Synovial fluid detection in intra-articular injections using a bioimpedance probe (BIP) needle-a clinical study

Intra-articular glucocorticoid injections are the recommended treatment for active arthritis, but accurate positioning of the needle may be challenging. Inexperienced physicians might decide not to inject because an unsuccessful injection impairs clinical outcome and may lead to complications; however, choosing not to inject may impair or delay the best possible treatment. Here, we address this problem by introducing a novel Bioimpedance Probe (BIP) Needle-guidance method that was tested in a clinical study. The BIP Needle was utilized for detection of synovial fluid. It measures real-time bioimpedance spectra and identifies when the needle tip is in contact with the synovial fluid. Injections into 80 joints with active arthritis were performed by an experienced rheumatologist using the BIP Needle. The location of the BIP Needle was ensured by aspiration of synovial fluid, absence of resistance during injection, and/or using real-time ultrasound imaging. Sensitivity and specificity of the device for synovial fluid detection were 86 % (CI 75-93 %) and 85 % (CI 74-92 %), respectively. The BIP Needles showed high spatial resolution and differentiated the synovial fluid from the surrounding tissues. However, lack of synovial fluid, anatomic variability, and intra-articular structures challenged the technology. The BIP Needles provided adequate results in intra-articular injections. Performance of the device was good even in small joints, which may be the most difficult for inexperienced physicians. Further performance improvement can be expected when more data is collected for mathematical models. Overall, this novel method showed potential to be used in real-time needle guidance.Peer reviewe

Polycyclic aromatic hydrocarbon sorption and bacterial community composition of biodegradable and conventional plastics incubated in coastal sediments

Resistant to degradation, plastic litter poses a long-term threat to marine ecosystems. Biodegradable materials have been developed to replace conventional plastics, but little is known of their impacts and degradation in marine environments. A 14-week laboratory experiment was conducted to investigate the sorption of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAHs) to conventional (polystyrene PS and polyamide PA) and bio-based, biodegradable plastic films (cellulose acetate CA and poly-L-lactic acid PLLA), and to examine the composition of bacterial communities colonizing these materials. Mesoplastics (1 cm(2)) of these materials were incubated in sediment and seawater collected from two sites in the Gulf of Finland, on the coast of the highly urbanized area of Helsinki, Finland. PS sorbed more PAHs than did the other plastic types at both sites, and the concentration of PAHs was consistently and considerably smaller in plastics than in the sediment. In general, the plastic bacterial biofilms resembled those in the surrounding media (water and/or sediment). However, in the sediment incubations, the community composition on CA diverged from that of the other three plastic types and was enriched with Bacteroidia and potentially cellulolytic Spirochaetia at both sites. The results indicate that certain biodegradable plastics, such as CA, may harbour potential bioplastic-degrading communities and that PAH sorption capacity varies between polymer types. Since biodegradable plastics are presented as replacements for conventional plastics in applications with risk of ending up in the marine environment, the results highlight the need to carefully examine the environmental behaviour of each biodegradable plastic type before they are extensively introduced to the market. (C) 2020 The Author(s). Published by Elsevier B.V.peerReviewe

Työhön perehdytys ammatillisissa kirjoissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä erilaisia perehdytystapoja sekä perehdytysmalleja 3AMK:n eli Metropolian, Laurean ja Haaga-Helian muodostaman strategisen liittouman kirjastojen kirjat tarjoavat. Työssä tutkittiin myös sitä, miten tarkemmin rajatut henkilöstöhallinnon kirjat huomioivat työhyvinvoinnin eri näkökulmat. Valittu aihe on tärkeä, sillä moni valmistunut tradenomi tulee jossakin vaiheessa työuraansa työskentelemään joko henkilöstöhallinnossa, esimiesasemassa tai muuten sellaisessa työtehtävässä, johon osana kuuluu uuden työntekijän työhön perehdytykseen liittyvät tehtävät. Työ oli tyypiltään tutkimuksellinen opinnäytetyö. Aiheeseen perehdyttiin kirjallisten lähteiden avulla. Tietoperustaan koottiin tietoa yleisimmistä perehdytysmalleista sekä kirjallisten lähteiden käytöstä tutkimuksessa. Opinnäytetyössä käytetty sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä. Sisällönanalyysi antaa teoreettisen kehyksen monenlaiseen tutkimukseen ja se voi myös toimia teoreettisena kehyksenä erilaisissa laadullisissa tutkimuksissa. Työhön valittiin tarkemmin tutkittavaksi teoksia, joita työssä vertailtiin keskenään niin sanotun weberiläisen ideaalimalliajattelutavan kautta. Havaittujen erojen ja yhtäläisyyksien perusteella tehtiin loppupäätelmät, joiden perusteella todettiin, että 3AMK:n kirjallisuuden avulla on mahdollista saada monipuolinen kuva perehdytysprosessista. Kuitenkin työhyvinvoinnin eri osa-alueita olisi tarpeellista ottaa vielä enemmän huomioon 3AMK:hon valitussa kirjallisuudessa

Cost-effectiveness of a parenting program to reduce children’s behavioral problems among families receiving child protection services and other family support services – A randomized controlled trial

Background: Children's behavioral problems have high prevalence among families in the child welfare system, raising the need for cost-effective ways to diminish the problems. Objective: We evaluated the cost-effectiveness of the Incredible Years (R) (IY) Parenting Program for children's behavioral problems compared with a treatment-as-usual (TAU) in families receiving child protection services (CPS) and other family support services in Finland, from the health and social care payer's perspective at the intervention end (post-assessment) and with a 12-month follow-up. Participants and setting: The randomized controlled trial included 102 families of 3-7-year-olds with behavioral problems. Families were recruited from CPS and other family support services in Finland. Methods: Incremental net monetary benefit analysis combined the costs and effects of IY intervention and TAU groups. Costs included intervention costs and register-based children's and mothers' health and social care costs. Effectiveness measures were the Eyberg Child Behavior Inventory and the Child Behavior Checklist. Results: In the postassessment, the cost-effectiveness results varied according to the effectiveness measures. Compared to TAU, the IY intervention was either not cost-effective or the cost-effectiveness depended on the decision-makers' willingness to pay. In the 12-month follow-up, IY and TAU did not differ in costs or effects. Conclusions: The cost-effectiveness estimates from previously studied populations may not generalize to families receiving CPS. Families receiving CPS are in urgent need of costeffective support to reduce the high prevalence of children's behavioral problems. Keywords: cost-effectiveness, parenting program, behavioral problems, child protection services, social servicesPeer reviewe

Lahopuuinventoinnin menetelmien vertailu Nuuksion ulkoilualueilla

TiedonantoTutkimuksessa vertailtiin nykyisin sovellettuja inventointimenetelmiä (ympyräkoeala- ja kaista-inventointi) linja-leikkaus-otantaan (Line Intersect Sampling LIS) lahopuun inventoinnissa. Tarkoitus oli vertailla näiden kahden inventointitavan käyttökelpoisuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta Nuuksion ulkoilualueella tehdyssä testissä. Testissä kaikille alueille laskettiin kaksi tai kolme riippumatonta inventointitulosta eri menetelmillä. LIS-menetelmässä tehtyjen havaintojen määrä (yhtä aluetta lukuun ottamatta) linjakilometriä kohden oli samaa luokkaa kaistainventoinnin kanssa. Kaista oli tässä tapauksessa niin kapea, ettei se juuri poikennut LIS-menetelmästä. Pienillä ympyräkoealoilla tehtiin vähiten havaintoja. Luotettavuudeltaan LIS-inventointi oli jokaisella alueella paras, mutta kun suhteutettiin luotettavuus linjan pituuteen, mittausaikaan tai mitattuihin puihin, muut menetelmät osoittautuivat usein tehokkaammiksi. Parantunut luotettavuus ei siis riittänyt kompensoimaan lisääntynyttä linjan pituutta. Tämä saattoi kuitenkin johtua ryhmien ja alueiden välisestä erosta, sillä yhdellä alueella, jossa linjat olivat täsmälleen samat, LIS oli tehokkaampi myös suhteessa linjan pituuteen