Suomalaisten sosiaaliset suhteet muutoksessa

©2021 Tilastokeskus.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Henkilökeskeisyyden ehdot : Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi

Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä tutkimuksessa ammatillisen kuntoutusselvityksen palveluprosessia tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumisen, oikea-aikaisuuden ja toimivuuden näkökulmista. Tutkimuksen aineiston muodostavat kysely palveluun osallistuneille (n = 352) ja tapaustutkimusaineisto, joka koostuu kuntoutujien haastatteluista ja heidän asiakirjoistaan (n = 8) sekä kuntoutu­jien omaohjaajien (n = 5) ja lähettävien tahojen (n = 4) haastatteluista. Kuntoutusselvitykseen osallistuneiden työ- ja opiskelukyky vaikuttivat yleisesti heikoilta. Osallistujat ohjautuivat palveluun useimmiten Kelan, TE-toimiston tai työvoiman palvelupisteen aloitteesta, harvemmin omaehtoisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista koki osallistuneensa palveluun itselleen sopivaan aikaan. Kokemus sopivasta ajoituksesta oli yhteydessä positiiviseen arvioon kuntoutusyksikön onnistumisesta sekä suunnitelmien parempaan toteutumiseen. Palvelun toimivuuden ja henkilökeskeisyyden toteutumisen kannalta olennaista oli se, että kuntoutusselvityksellä oli myös osallistujien elämänlaatua tai työelämäosallisuutta parantava käyttöarvo, ei ainoastaan järjestelmälähtöinen itseisarvo. Tässä keskeistä oli ymmärrettävän tiedon välittäminen, palvelun vastaaminen kuntoutujan tarpeisiin, ammatillisen kuntoutussuunnitelman käyttöarvo, kuulluksi tulemisen kokemus sekä tuen jatkuvuus. Tulosten mukaan huomiota tulee kiinnittää seuraaviin kysymyksiin: Miten voidaan varmistaa, että kuntoutusselvitys on helposti lähestyttävä palvelu, josta osallistujat saavat tietoa etukäteen? Miten palvelu saadaan vastaamaan kuntoutujien erilaisiin tarpeisiin siten, että he kokevat sen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi? Miten voidaan varmistaa järjestelmä- ja organisaatiorajat ylittävä tuki ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen siten, että palvelulla olisi myös pitkäaikaisvaikutuksia?38,00 euro

Havaintoja tutkimuslupakäytännöistä

nonPeerReviewe

Rakenteellisen sosiaalityön tekemistä estävät tekijät

Tässä luvussa tarkastellaan sitä, millaiset tekijät estävät sosiaalityöntekijöitä tekemästä rakenteellista sosiaalityötä. Tieto estävistä tekijöistä on tärkeää, jotta eri toimijoiden on mahdollista tehdä vaikuttavia toimia esteiden poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Näin toimien rakenteellisen sosiaalityön tekeminen mahdollistuisi jokaisen sosiaalityöntekijän työnkuvassa. Kyselytutkimukseen osallistuneita sosiaalityöntekijöitä pyydettiin avokysymyksellä kuvailemaan rakenteellisen sosiaalityön tekemisen suurimpia esteitä. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti.peerReviewe

Rakenteellisen sosiaalityön tekemistä mahdollistavat tekijät

Sosiaalityöntekijän on tärkeä tunnistaa, mikä hänen työssään on rakenteellista sosiaalityötä. Lisäksi on tärkeää, että tutkimuksen avulla voidaan tuottaa tietoa, joka auttaa sosiaalityöntekijöitä tunnistamaan asioita, jotka mahdollistavat tai estävät rakenteellisen sosiaalityön toteutumista heidän omassa työssään. Seuraavaksi esitellään tekijöitä, jotka ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen, toisin sanoen: mitkä tekijät ennustavat sitä, että sosiaalityöntekijä toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä. Jokaista rakenteellisen sosiaalityön yksittäistä osa-aluetta tarkastellaan erikseen. Tuloksia kuvataan yksityiskohtaisesti, jotta niin sosiaalityöntekijät kuin erilaisissa päättävissä asemissa toimivat tahot voisivat tunnistaa tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan mahdollistaa ja edistää rakenteellisen sosiaalityön toteutumista.peerReviewe

Yhteenveto : sosiaalityöntekijät rakenteellisen sosiaalityön toimijoina

Tämän luvun tarkoituksen on muodostaa synteesiä kyselyaineiston tuloksista sekä tulkita tuloksia suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Aluksi tarkastellaan rakenteellisen sosiaalityön toteutumista suhteessa sosiaalisiin rakenteisiin, sitten sen toteutumisen mahdollistumista, esteitä ja kehittämistä. Lopuksi pohditaan tutkimuksen rajoitteita, jotta lukija voi arvioida tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.peerReviewe

Rakenteellinen sosiaalityö kyselytutkimuksen kohteena : tutkimusasetelma

Tämän luvun tarkoituksena on esitellä rakenteellisen sosiaalityön tulkintakehys ja tarkastella sen soveltamista määrälliseen aineistoon, kun tarkoituksena on tutkia sosiaalityöntekijöiden toteuttamaa rakenteellista sosiaalityötä ja sitä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä sekä sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä rakenteellisen sosiaalityön kehittämisestä. Luku alkaa kuvauksella Anneli Pohjolan teoreettis-käsitteellisen rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksestä. Lisäksi luvussa tarkastellaan suomalaisen rakenteellisen sosiaalityön toteutumista ja siihen liittyviä reunaehtoja aikaisempien tutkimusten, tutkielmien ja selvitysten empiiristen havaintojen pohjalta. Lopuksi esitellään aiemman tutkimuksen pohjalta rakennettu tutkimusasetelma ja muuttujat sekä niiden mukaisesti kerätty tutkimusaineisto.peerReviewe