Kun Floora ja Fauna kohtaavat

Kun Floora ja Fauna kohtaavat tarkoittaa hetkeä jolloin ihminen ja kasvi kohtaavat samassa tilassa, puutarhassa, puistossa, tai ikkunalasin läpi nähtynä vieraassa paikassa ja samaisella hetkellä muodostuvat yhdeksi yksiköksi. Valokuviin olen tallentanut ihmisiä, kasveja ja paikkoja, yksityiskohtia näkemästäni kameran linssin läpi. Kuvissa ihmiset ja kasvit muuttuvat minulle yhdeksi ja samaksi asiaksi. Tavoittelen molempia kuvatessani yhteyden saamista johonkin toiseen. Valokuvin yritän kertoa tunteesta, yksinäisyydestä, jota koen ollessani näiden asioiden ympäröimänä. Kukat ovat minulle kuin ihmisiä, kasvit näytteitä lujasta tahdosta elää, vaikka niiden elinkaari voikin olla kovin lyhyt. Kuvat kasveista muuttuivat tunnetilojen ilmauksiksi. Valokuvin muodostin näistä fragmenteista minun näköistäni tunnekartastoa. Valokuva on yksi tyhjä hetki ja poismennyt aika, silti koettu, nähty ja tallennettu. Kuvat ovat hetkiä, jolloin ymmärrän yksinäisyyden, joka niihin sisältyy. Ilman niitä en tajuaisi valokuvaan tallennettua hetkeä, joka muuten olisi mennyt minulta ohi. Se on salaisuus, jonka haluan muille-kin kertoa. Ilman kuvia en tuntisi kadottamaani aikaa. Kirjallisessa osuudessani käsittelen yksinäisyyttä, tarvettani tallentaa hetket valokuvin, etten unohda niitä. Käsittelen myös muistoa, näistä valokuvista, joita ilman en kokisi olevani elossa. Valokuvaan yksinäisyyttäni, sitä tunnetta, jota koen kuvanottohetkellä ja jonka haluan säilöä vaikka väkisin purkkiin. Se on pelkoa siitä, että menetän jotain oleellista, jonkin kauniin muiston elämästäni jos en saa sitä tallennettua filmille, siihen purkkiin, jota kutsutaan kameraksi. Samalla kuvaamiseni on yritys ymmärtää itseäni ja luomaani visuaalista maailmaa sekä ymmärrystä olemassaolostani. Työ koostuu 38 valokuvasta, joista olen tehnyt kirjan. Opinnäyte koostuu kahdesta erillisestä kirjasta, joista toinen on kuvateos. Kummatkin kirjat ovat käsin sitomiani

Virkistystoimintaa dementoituville vanhuksille vanhainkodissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa laitosvanhuksille hyvää mieltä, onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä ryhmään kuulumisen, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunteita, tässä ja nyt. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli virkeämmät, sosiaalisemmat ja rauhallisemmat asukkaat, jotka nukkuvat yönsä hyvin. Lisäksi tavoitteena oli hoitajien innostaminen järjestämään itse toimintaa osastolla. Opinnäytetyö sisältää tietoa dementoivien sairauksien oireista ja niiden vaikutuksista dementiaa sairastavan henkilön elämään sekä tietoa vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta. Lisäksi työssä kerrotaan eri menetelmistä, jotka ovat vaikuttaneet toimintatuokioiden sisältöihin ja menetelmävalintoihin. Opinnäytetyössä korostuu asukaslähtöisyys ja toiminnallisten ja luovien menetelmien, kuten musiikki, käsityöt, kuvataide, muistelu ja liikunta, käyttö. Toiminta- sekä istumalentopallotuokiot toteutuivat kerran viikossa (yhteensä kuu-sitoista kertaa) kahdeksan viikon ajan Mäkikylän palvelukeskuksen vanhainkodin osastolla. Toimintatuokioihin osallistui viisi ja istumalentopallotuokioihin keskimäärin kaksitoista osaston asukasta. Toimintatuokioiden onnistumista ja vaikuttavuutta mitattiin havainnoimalla osallistujia tuokioiden aikana, ryhmäkeskusteluin tuokioiden jälkeen, sekä hoitajille suunnatulla seurantakyselyllä. Havainnointi ja ryhmäkeskustelut osoittivat vanhusten nauttivan yhdessä tekemisestä ja yhdessä olemisesta. Istumalentopallotuokioiden onnistumista ja tarpeellisuutta havainnoitiin tuokioiden aikana. Tuokiot toivat vanhuksiin eloa ja iloa, tässä ja nyt. Mikäli järjestetty toiminta vaikutti osallistujiin, ilmeni vaikutus iloisempina ja seurallisempina asukkaina heti toimintatuokioiden jälkeen. Vaikuttavuutta ei ilmennyt toimintatuokion jälkeisenä päivänä. Hoitajien innostaminen toiminnan järjestämiseen jäi tämän opinnäytetyön aikana saavuttamatta.The purpose of this Bachelor’s thesis was to create good mood and experiences of success and involvement to elderly people in old people’s homes. The purpose was also to bring feelings of being a member of a group, to be understood and approved, here and now. The long-run aim was to have more active, more social and calmer residents, who sleep their nights well. It was also meant to inspire the nurses to organize stimulating activities at the ward themselves. The thesis includes information of the symptoms of dementia and their effects on de-mented people’s lives and information of interaction and confrontation. There is also information about different methods that have affected the contents of the stimulating activities and the choice of the methods. The resident oriented approach and use of functional and creative methods, such as music, handwork, art, recalling and physical training, are emphasized in the thesis. The sessions of stimulating activities and sedentary volleyball were executed once a week during eight weeks in the ward of Mäkikylä old people’s home in Kuusankoski. Five residents took part in the stimulating activities and approximately twelve in the sedentary volleyball. The success and the effect of the stimulating activities were measured by making observations of the participants during the sessions, by group discussions after the sessions and by follow-up queries for the nurses. The observation and the group discussions showed that the old people enjoyed doing and being together. The success and the need of the sedentary volleyball sessions were observed during the sessions. The sessions brought energy and joy to the old people, here and now. If the organized activity had an impact on the participants, it appeared right after the sessions so that the residents were more joyful and more social. The effect did not appear any more the day after the session. It was not possible to inspire the nurses themselves to organize the sessions of stimulating activities at the ward during this thesis

Näkyykö lapsi, kuuluuko vanhempi?: Vanhempien kokemuksia perheväkivallasta, sen yhteiskunnallisesta kohtaamisesta ja väkivaltaerityisestä lapsi- ja vanhemmuustyöstä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani vanhempien kokemuksia parisuhde- ja perheväkivallasta sekä väkivaltaerityisestä lapsi- ja vanhemmuustyöstä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaspesifien palveluiden merkityksestä perheväkivaltaa kokeneiden lasten ja vanhempien elämässä ja tuoda esille niitä haasteita, joita perheväkivallan yhteiskunnalliseen kohtaamiseen liittyy väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 1) Kuinka parisuhde- ja perheväkivaltaa vanhempien kertomuksissa kuvataan? 2) Millainen merkitys väkivaltaerityiselle lapsi- ja vanhemmuustyölle vanhempien kertomuksissa rakentuu? Tarkastelen tutkimuskysymyksiä hyödyntäen teoretisointia väkivallan ja vanhemmuuden sukupuolittuneisuudesta. Lisäksi avaan kirjallisuuden avulla näkökulmia lasten kokemaan väkivaltaan ja sen yhteiskunnalliseen kohtaamiseen. Tutkimusaineistona toimivat viiden äidin ja yhden isän kerronnalliset haastattelut. Kaikkien haastateltavien lapsi/lapset ovat osallistuneet Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluiden väkivaltaerityiseen lapsityöhön ja kaikki haastateltavat ovat lisäksi eronneita. Haastattelukertomukset on analysoitu hyödyntäen narratiivista temaattista sisällönanalyysia ja kertomuksen tavoitteesta käsin jäsentyviä tapoja hahmottaa tarinoiden juonellisuutta, toimijuuksia ja moraalisia ulottuvuuksia. Parisuhde- ja perheväkivalta kuvautui kertomuksissa kokonaisvaltaisena ja syvällekäyvänä kokemuksena, jonka varjo on pitkä yhteisten lapsien vuoksi. Kertomusten miehet kuvattiin epävakaina ja turvattomina vanhempina, joiden väkivaltaisille taipumuksille lapset altistuivat myös eron jälkeisissä uusissa elämäntilanteissa. Tämä herätti naisissa huolta lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Toisaalta naiset kokivat olevansa voimattomia toimimaan lapsen hyväksi sosiaalitoimen ja oikeusjärjestelmän lapsen kokemukset ohittavien toimintakäytäntöjen vuoksi. Väkivaltaerityiselle lapsi- ja vanhemmuustyölle sitä vastoin rakentui kertomuksissa vanhempia ja lapsia voimaannuttava rooli. Parhaimmillaan lapsityön koettiin tarjoavan lapsille emotionaalisesti, kognitiivisesti ja moraalisesti korjaavia kokemuksia. Vanhemmuustyö puolestaan tuki äitejä eron jälkeisessä vanhemmuudessa ja auttoi naisia epänormalisoimaan naisten mielissä jo normalisoituneen väkivallan. Kokonaisuudessaan väkivaltaerityinen lapsi- ja vanhemmuustyö auttoi naisia pitämään kiinni rajoistaan, suunnistamaan eteenpäin miehen väkivaltaisen käytöksen ja institutionaalisen välinpitämättömyyden hämärtämässä maisemassa sekä näkemään lastensa väkivaltakokemukset realistisessa ja vanhemmuutta vahvistavassa valossa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vanhempien kertomusten perusteella väkivaltaerityisellä lapsi- ja vanhemmuustyöllä on suuri merkitys niin väkivaltaa kokeneille lapsille kuin äideille. Tutkimustulokset myös muistuttavat moniammatillisen yhteistyön toimivuuden tärkeydestä perheväkivallan selvittelyssä ja kohtaamisessa. Äärimmillään äitejä vastuuttavat ja isyyttä idealisoivat tavat merkityksellistää perheessä tapahtuvaa väkivaltaa johtavat lasten ja naisten kokemusten ohittamiseen institutionaalisella tasolla. Tällöin väkivalta uhkaa siirtyä yhteiskunnan rakenteisiin ja tarina, jossa olisi aineksia myös onnelliseen loppuun, voi ajautua umpikujaan.In this master thesis I examine parents’ experiences about domestic violence and violence-spesific parenting and child work. The aim of this research is to deepen understanding about the meaning of the violence-spesific parenting and child work in the life of children and parents, who have met or exposed to domestic violence. I also want to point out challenges which lie in the service system from children’s and women’s view. The research questions guiding the study are: 1) How domestic violence is represented in women’s narratives? 2) What kind of meaning the violence-spesific parenting and child work get in narratives? I scrutinize the topic from the gender perspective. Additionally, I utilise the literature about children and domestic violence. The data consists of six narrative interviews with parents (five with mothers, one with father). In all cases, the interviewee’s children have participated in daytime support services of The federation of mother and child homes and shelters. Additionally, all interviewees were divorced. By using the narrative approach, the purpose is examine the plots, agencies and moral aspects in parents’ accounts. Domestic violence is represented as pervasive and profound experience, which shadow is far-reaching because of common children. In narratives, men were represented as unstable and insecure parents, whose violent behaviour children exposed also after divorce in new life situations and relationships. This caused great concern among women and they were worried about children’s safety and well-being. On the other hand women felt themselves helpless to take care of childre’s safety because of children’s experiences passing practices of social service and judicial system. Another important finding was that the violence-spesific parenting and child work was represented as empowering both the parents and children. At its best the child work was seen to serve emotionally, cognitively and morally remedial experiences for children. Parental work in turn supported mothers in parenthood after divorce and helped them to unnormalize the violence which was already normalized in women’s mind. As a whole, the violence-spesific child and parenting work helped women to keep their limits and navigate in the landscape blurred by men’s violence as well as institutional disregard. Violence-spesific parenting and child work also helped them to see children’s domestic violence experiences in the realistic light which again strengthened their parenthood. As a conclusion, it is possible to argue that according to parents’ narratives the violence-spesific parenting and child work has a great importance in the life of children and parents who have exposed to domestic violence. The results also highlight the key role of functional and active multiprofessional co-operation by tackling the domestic violence. On the utmost, the conventional ways to understand the maternity and fatherhood lead to neglecting the experiences of children and mothers on the institutional level. In that case, the violence threatens to move to the structural level and the story, that could have had a happy ending, can drift to the dead-end

Vedenlaadun muutokset Kirkkonummen kunnan järvissä

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan järvien tilan kehitystä ja vedenlaadussa tapahtuneita muutoksia viimeisten viidenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimukseen on valittu viisi järveä Kirkkonummen kunnan alueelta. Järvien valintaperusteina käytettiin niiden merkittävyyttä virkistyskäytön ja raakaveden lähteenä. Kirkkonummen kunta ja alueella olevat velvoitetarkkailun piiriin kuuluvat toimitsijat seuraavat vedenlaatua säännöllisesti. Kirkkonummen kunnan vapaaehtoisen pintavesien seurannan tulokset mahdollistivat tämän opinnäytetyön tekemisen. Tutkimusta varten kerättiin myös lisäaineistoa, kuten aikaisempia tutkimuksia ja raportteja Kirkkonummen järvistä. Seuranta-aineistot saatiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä HERTTA- palvelusta. Vedenlaadun seurannan perusteella tiedettiin, että Kirkkonummen kunnan sisävesistöjen käyttökelpoisuutta haittaavat etenkin rehevöityminen, happamoituminen ja hapettomuus. Vedenlaadun tarkkailun esiin tuomat ongelmat saattavat tulevaisuudessa laskea järvien käyttöarvoa. Tässä tutkimuksessa verrattiin pintavesien seurantatulosten tietoja yleiseen vedenlaadun käyttökelpoisuusluokitukseen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota 12 eri muuttujaan. Tutkimuksen tuloksista nousi esiin se, että Kirkkonummen järviä vaivaa erityisesti alusveden hapettomuus, kemiallisen hapenkulutuksen lisääntyminen ja ravinteiden määrän kasvu. Näitä tekijöitä voidaan pitää ennakoivina varoituksina sisäisen kuormituksen voimistumista. Tärkeintä järvien tilan parantamisessa ja vedenlaadun heikkenemisen ehkäisemisessä on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen tuloksiin perustuen järvien valuma-alueen maankäyttöä tulisi rajoittaa. Lisäksi järvien vedensäännöstelyn aiheuttamiin vaikutuksiin tulisi puuttua. Kirkkonummen kunnan vapaaehtoinen järvien veden seuranta on tärkeää. Säännöllisellä veden laadun tutkimisella saadaan oleellista tietoa järvien tilasta, ja sitä kautta muutoksiin voidaan puuttua ajoissa.This Bachelor’s Thesis deals with the changes of water quality in lakes during the past fifty years. Five lakes from the area of Kirkkonummi were chosen for this research. The lakes were selected if they represented a recreational value or were used as a source of drinking water. The quality of the lakes in Kirkkonummi is continually monitored by the municipality and businesses obliged to monitor their own impacts. It was already known that Kirkkonummi’s lakes were exposed to eutrophication, acidification and oxygen depletion. In the future these problems may cause the value of the lakes to decrease. That is why this study was carried out The research was made possible by the long-term water quality monitoring by Kirkkonummi. In addition, extra material, such as former researches, measurements, and follow-up reports were collected. Monitoring data was available in the national HERTTA database, run by the Finnish Environmental Institute. The data was compared to the classification of surface waters. By these means the ecological states of the specific lakes were determined. The results indicated that the lakes suffered extensively from the shortage of oxygen in the basis water. The chemical oxygen demand was also decreasing, and the amount of nutrients was growing. These factors indicate that the inner stress of the lakes is increasing. As a result it was discovered that external strain is the most serious ecological problem today facing inland waters. The most important means to improve the water quality of the lakes is to decrease the amount of external strain. Thus, the voluntary water quality monitoring made by Kirkkonummi is extremely important. With the regular monitoring, the changes in the water quality can be perceived and necessary action be taken

Harvaan asutun maaseudun seurakuntaliitosten mahdollisuudet ja haasteet : case Utajärven seurakunta

Toimintaympäristön nopeatahtinen muutos on haastanut seurakuntia pohtimaan perustehtävänsä toteuttamisen turvaamista ja taloudellista kestävyyttään tulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden seurakuntien toimintaympäristöön on eniten vaikuttanut muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja seurakuntien alueellinen erilaistuminen on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten aikana. Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut. Ihmiset liikkuvat paljon ja kaupunkimainen, hyvin yksilöä ja yksilön vapautta korostava elämäntapa on yleistynyt. Kirkolla pitkät perinteet suomalaisen paikallishallinnon ja pitäjien syntyhistoriassa, mutta kirkon asemaa yhtenä maaseudun toimijana ei ole tunnistettu kuin vasta viime vuosina. Seurakuntien toiminta kattaa koko Suomen. Ne ovat maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja tarjoavat sekä ostavat palveluja paikallisesti. Lisäksi seurakunnat osaltaan lisäävät paikallista sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Seurakunnat toimivat osana paikallista yhteisöä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Seurakuntaa ei voisi olla olemassa ilman ympärillä olevaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti muutoksista johtuva taloudellinen tilanne pakottaa seurakuntia tarkastelemaan omia toimintatapojaan, rakenteitaan ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja sekä ratkaisuja toiminnan uudelleen organisointiin. Harvaan asutulla maaseudulla seurakunnat joutuvat pohtimaan miten turvata seurakunnan perustoiminnot tulevaisuudessakin. Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut tapahtuvat lähellä seurakuntalaista. Seurakuntarakenteisiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on huomioitava, että näitä päätöksiä ei voi tehdä vain talous ja hallinto edellä. Yritysmaailmasta poiketen seurakuntien taloudenpidon tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se, että tulot kattavat menot. Strategisen, pitkän aikavälin, johtamisen tarve seurakunnissa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta pienen, harvaan asutun maaseudun seurakunnan selviytymisen keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön muutos ja verotulojen kehitys, tarkastellaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla menneisyyteen, ja tulevien vuosien kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi seurakuntaliitoksen mahdollisuutta ja uuden seurakunnan tulorahoituksen kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkastellun kahden pienen seurakunnan yhteenliittymä ei tuo riittävää taloudellista pohjaa toiminnalle ilman merkittävää kulujen leikkaamista. On pyrittävä löytämään laajempi alueellinen ratkaisu, joka luo taloudelliset edellytykset toiminnalle myös tulevaisuudessa

Äidin verestä otettavan sikiötestin (NIPT) vaikutus jatkotutkimuksiin osallistumiseen ja löydöksiin seulontapositiivisissa raskauksissa

VertaisarvioituPeer reviewe

Compositional Diversity among Blackcurrant (Ribes nigrum) Cultivars Originating from European Countries

Berries representing 21 cultivars of blackcurrant were analyzed using liquid chromatographic, gas chromatographic, and mass spectrometric methods coupled with multivariate models. This study pinpointed compositional variation among cultivars of different origins cultivated in the same location during two seasons. The chemical profiles of blackcurrants varied significantly among cultivars and growing years. The key differences among cultivars of Scottish, Lithuanian, and Finnish origin were in the contents of phenolic acids (23 vs. 16 vs. 19 mg/100 g on average, respectively), mainly as 5-O-caffeoylquinic acid, 4-O-coumaroylglucose, (E)-coumaroyloxymethylene-glucopyranosyloxy-(Z)-butenenitrile, and 1-O-feruloylglucose. The Scottish cultivars were grouped based on the 3-O-glycosides of delphinidin and cyanidin, as were the Lithuanian cultivars. Among the Finnish samples, the content of myricetin 3-O-glycosides, 4-O-caffeoylglucose, 1-O-coumaroylglucose, and 4-O-coumaroylglucose were significantly different between the two green-fruited cultivars and the black-fruited cultivars. The samples from the studied years differed in the content of phenolic acid derivatives, quercetin glycosides, monosaccharides and citric acid.</p

Performance of the FMI cosine error correction method for the Brewer spectral UV measurements

Non-ideal angular response of a spectroradiometer is a well-known error source of spectral UV measurements and for that reason instrument specific cosine error correction is applied. In this paper, the performance of the cosine error correction method of Brewer spectral UV measurements in use at the Finnish Meteorological Institute (FMI) is studied. Ideally, the correction depends on the actual sky radiation distribution, which can change even during one spectral scan due to rapid changes in cloudiness. The FMI method has been developed to take into account the changes in the ratio of direct to diffuse sky radiation and it derives a correction coefficient for each measured wavelength. Measurements of five Brewers were corrected for the cosine error and the results were compared to the reference travelling spectroradiometer (QASUME). Measurements were performed during the RBCC-E (Regional Brewer Calibration Center – Europe) X Campaign held at El Arenosillo, Huelva (37∘ N, 7∘ W), Spain, in 2015. In addition, results of site audits of FMI's Brewers in Sodankylä (67∘ N, 27∘ E) and Jokioinen (61∘ N, 24∘ E) during 2002–2014 were studied. The results show that the spectral cosine error correction varied between 4 and 14 %. After that the correction was applied to Brewer UV spectra the relative differences between the QASUME and the Brewer diminished even by 10 %. The study confirms that the method, originally developed for measurements at high latitudes, can be used at mid-latitudes as well. The method is applicable to other Brewers as far as the required input parameters, i.e. total ozone, aerosol information, albedo, instrument specific angular response and slit function are available.This article is based upon work from the COST Action ES1207 “A European Brewer Network (EUBREWNET)”, supported by COST (European Cooperation in Science and Technology). This study was partially supported by the research projects CGL2014-56255-C2-1-R and CGL2014-56255-C2-2-R granted by the Ministerio de Economa y Competitividad from Spain