Tuloerojen mittaaminen ja tulojakauman karakterisointi

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tutkitaan tapoja mitata tuloeroja ja karakterisoida tulojakaumaa. Päämääränä on lisätä ymmärrystä tulojakauman luonteesta ja merkityksestä yleisemmin muille taloudellisille ilmiöille. Tutkielmassa käydään läpi jakaumateoriaa ja erilaisia mahdollisia teoreettisia sovitteita empiiriseen tuloaineistoon. Tämän lisäksi mallinnetaan tulojen yhteyttä kulutukseen ja tulonsiirtoihin. Myös tulojakauman dispersion muutosten merkitystä kulutukseen ja tulonsiirtoihin mallinetaan simuloimalla. Työssä käydään läpi huomattavia määriä tilastotieteellistä, ekonometristä ja taloustieteellistä kirjallisuutta. Kaikki tämä on välttämätöntä laajan tutkimuskohteen ymmärtämiseksi. Erityisesti keskitytään tulonjakotutkimukskirjallisuuteen. Tulonjakotutkimuksen tilastollisen rungon lähteenä toimii Frank Cowellin kirja ”Measuring Income Inequalities” vuodelta 1995. Tulojakauman filosofisia taustoja kartoitetaan lähinnä Amartya Senin ”Inequality Reexamined” –kirjan pohjalta. Talousteorian edustavan agentin käsitettä lähestytään Alan Kirmanin artikkelin ” Whom or What Does the Representative Individual Represent?” ja James Hartleyn artikkelin “Retrospectives: The origins of the representative agent” avulla. Empiirisenä tuloaineistona käytetään Tilastokeskuksen tulonjakotilastoa vuosilta 1990-2004. Tulonjakotilasto on laaja kyselytykimus, johon osallistuu vuosittain noin 10 000 kotitaloutta eli noin 30 000 tulonsaajaa. Tutkimuksen päätulokseksi saadaan, että Suomen tulojakauma vuonna 2004 käyttäytyy eri tavalla kuin on totuttu. Tulojakauman ylähäntää kuvaa totutun niin sanotun Pareto-hännän sijaan häntä, jota kutsutaan työssä ”superparetohännäksi”. Teoreettisista tulojakaumista parhaiten tähän superparetohäntään ja muihin jakauman osiin saadaan sopimaan stabiilien jakaumien sovitus. Itse asiassa stabiilien jakaumien havaitaan olevan melko hyvä sovitus tulojakaumaan. Tulonsiirtojen ja kulutuksen yhteyttä tuloihin mallinettaessa havaitaan, että nämä yhteydet ovat monimutkaisella tavalla epälineaarisia. Siksi kokonaisvaltainen ymmärrys tulojakaumasta on välttämätöntä, jotta voidaan ymmärtää myös kulutuksen ja tulonsiirtojen käyttäytymistä. Tämä taas vaatii tulojakauman syvällistä tutkimista

Eliittilukioiden vaikutukset ylioppilaskirjoitusten tuloksiin

Tutkimuksessa selvitetään minkälaisia vaikutuksia eliittilukioon pääsyllä ja siellä opiskelulla on ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Analyysi keskittyy viiteen pääkaupunkiseudun lukioon, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet vuosina 2000–2008 keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimpia. Tutkimuksessa hyödynnetään kvasikokeellista ns. regressioepäjatkuvuusasetelmaa eliittilukioiden vaikutusten arviointiin. Tutkimusasetelmassa verrataan keskenään kahta ryhmää, juuri kyseisen lukion sisäänpääsyrajan ylittäneitä juuri rajan alle jääneisiin. Näiden ryhmien vertailu mahdollistaa kausaalivaikutusten arvioinnin, koska ryhmiin kuuluvat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia ja poikkeavat ainoastaan sen suhteen ovatko he päässeet opiskelemaan kyseiseen lukioon vai ei. Osoitamme, että valitut lukiot poikkeavat merkittävästi opiskeluympäristön tai vertaisryhmään suhteen muista lukioista, joihin eliittilukioiden opiskelijat olisivat voineet päätyä. Vertaisryhmissä tapahtuvista muutoksista huolimatta tuloksemme osoittavat, että eliittilukioilla ei ole vaikutusta ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Osoitamme, että tämä tulos ei johdu ns. kattovaikutuksesta, eli siitä että eliittilukioiden oppilaiden ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat ylhäältä rajattuja. Emme myöskään löydä evidenssiä jakaumavaikutuksista tai siitä että eliittilukioiden sisäänpääsyrajan ylittävät kirjoittaisivat useampia oppiaineita tai enemmän pitkän oppimäärän aineita

A kink that makes you sick: the incentive effect of sick pay on absence

This paper examines the effect of the replacement rule of the Finnish sickness insurance system on the duration of sickness absence. A pre-determined, piecewise linear policy rule in which the replacement rate is determined by past earnings allows identification of the effect using a regression kink design. We find a substantial and robust behavioral response. The statistically significant point estimate of the elasticity of the duration of sickness absence with respect to the replacement rate is on the order of 1.4.</div

Rekrytointisyrjintä ja sen vastaiset keinot

Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta sitä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. Tässä katsauksessa käymme läpi joukon tutkimuksia, joissa tämä on osoitettu uskottavasti. Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän vastaisia keinoja ja niistä tutkimuksia, jotka pohjautuvat tutkimusasetelmaan, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida jonkin konkreettisen politiikkatoimenpiteen vaikutuksia. Tarkastelemme syrjintää myös mekanismien näkökulmasta. Syrjintää aiheuttavien mekanismien ymmärtäminen on keskeistä, jotta voimme suunnata syrjinnänvastaiset interventiot tehokkaimmin. Jaamme interventiot kolmeen ryhmään, joista yhdessä on pyritty vaikuttamaan rekrytoijien asenteisiin, toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa ja kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Yleisenä tuloksena voidaan todeta, että mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa ei tutkimuksista löydy. Laajimmin yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia ja tulokset vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia. Nykytietämyksellä vallitsee ilmeinen aukko rekrytointisyrjinnän laajuuden ja käytössä olevien toimivien työkalujen välillä. Tarvitsemme malttia ja laadukkaisiin tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta toimenpiteistä, jotta voimme kehittää toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

A Kink that Makes You Sick: the Effect of Sick Pay on Absence in a Social Insurance System

We examine the effect of the replacement rule of a social insurance system on sickness absence. The elasticity of absence with respect to the benefit level is a critical parameter in defining the optimal sickness insurance scheme. A pre-determined, piecewise linear policy rule in which the replacement rate is determined by past earnings allows identification of the causal effect using a regression kink design. Using a large administrative dataset, we find a substantial and robust behavioral response. The statistically significant point estimate of the elasticity of the duration of sickness absence with respect to the replacement rate in a social insurance system is on the order of 1

Mitä työllisyyden kuntakokeiluista voidaan oppia?

Suomessa toteutettiin vuosina 2012–2015 ja 2017–2018 kaksi työllisyyden kuntakokeilua. Ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toisella kokeilulla ei ollut vaikutusta laajennettuun työttömyyteen. Kokeilu kuitenkin vähensi tavallista työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, mutta vaikutukset saattavat johtua työttömien siirtymisestä aktivoinnin piiriin.</p

Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes

This paper analyzes the effects of selective schools on students’ educational and labor market outcomes. We utilize regression discontinuity design based on the centralized admission system of upper secondary schools in Finland to obtain quasi-random variation for selective high school offers and attendance. By using nationwide administrative data, we first show that the selective schools do not improve high school exit exam scores, even though there is a large jump in peer quality for students attending selective schools. Despite lacking short-term effects, we find that selective schools increase university enrollment and graduation in the long run. Yet, we do not observe positive effects on income. Importantly, our results suggest that selective high schools or better peer groups do not improve students’ human capital or skills, but affect their preferences on educational choices after the secondary school.nonPeerReviewe

Eliittilukioiden vaikutukset yliopisto-opintojen aloittamiseen ja koulutusalan valintaan

Peer reviewe