Ratkaisuja mansikantuotannossa Belgiassa

201

Näin tuotetaan mansikan satotaimia

Suomessa ei vielä tuoteta mansikan satotaimia. Niiden tuotanto olisi kuitenkin tärkeää, sillä kotimaiset taimet ovat terveempiä kuin tuontitaimet. MTT:ssä satotaimien tuotantoon on kehitetty toimivia menetelmiä.vo

Heating of strawberry plants for elimination of strawberry tarsonemid mite - possibilities and risks

Hot water treatment of strawberry runners was applied already in the 1950's to control strawberry tarsonemid mite Phytonemus pallidus ssp. fragariae and leaf nematodes Aphelenchoides spp. The hot water technique is effective and safe for cut runners when carefully applied

Geenivaraomenan arvokkaat ominaisuudet

Näytä koko lehti201

Verkkolehti vai lehden kuva verkossa? : Etelä-Saimaan verkkolehden lukijaprofiili ja lukijoiden näkemys verkkolehden merkityksestä ja formaatista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Lähes jokaisella suomalaisella sanomalehdellä on internetissä verkkoversio lehdestään. Verkkolehtiä perustettiin 1990-luvun loppupuolella suurin odotuksin. Kun ne eivät osoittautuneet taloudellisiksi menestyksiksi, niiden kehittäminen jäi monesti paperilehden kehittämisen jalkoihin. Verkkolehti olisi otollinen foorumi verkon ominaisuuksia hyödyntävälle viestinnälle, mutta iso osa verkkolehdistä ei huomioi verkon erityispiirteitä juuri lainkaan. Verkkolehtiä on tutkittu etupäässä lehtien tekijöiden - toimittajien ja kustantajien - näkökulmasta. Verkkolehtien lukijoita on tutkittu vähemmän. Pro gradu -tutkielmassa selvitetään maakuntalehti Etelä-Saimaan verkkolehden lukijoiden käsityksiä verkkolehden sisällöstä ja sen ominaisuuksista. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on Etelä-Saimaan verkkolehden lukijaprofiili ja kaipaavatko lukijat nykyisen verkkolehtiformaatin sijaan verkon ominaisuuksia paremmin hyödyntävää verkkolehtityyppiä. Tutkimuksen aineistona on Etelä-Saimaan verkkolehdessä syksyllä 2005 ollut kysely. Siihen tuli kahden vastausviikon aikana 527 hyväksyttävästi täytettyä vastausta. Päätutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä menetelmää, mutta sen lisäksi kyselyn avoimiin kysymyksiin tulleita vastauksia on analysoitu laadullisesti. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Etelä-Saimaan verkkolehteä lukevat paljon paperilehden lukijoita laajemmalla alueella asuvat ihmiset. Lukijoista vain puolet asuu lehden päälevikkialueella Etelä-Karjalassa. Silti maakunnallisuus ja Etelä-Karjalan asiat ovat niitä, jotka lukijoita verkkolehdessä eniten kiinnostavat. Nykyinen lapiolehtiformaatti ei lukijoille riitä, vaan he haluaisivat hyödyntää verkkolehdessä verkolle tyypillisiä piirteitä, kuten reaaliaikaisuutta, päivitettävyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Monessa lehdessä viime aikoina käyttöön otettu näköislehti on lukijoiden mielestä hyvä asia, mutta maksuhalukkuus siitä ja verkkolehdestä yleensä on vähäistä. Työn lähteinä on käytetty pääosin suomalaista verkkolehti- ja sanomalehtitutkimusta. Tutkijoista mainittakoon muun muassa Ari Heinonen, Heikki Heikkilä, Jaana Hujanen ja Panu Moilanen. Hyödyllistä materiaalia on löytynyt myös useista viime vuosina verkkolehdistä tehdyistä pro gradu -töistä. Ulkomaisista lähteistä voi mainita esimerkiksi Mark Deuzen, Dan Gillmorin ja John Pavlikin. Tutkielman teoriaosassa käydään lyhyesti läpi suomalaisten verkkolehtien historia ja esitellään verkkolehdille tyypillisiä piirteitä. Osin näiden piirteiden hyödyntämiseen perustuu verkkolehtien jaottelu kolmeen tyyppiin: lapiolehtiin, toisen vaiheen verkkolehtiin ja kolmannen vaiheen verkkolehtiin. Työssä käsitellään myös kansalais- ja kansanjournalismia sekä maakunnallisuutta sanomalehdissä. Yleisötutkimuksesta esitellään käyttötarkoitustutkimusta. Tutkimus antaa eväitä niin Etelä-Saimaan kuin muiden vastaavien sanomalehtien verkkoversioiden kehittämiseen. Lukijoiden mielipiteen kuunteleminen on aina ollut elintärkeä sanomalehdille, miksei se olisi sitä myös niiden verkkoversioille

Satotaimet tasaavat mansikkasesonkia

Viime kesä osoitti jälleen sen, että mansikan sadon ajoittamiseen on tarvetta. Tämä on mahdollista istuttamalla satotaimia. Nyt tutkitaan niiden kotimaista tuotantoa. Mansikka tuottaa Suomessa pieniä satoja. Satojen suurentaminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä runsas mansikan tuotanto pääsadon aikana uhkaa tuotannon taloudellista kannattavuutta. Viljelijä voi löytää markkinarakonsa ajoittamalla mansikkasatonsa valmistumista. Tämän mahdollistavat satotaimet, jotka tuottavat merkittävän sadon jo viljelmän perustamisvuonna. Satotaimien tuottaman sadon korjuuaika määräytyy istutusajan mukaan.vo

Omenanviljelyyn kestävyyttä paikallislajikkeista

201

Mansikan satotaimien tuotantokustannukset

Mansikan satotaimilla voidaan ajoittaa mansikan marjasadon valmistumista, jolla kyetään vastaamaankuluttajien marjojen kysyntään myös varsinaisen satokauden ulkopuolella. Sadon ajoittamisella voidaanparantaa tuotannon kannattavuutta, jos markkinat toimivat ja markkinoilta saadaan tuotteelle riittävä hinta.Tässä tutkimuksessa mansikan satotaimia koskevat tuotantokustannuslaskelmat koottiin MTT Puutarhatuotannonja MTT Taloustutkimuksen aineistojen pohjalta sekä mansikan taimituotantoyrityksiltäsaatujen tietojen pohjalta.Mansikan satotaimia voidaan tuottaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla, joko paakkusatotaimin taipeltosatotaimin. Peltosatotaimien osalta tässä selvityksessä oli mukana kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessätuotantotavassa rönsyt ja satotaimet varastoidaan pakkasvarastossa (= peltosatotaimi 1) ja toisessatuotantotavassa sekä rönsyt että satotaimet ovat nostamatta pellolla talven yli (= peltosatotaimi 2).Tutkimuksen tulosten mukaan korkeimmat tuotantokustannukset aiheutuivat paakkusatotaimientuotannosta, jossa ne olivat noin 480 €/1000 tainta kohden. Peltosatotaimituotannossa tuotantokustannuksetolivat peltosatotaimi 1 osalta noin 280 €/1000 tainta kohden, peltosatotaimi 2 tuotannossa kustannuksiamuodostui noin 250 €/1000 tainta kohden.Satotaimien tuotantokustannusten muodostumisessa työkustannuksen osuus oli noin 35 %. Perustaimesta(perustaimesta kasvatetaan itse satotaimi) aiheutuvien kustannusten osuus oli keskimäärin 30 %.Yleiskustannukset ja ostotarvikkeet muodostivat molemmat noin 10 % osuuden tuotantokustannuksesta jaliikepääoman koron osuudeksi jäi noin 5 %. Kiinteistä kustannuksista poisto- ja korkokustannus muodostivatkumpikin noin 5 % osuuden tuotantokustannuksesta. Vakuutus- ja kunnossapitokustannuksilla olitätä pienemmät osuudet.Satotaimien hinnan pitäisi olla markkinoilla vähintään tuotantokustannusten suuruinen, jotta niidentuottamista voitaisiin pitää taloudellisesti mielekkäänä. Satotaimien tuotantoprosessi on pitkä. Taimistasaadaan marjoja vasta 2-4 vuoden kuluttua tuotantoprosessin alusta laskettuna. Menoja syntyy siten paljonennen tuloja, mikä lisää taloudellista epävarmuutta. Lisäksi kotimaisen satotaimituotannon on kilpailtavasamoilla markkinoilla Euroopan suotuisempien tuotantoalueiden kanssa, missä satotaimien tuottaminen onmahdollista lyhyemmässä ajassa ja alhaisemmin kustannuksin

Mansikka punertuu Lapissakin

Mansikka on Lapin puutarhamarjojen ykkönen. Sen viljely onnistuu talvenkestävillä lajikkeilla sekä sopivalla kastelulla ja lannoituksella. Talven yli kukka-aiheet lepäävät harson alla.vo