Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Lähes jokaisella suomalaisella sanomalehdellä on internetissä verkkoversio lehdestään. Verkkolehtiä perustettiin 1990-luvun loppupuolella suurin odotuksin. Kun ne eivät osoittautuneet taloudellisiksi menestyksiksi, niiden kehittäminen jäi monesti paperilehden kehittämisen jalkoihin. Verkkolehti olisi otollinen foorumi verkon ominaisuuksia hyödyntävälle viestinnälle, mutta iso osa verkkolehdistä ei huomioi verkon erityispiirteitä juuri lainkaan. Verkkolehtiä on tutkittu etupäässä lehtien tekijöiden - toimittajien ja kustantajien - näkökulmasta. Verkkolehtien lukijoita on tutkittu vähemmän. Pro gradu -tutkielmassa selvitetään maakuntalehti Etelä-Saimaan verkkolehden lukijoiden käsityksiä verkkolehden sisällöstä ja sen ominaisuuksista. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on Etelä-Saimaan verkkolehden lukijaprofiili ja kaipaavatko lukijat nykyisen verkkolehtiformaatin sijaan verkon ominaisuuksia paremmin hyödyntävää verkkolehtityyppiä. Tutkimuksen aineistona on Etelä-Saimaan verkkolehdessä syksyllä 2005 ollut kysely. Siihen tuli kahden vastausviikon aikana 527 hyväksyttävästi täytettyä vastausta. Päätutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä menetelmää, mutta sen lisäksi kyselyn avoimiin kysymyksiin tulleita vastauksia on analysoitu laadullisesti. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Etelä-Saimaan verkkolehteä lukevat paljon paperilehden lukijoita laajemmalla alueella asuvat ihmiset. Lukijoista vain puolet asuu lehden päälevikkialueella Etelä-Karjalassa. Silti maakunnallisuus ja Etelä-Karjalan asiat ovat niitä, jotka lukijoita verkkolehdessä eniten kiinnostavat. Nykyinen lapiolehtiformaatti ei lukijoille riitä, vaan he haluaisivat hyödyntää verkkolehdessä verkolle tyypillisiä piirteitä, kuten reaaliaikaisuutta, päivitettävyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Monessa lehdessä viime aikoina käyttöön otettu näköislehti on lukijoiden mielestä hyvä asia, mutta maksuhalukkuus siitä ja verkkolehdestä yleensä on vähäistä. Työn lähteinä on käytetty pääosin suomalaista verkkolehti- ja sanomalehtitutkimusta. Tutkijoista mainittakoon muun muassa Ari Heinonen, Heikki Heikkilä, Jaana Hujanen ja Panu Moilanen. Hyödyllistä materiaalia on löytynyt myös useista viime vuosina verkkolehdistä tehdyistä pro gradu -töistä. Ulkomaisista lähteistä voi mainita esimerkiksi Mark Deuzen, Dan Gillmorin ja John Pavlikin. Tutkielman teoriaosassa käydään lyhyesti läpi suomalaisten verkkolehtien historia ja esitellään verkkolehdille tyypillisiä piirteitä. Osin näiden piirteiden hyödyntämiseen perustuu verkkolehtien jaottelu kolmeen tyyppiin: lapiolehtiin, toisen vaiheen verkkolehtiin ja kolmannen vaiheen verkkolehtiin. Työssä käsitellään myös kansalais- ja kansanjournalismia sekä maakunnallisuutta sanomalehdissä. Yleisötutkimuksesta esitellään käyttötarkoitustutkimusta. Tutkimus antaa eväitä niin Etelä-Saimaan kuin muiden vastaavien sanomalehtien verkkoversioiden kehittämiseen. Lukijoiden mielipiteen kuunteleminen on aina ollut elintärkeä sanomalehdille, miksei se olisi sitä myös niiden verkkoversioille
