa. Uusintatutkimuksen tekeminen suuremmalla otannalla voisi tuoda paremmin esiin kehittämiskohteita nuorilta itseltään.According to the child welfare law after-care should be organized for those young who have been in custody or at least a half years non-institutional placement. Tree Service Obligation will end when the young person turns 21 years old. Aftercare gives the support and assistance what the young adults needs in order to survive independently in their future. Tree Service Obligation helps young people to find apartment , financial planning, studying, work and hobbies. After-care supports young people in social relationships as well as satisfy personal needs. Purpose of this research was to survey the town of Salo social aftercare for young adults´ experiences after-care support measures. The aim is to develop after-care from the perspective of young people. The thesis was achieved a questionnaire survey. For the research was developed a questionnaire to young people in collaboration with aftercare team. The research was accomplished during the spring of 2015. Young adults who answered to the study were the clients of Salo after-care. Seven young person answered to the inquiry and they were aged 18 to 19 years of age. In this study data was analyzed statistically and the open question of content analysis. The results were processed as frequencies. The study results came up the young adults´ satisfaction with the City of Salo after-care. The young felt that they got enough help and support for their independence for the after-care team. Young adults think that the customer plan was well reflected in young adults' own needs, however, one did not agree. Everyone thinks that the customer plan was well catered to the young´s connections. Social pilots support to the young people had also taken into account as well. Social workers are friendly and the young get their support when they need it. Tree Service has been serving the young people well and they have got sufficient information about the after-care. The after-care services should be developed client-oriented for individual needs of young adults to respond for their participation to support. Collecting feedback from young adults to develop the after-care and making ideas for the future would be profitable. Making a similar research again with a bigger sample could express more clearly the development targets from young adults themselves

Üksikrasedusest sündinud IVF-lapsed Eestis: võimalikud tervisemõjurid, perinataalsurmarisk ja emade sotsiaal-demograafiline taust

Taust. Eestis osutatakse tänapäevasel tasemel viljatusravi. Kuna kehaväliselt viljastatud (in vitro fertilization, IVF) laste arv on alates 2000. aastast kasvanud, tuleb uurida Eesti IVF-lapsi ning võrrelda meil ja mujal tehtud uuringute tulemusi. Eesmärk. Kirjeldada Eesti IVF-laste emade sotsiaal-demograafilist tausta, analüüsida IVF-laste võimalikke tervisemõjureid ja hinnata nende perinataalsurmariski. Metoodika. Andmeallikana kasutati Eesti meditsiinilise sünniregistri andmebaasi. Valimisse võeti esmased üksiksünnid 2001–2009. IVF-lapsi (n = 743) võrreldi spontaansest rasedusest sündinud lastega (n = 27 547). Erinevusi emade sotsiaal-demograafilises taustas, vastsündinute võimalikes tervisemõjurites ja perinataalsurmariskis hinnati šansisuhtega (OR), kasutades logistilise regressiooni mudeleid. Keskmise sünnikaalu erinevuse mõõtmiseks kasutati lineaarse regressiooni mudelit. Näitajad esitati koos 95% usaldusvahemikuga (uv). Tulemused. IVF-laste emad olid suurema tõenäosusega 35aastased või vanemad (kohandatud OR = 6,54; 95% uv 5,52–7,73), registreeritud abielus, kesk- või keskeriharidusega, eesti rahvusest. IVF-laste kohordis oli suurem šanss sündida keisrilõike teel (kohandatud OR = 2,03; 95% uv 1,74–2,37), esines enam enneaegsust (kohandatud OR = 1,50; 95% uv 1,14–1,99), sügavat enneaegsust (kohandatud OR = 2,33; 95% uv 1,38−3,91) ja väikest sünnikaalu (kohandatud OR = 1,74; 95% uv 1,28−2,37). IVF-laste sünnikaal oli keskmiselt 47 g (95% uv 7–86 g) väiksem võrdluskohordi laste sünnikaalust. Perinataalsurmariski tõusu IVF-laste hulgas ei ilmnenud. Ema vanuse (35–44 vs. 25–34 aastat) efekt perinataalsurmariskile (OR = 2,12; 95% uv 1,36–3,30) oli statistiliselt oluline. Järeldused. IVF-lapsed erinesid võrdluskohordi lastest emade sotsiaal-demograafilise tausta poolest, nende hulgas esines rohkem enneaegseid, väga enneaegseid ja väikse sünnikaaluga lapsi ning nad sündisid sagedamini keisrilõike teel.Eesti Arst 2014; 93(3):133–14

Mängustamise kasutamine haridusteenuse arendamisel Pärnu Koidula Gümnaasiumi IT aine näitel

https://www.ester.ee/record=b5361900*es

Soolisus dünaamilise kultuurisüsteemina: sooline voolavus enesekirjelduses

http://www.ester.ee/record=b4430831~S1*es