Feasibility of Excavator-Based Harvester in Thinnings of Peatland Forests

In the next twenty years in Finland, annual cuttings on peatland forests are foreseen to increase by up to 30 % of the total cuttings. Cost effective harvesting methods on low yield peatland forests coupled with low ground bearing capacity are required. One solution to improve the feasibility of harvesting could be excavators tailored for forestry use and equipped with a harvesting head. In the study, cost competitiveness and productivity of the excavator-based harvester were investigated. The cost analysis focused on operating hours of harvester use, shift arrangements and purchase prices for the base machine and harvesting equipment when the base machine was used partly as a harvester and an excavator. Results were compared to conventional wheeled harvesters. If the base machine is used more than 3 working months as a harvester in addition to normal (6-8 months) excavator work, the harvesting method would be cost competitive compared to purpose-built harvesters (if 1½ and 2 shift arrangements were used). The 25 % increase of the base machine's and harvester equipments' purchasing costs did not eliminate the cost competitiveness of harvesting, when harvesting was carried out in 1 ½ shifts for at least 4 months. It would be feasible and profitable to invest in harvesting equipment for the excavator and therefore diminish the winter lay-days of the base machine by utilizing it in logging operations. Conditions on peatland sites mean that during the winter time the use of the excavator-based harvester is ideal, when the utilisation of all logging machines is at its highest

Improving the Logistics of Biofuel Reception at the Power Plant of Kuopio City

In Finland, many bio power and heating plants have been recently built and existing power plants have been improved to allow increased energy production. To meet the increasing demand of solid fuel at bio power plants, a large transportation fleet is needed and both the logistics of solid fuel transportation and power plant fuel reception must be improved. This study investigated fuel truck arrival and unloading processes at a power plant which produces heat for the city of Kuopio and electricity for the national grid. The aim of this study was to minimize fuel truck queuing times, and balance the use of two delivery bays by improving the logistics of fuel handling at the receiving station and by distributing truck arrivals at the power plant more uniformly throughout the day. Discrete-event simulation was implemented as a method for analyzing the system. To balance the utilization of both delivery bays at the power plant and shorten the queuing times, the most feasible solution was for more effective control of truck interaction with the delivery bays: having the shortest queue and faster fuel flow from delivery bay to combustion by arranging fuel transport with a new conveyor to the boiler. Adaptable scheduling of truck arrivals was found to be feasible during the morning to smooth out the peaks of the truck arrivals in cold periods when fuel consumption at the power plant is at its highest

Pienpuuhakkeen kustannustekijät ja toimituslogistiikka

Raportin taitto: Maija HeinoHankkeessa kehitettiin VMI:n koeala- ja monilähdeinventointiaineistoon sekä metsäyhtiöiden leimikkotietoihin perustuva nuorten metsien energiapuun kertymä- ja korjuukustannusten laskentamenetelmä. Kertymälaskelmissa hankinta-alueen säde oli 100 km tieverkkoa pitkin ja hankinta-alueet sijaitsivat Joensuun, Kouvolan, Valkeakosken Vaasan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Kajaanin ympäristössä. Pienpuun saatavuudelle määritettiin viisi eri tasoa ekologis-taloudellisilla rajoitteilla. Laskenta-alueista Kouvolan ympäristössä pienpuun kertymä oli suurin ja Vaasan ympäristössä pienin. Vaasan ympäristössä kertymä 100 kilometrin säteellä oli eri kertymärajoitteilla 50 000 210 000 m3 vuodessa ja Kouvolan alueella 230 000 790 000 m3 vuodessa. Joensuun, Jyväskylän ja Kajaanin ympäristössä kertymät olivat 120 000 500 000 m3 vuodessa. Kertymälaskelmissa käytetyt rajoitteet vaikuttivat energiapuukertymän ohella puulajisuhteisiin. Kasvupaikan viljavuudelle asetetut minimirajoitteet vähensivät männyn osuutta ja lisäsivät koivun ja muiden lehtipuiden osuutta kokonaiskertymästä. Erot miestyönä tai koneella tehdyn pienpuun kaato-kasauksen kustannusten välillä ovat pienet, mutta kun huomioidaan metsäkuljetuksen tehostuminen koneellisen kaadon jäljiltä, on koneellinen korjuu miestyötä edullisempaa. Käyttöpaikkahintoja tarkasteltaessa ero kalleimman ja halvimman alueen välillä oli 15 %. Valkeakoskella ja Kouvolassa oli halvimmat käyttöpaikkahinnat. Seuraavaksi edullisimmat alueet olivat Jyväskylä, Joensuu ja Kajaani. Rovaniemellä oli korkein käyttöpaikkahinta ja Vaasassa toiseksi korkein. Koneelliseen kaato-kasaukseen ja kokopuun käyttöpaikkahaketukseen perustuva korjuuketju oli menetelmävertailussa edullisin kokopuuhakkeen tuotantomenetelmä. Pienpuulle maksettavat ns. Kemera-tuet parantavat pienpuuhakkeen kilpailukykyä hakkuutähdehakkeeseen verrattuna. Ilman tukia pienpuu ei pärjää hintavertailussa hakkuutähdehakkeen kanssa. Pienpuuhakkeen ero hakkuutähdehakkeen kustannuksiin syntyy kaato-kasausvaiheessa, joka maksaa 12 15 e/m3. Siksi toiminnan tehostaminen tulisi kohdistua juuri tähän vaiheeseen. Muiden kustannustekijöiden osalta pienpuuhake on kilpailukykyistä hakkuutähteeseen verrattuna

Joint demonstration of the large nine axle chip truck-trailer unit and the hybrid chipper

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. INFRES, Demoreport 17 - D4.5European Commission FP7 programme. INFRES – Innovative and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU (311881)201

The influence of gross vehicle weight (GVW) and transport distance on timber trucking performance indicators – Discrete event simulation case study in Central Finland

Today, timber trucks of gross vehicle weight (GVW) up to 76 tonne are allowed to operate on Finnish roads from roadside landings to mills. Reducing trucking costs and exhaust gas emissions have been the dominant reasons for the increased GVWs of timber trucks. A discrete-event simulation (DES) method was used to compare the impact of the truck and payload size, trucking distance and timber assortment lengths on trucking performance indicators (e.g. productivity, energy efficiency and costs of trucking) in the procurement area of a case logistic company operating in Central Finland. The studied truck sizes were 68, 76 and 84t, of which the 76-t trucks dominate timber trucking in Finland. Over a transport distance of approx. 105km with an average assortment length of 4.2m, 76-t trucks had 9% higher and 12% lower productivity (m³/100km), 1% lower and 4% higher fuel consumption (l/m³) and 4% lower and 6% higher trucking cost (€/m³) compared to 68- and 84-tonner options, respectively. The improvement in regards to previous indicators was clearly bigger for the 76-tonner than the 68-tonner if the trucked wood assortments were lengthened to 5.0m. The differences in cost and fuel efficiency as well as annual trucking volumes were increased as a function of the trucking distance, when comparing the truck configurations with different GVWs and payloads. To conclude, the tendency of the size increase in GVWs in timber trucking in Finland can be justified in the light of the study results.202

Circular bioeconomy: tools for resilient primary production and security of supply with added value

The COVID-pandemic and the recent changes in the global geopolitics have drastically increased the importance of security of supply to ensure the functionality of our societies in Europe. Improving the security of supply, especially in terms of raw materials and inputs for energy and food, needs both immediate actions and longer-term planning

35. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kahdestakymmenestä 35. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Erno Aalto: Asuinkerrostalon suunnitteluratkaisujen optimointi kokonaisenergiatarkastelussa (2) Jukka Asikainen: Vaihtoehtoisten urakkamallien vertailu urakkapäätöstä varten - Case Ampumaurheilukeskus Napakymppi Oy (3) Pasi Henttonen: Urakkamuodon valinta energiatehokas palvelutalo (4) Kimma Kangas: Projektit kaaoksessa vai kaaoksen reunalla? Teoria rakennushankkeen riskienhallinnasta (5) Pekka Karjalainen: Sisäilmaongelmien huomioon ottaminen korjausrakentamisessa (6) Kari Kerminen: Lisä – ja muutostyöt - YSE 1998 (7) Harri Keskinen: Infrahankkeen toimintaohjeet tapaturma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa - Työturvallisuus, riskienhallinta (8) Jouni Koskela: Uudisrakentaminen peruskorjauksen vaihtoehtona taloyhtiöissä - Peruskorjaus ja täydennysrakentaminen (9) Jouni Lindberg: Espoon kaupungin opettaja-asunnot, omaisuusmassan straterinen kehittäminen ja toimenpide ehdotukset (10) Ismo Louhi: Kiinteistöinvestoinnin hankekuvaus ja rakennuttaminen. Suur-Seudun Osuuskauppa SSO (11) Saku Lukkala: Sisäilmaongelmien haltuunotto - Asiakasprojekteihin liittyvä toimintaohjeisto (12) Priit Nukka: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Tampereen työväenteatterin toisen vaiheen laajennuskohteessa (13) Anja Rinta-Jaskari: Jaetun urakan ja projektinjohtourakan soveltuvuuden tarkastelu korjausrakennuskohteessa (14) Marita Rovamo: Puhtaudenhallinta rakennushankkeessa (15) Kyösti Schwartz: LEAN-ajattelun periaatteiden hyödyntäminen hankkeen projektinjohtopalvelumallissa rakennuskonsultin tehtävien osalta (16) Tapio Siirto: Katujen kuntoluokkakartat (17) Katriina Silvan: Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin tehtävät käytännössä - Perustajaurakointi, asuinrakentaminen, uudisrakentaminen (18) Heikki Sopanen: Kaatron koulu rakennuttaminen - Peruskorjauksesta uudisrakennukseksi (19) Kari Visunen: Rakennuttajakonsultin suunnittelun ohjaus teollisuusprojektissa (20) Nina Väistö: Strategialähtöisen toimitila-analyysin hyödyistä kiinteistökehittämisess

Ilmanvaihtojärjestelmien puhtaus ja puhdistaminen sairaaloiden vuodeosastoilla

Ilmanvaihtojärjestelmien epäpuhtaudet voivat auheuttaa sisäilmaongelmia.Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö -teema, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos, Tampereen ammattikorkeakoulu.1

Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

201

Kuinka pankki voi johtaa asiakkuuksiaan? : Laadullinen tutkimus erään pankin asiakkuuksien johtamisesta.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kohdeyrityksenä toimivan pankki X:n asiakkuuksien johtamista ja asiakaskannattavuustiedon käyttöä. Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, mitä kehitettävää pankki X:n asiakkuuksien johtamisessa on, kuinka asiakaskannattavuus tulee esille pankin henkilöstön työtehtävissä ja mitkä ovat pankin vahvuuksia ja heikkouksia asiakkuuksien johtamisessa. Näiden tutkimuskysymysten lisäksi taustalla pyritään pohtimaan ja esittämään erilaisia vaihtoehtoja, kuinka pankin on mahdollista johtaa asiakkuuksiaan. Opinnäytetyössä ei määritetä yhtä oikeaa tapaa asiakkuuksien johtamiselle, vaan esitellään aihepiiristä useita eri ulottuvuuksia. Tutkimuksen viitekehyksessä käsitellään pankkien asiakaskannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, asiakkuuksien johtamista ja asiakaskannattavuutta sekä seikkoja, joihin pankin kannattaa kiinnittää asiakkuuksiensa johtamisessa huomiota. Pankkien asiakaskannattavuuteen vaikuttavat muun muassa finanssialan sääntely, alan kilpailu, korkotaso ja tietotekniikan kehitys. Pankkialaa on pidetty yhtenä uraauurtavista aloista asiakkuuksien johtamisessa, joskin pankkitoiminta erottautuu luonteeltaan muusta yritystoiminnasta. Asiakkuuksien johtamisen osalta käsitellään muun muassa asiakkuuden lujuutta, asiakassalkkuajattelua ja hinnoittelua. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten neljälle pankki X:ssä työskentelevälle henkilölle tehtiin teemahaastattelut, joissa kartoitettiin heidän näkemyksiään pankin asiakkuuksien johtamisesta ja asiakaskannattavuustiedon käytöstä. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella pankki X:n asiakkuuksien johtamisessa on useita kehittämiskohteita, mutta toisaalta myös selkeitä vahvuuksia. Positiivisia piirteitä ovat esimerkiksi pitkäjänteinen suhtautuminen asiakkuuksien kehittämiseen ja asiakkuuden johtaminen elinkaaren eri vaiheissa. Kehitettävää on muun muassa pankissa käytettyjen asiakkuuksien johtamisen apuvälineiden selkiyttämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja asiakaskannattavuustiedon käytettävyydessä. Johtopäätöksissä esitetään näihin ongelmiin joitakin kehitysehdotuksia, mutta tulkinnallisen tutkimuksen tapaan päätarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään tutkimuskohdetta, tässä tapauksessa pankin asiakkuuksien johtamista, paremmin.This thesis discusses CRM (customer relationship management) and the utilization of customer profitability information in the case company which is called in this context Bank X. The objective of the thesis is to find out if there is something to develop in the CRM of the bank, how customer profitability is featured in the tasks of the personnel and which aspects constitute the strengths and weaknesses of the CRM in the case company. In addition to these questions, an attempt is made to introduce different options for how a bank is able to manage its customer relationships. There will not be determined a single appropriate solution, but rather there will be presented various views of the topic. The theoretical framework presents factors which have an impact on the customer profitability of banks, customer relationship management and customer profitability, and issues that a bank should take into account in its CRM processes. The customer profitability of the banks is under a great deal of influence, for instance; financial regulation, competition, the rate of interests and the development of technology. In case of CRM, the financial sector is considered to be one of the pioneering fields of business, even though banking deviates from other business activities. When it comes to CRM, such issues as the strength of the customer relationship, customer portfolio models and pricing are introduced. The thesis is a qualitative research. For the research, interviews are conducted among four employees of the Bank X and their opinions about CRM and the usage of the customer profitability information are surveyed. The results of the interviews show that there are some weaknesses and strengths in the CRM of Bank X. As to the positive findings of the study, for example a consistent attitude towards CRM and the CRM in the different stages of a customer lifecycle seem to be notable merits. The weaknesses revealed in the study, however, suggest that the CRM applications of the bank need to be clarified and both setting of the objectives and the usability of the customer profitability information should be improved. In conclusion, there are proposed a few suggestions for development, but as typical of an interpretative research, the main target is to understand the topic better