Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadun hallinta omavalvontaa hyödyntäen

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden laadun parantaminen omavalvonnan avulla -hankkeen loppuraportti201

Cleaning Scots pine seedling stands with mechanical uprooters - a work quality comparison of two related devices

201

Tuottava metsänhoito muuttuvassa ilmastossa

Diasarjoissa esitellään perusteluita ilmastoviisaan metsänhoidon toteuttamiseksi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen valintatilanteissa sekä jaksollisen kasvatuksen eri työlajeissa. Lisäksi kerrotaan vapaaehtoisesta kompensaatiosta. Aineisto tukee metsäpalveluyrittäjän työtä tarjoamalla argumentteja palveluiden myyntiin. Saatavilla on myös äänimuotoinen tallennesarja Tuottava metsänhoito muuttuvassa ilmastossa – näin myyt palveluitasi

Effects of spot mounding and inverting on growth of conifers, exposed mineral soil and natural birch regeneration

In Nordic forests, consistent evidence about better seedling survival rate and increased growth due to site preparation have been obtained in numerous studies. Proper site preparation method can reduce costs of the whole regeneration chain through its effects on survival of planted seedlings, abundance of natural regeneration and competition in early stand development. This study compared the natural regeneration of birches (silver birch (Betula pendula Roth) and downy birch (B. pubescens Ehrh.)), amount of exposed mineral soil, and growth of planted seedlings between spot mounding and inverting site preparation methods. Present study was conducted in eight forest stands established in 2012 or 2015. Even though difference was not statistically significant, inverting exposed less mineral soil than spot mounding and thus reduced the natural regeneration of birch seedlings by 6135 seedlings ha–1 compared to spot mounding. However, the variation between regeneration areas was remarkable. There was no difference in seedling mortality or growth between the site preparation methods. In order to achieve high growth of conifers, moderate amount of exposed mineral soil and thus less naturally regenerated birch, inverting should be favored over spot mounding.202

Alueellisten hakkuumahdollisuusarvioiden ja niihin perustuvien tulospalvelujen kehittäminen

Tämän raportin tavoitteena on tuottaa taustatietoa alueellisten hakkuumahdollisuusarvioiden sekä MELA Tulospalvelun ja VMIKaaVa Tulospalvelun kehittämiseksi. Raportissa kuvataan tulospalvelujen nykyistä sisältöä ja käyttöä sekä tunnistetaan palvelujen keskeisimmät kehittämistarpeet. Näiden palvelujen kehittämistarpeiden tarkastelu on ajankohtaista, koska metsäalan toimintaympäristössä on tapahtunut ja siinä on lähitulevaisuudessa tapahtumassa muutoksia, joilla on todennäköisesti vaikutusta palvelujen käyttäjien tietotarpeisiin. Selvityksen mukaan sidosryhmät pitävät molempia palveluja hyödyllisinä. Molempien palvelujen tunnettuutta pitäisi kuitenkin parantaa. MELA Tulospalvelun käytettävyyttä olisi mahdollista parantaa muun muassa selkeyttämällä palvelun käyttöohjeita ja laatuselostetta. Palvelua voitaisiin kehittää tuottamalla tulokset Etelä-Suomessa erikseen esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomelle. Laskelmia voitaisiin kehittää siten, että palveluun vietäisiin laskelma, jossa on otettu huomioon erilaisista politiikoista tulevia tavoitteita. Myös erillisiä raportteja varten tuotettujen tärkeimpien laskelmien tulokset voisi esittää MELA Tulospalvelussa. Muuttujien osalta palvelua olisi mahdollista kehittää siten, että sinne liitettäisiin metsäluonnon monimuotoisuutta ja erilaisia ekosysteemipalveluja kuvaavia muuttujia ja indeksejä. MELA Tulospalvelussa voitaisiin myös raportoida muuttujia, joita tarvitaan jatkoanalyysien tekemiseen (esim. vesistökuormituksen tai kansantaloudellisten vaikutusten arvioiminen) tai näiden jatkoanalyysien tuloksia voitaisiin esittää MELA Tulospalvelussa. Muuttujien arvojen vertailua eri alueiden välillä helpottaisi se, että arviot esitettäisiin palvelussa myös esimerkiksi pinta-alaosuuksina tai hehtaarikohtaisina keskiarvoina. VMIKaaVa Tulospalvelun käyttöä voitaisiin edistää järjestämällä koulutuksia sekä kehittämällä palvelua vastaamaan paremmin palvelun potentiaalisten käyttäjien tarpeita. Palvelua olisi mahdollista kehittää siten, että arviot tuotettaisiin myös suurimmille seutukunnille. Nykyisessä palvelussa olevat tulkinnat maakuntakaavamerkintöjen ja -määräysten vaikutuksesta metsien käsittelyyn tulisi päivittää yhdessä alueiden käytön suunnittelijoiden kanssa. VMIKaaVa Tulospalveluun voitaisiin liittää metsäluonnon monimuotoisuutta, metsien hiilivarastoja ja -hiilinieluja sekä metsistä tulevaa vesistökuormitusta kuvaavia muuttujia. Palvelua tulisi päivittää ja ylläpitää jatkuvasti, jotta siitä olisi hyötyä sidosryhmille

Multitemporaalisen hyper- ja multispektrisen UAV kuvauksen käyttö kuusen kaarnakuoriaistuhoissa

Various biotic and abiotic stresses are threatening forests. Modern remote sensing technologies provide powerful means for monitoring forest health, and provide a sustainable basis for forest management and protection. The objective of this study was to develop unmanned aerial vehicle (UAV) based spectral remote sensing technologies for tree health assessment, particularly, for detecting the European spruce bark beetle (Ips typographus L.) attacks. Our focus was to study the early detection of bark beetle attack, i.e. the “green attack” phase. This is a difficult remote sensing task as there does not exist distinct symptoms that can be observed by the human eye. A test site in a Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) dominated forest was established in Southern-Finland in summer 2019. It had an emergent bark beetle outbreak and it was also suffering from other stress factors, especially the root and butt rot (Heterobasidion annosum (Fr.) Bref. s. lato). Altogether seven multitemporal hyper- and multispectral UAV remote sensing datasets were captured from the area in August to October 2019. Firstly, we explored deterioration of tree health and development of spectral symptoms using a time series of UAV hyperspectral imagery. Secondly, we trained assessed a machine learning model for classification of spruce health into classes of “bark beetle green attack”, “root-rot”, and “healthy”. Finally, we demonstrated the use of the model in tree health mapping in a test area. Our preliminary results were promising and indicated that the green attack phase could be detected using the accurately calibrated spectral image data.Peer reviewe

Metsänhoidon palvelukonsepteja

Metsäpalveluyrityksille suunnattuja palvelukonseptien aihioita, joissa kuvataan esimerkkejä, ideoita ja argumentteja palvelujen kehittämiseen, työn markkinointiin ja toteutukseen. Infokorttien sisältö: 1. Palvelukonseptien idea: Palvelukonsepti kuvaa yrityksen ja sen asiakkaan kanssakäymistä, se on kaikille yhteinen näkemys palvelun tuottamisesta ja vastaanottamisesta. 2. llmastoviisaan metsänhoidon sisältömarkkinointi: Palvelukonseptissa palveluntarjoaja tuntee ilmastoviisaan metsänhoidon menetelmät ja pystyy perustelemaan niiden hyödyt metsänomistajalle sekä toteuttamaan metsänhoitotyöt ilmastonäkökulmat huomioiden. Aineistoja: Tuottava metsänhoito muuttuvassa ilmastossa. 3. Metsätalkkari mahdollistaa vaivattoman ja huolettoman metsänomistamisen, kun tarvittavat metsänhoitotoimenpiteet tulevat tehdyksi ammattilaisen toimesta. Video: Metsätalkkari – uusi liiketoimintakonsepti. 4. Metsänuudistamisen vakioidut palvelupaketit: Palvelukonseptissa metsäpalveluyrittäjä tarjoaa metsänomistajalle vakioitua neuvonta- ja suunnittelupalvelua sekä metsänuudistamiseen liittyviä kokonaisuuksia. Aineistoja: Metsänhoitotöiden alihankinnan vakiointi. 5. Metsäpuiden taimikauppa: Palvelukonseptin tavoitteena on tehostaa metsätaimien kaupankäyntiä. Metsänomistaja tai metsäasiantuntija tilaa taimet suoraan verkkokaupasta ilman, että kaupankäyntiin tarvitaan myyjän puolelta henkilötyötä. 6. Metsään.fi: Metsänomistajan ja toimijan maksuton kohtaamispaikka, jossa metsäpalveluyrittäjä voi asioida metsänomistajan puolesta valtuudet saatuaan, etsiä uusia asiakkaita ja markkinoida palveluitaan

Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

201

Biotalouden raaka-aineet ja materiaalivirrat hyötykäyttöön logistiikkaa tehostamalla : Synteesiraportti

Fossiilisten raaka-aineiden käyttö on merkittävin ilmastoa lämmittävä tekijä. Uusiutuvilla biomassoilla voidaan korvata osa fossiilisista raaka-aineista energian, polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Kuitenkin biomassojen lisääntynyt käyttö ruuan ja rehun lisäksi myös muihin käyttökohteisiin kasvattaa biomassan tuotantoon tarvittavaa maapinta-alaa, joka puolestaan lisää luontokatoa. Biomassojen hyödyntämisessä tuleekin entistä tarkemmin käyttää myös kaikki sivuvirrat kaskadiperiaatetta noudattaen. Asetetut EU:n ja kansallisen tason säädökset ja ohjeet luovat puitteet yrityksille edistää kiertotaloutta sekä materiaalitehokkuutta. Myös raaka-aineiden hinnannousu sekä suoranaiset saatavuusongelmat ajavat yrityksiä siihen suuntaan, että materiaalien tehokkaampi hallinta tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi. Biomassaraaka-aineiden tarkempaan hyödyntämiseen liittyy kuitenkin sekä logistiikka- että prosessointikustannuksia. Jotta koko arvoketjun tuotantokustannukset mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan, biomassalogistiikka vaatii monenlaista osaamista ja yhteispeliä ketjun kaikissa vaiheissa. Lähtökohtana kannattavalle biomassalogistiikalla on saatavuusdataan perustuva suunnittelu. Biomassa-atlas-palvelu tuo biomassat kartalle ja käyttäjä voi tarkastella valitsemiensa biomassatyyppien saatavuutta valitulla alueella. Palvelun taustadatana käytetään tilastotietoa. Jatkossa olisi entistä tärkeämpää saada laajemmin kerättyä ja jaettua myös yksityisten toimijoiden hallussa olevaa biomassadataa. Tuotteiden ja erien jäljitettävyys on oleellista sekä pää- että sivuvirtojen logistiikassa. Biokiertotalouden toimintaympäristö on hyvin hajautettu. Tässä ympäristössä on hyödynnettävä ratkaisuja, jotka ovat joustavia ja soveltuvat pienten ja hajautuneiden toimijoiden käyttöön. Jäljitettävyyden toteuttaminen vaatii, että erät tai tuotteet pystytään tunnistamaan ja yksilöimään ja että niihin voidaan liittää tietoa, jota pystytään jakamaan. Varastointi on usein välttämätön osa biomassojen logistiikkaketjua. Varastoinnin aikana tavoitteena voi olla laadun säilyttäminen, ja joissakin tapauksissa varastoinnilla pystytään myös parantamaan haluttua laatuominaisuutta. Eri biomassoilla varastoinnissa tapahtuu samankaltaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia reaktioita. Biomassojen luontaisten ominaisuuksien ja varastoinnin aikana tapahtuvien muutosten tunteminen mahdollistaa biomassan laadun optimoinnin jalostuksessa. Metsätaloudessa puuraaka-aineen toimitusketjut ovat kompleksisia ja toimintaympäristö on kaiken aikaa muuttuva. Lisäksi puunkorjuun kausittaisuus ja sen tasaaminen erilaisten kuljetus- ja varastoratkaisujen avulla vastaamaan käyttöpaikkojen tasaista puuntarvetta ympäri vuoden edellyttää toimivaa logistiikan ohjausta. Toimituslogistiikalle tehostamispainetta luovat tulevaisuudessa avohakkuiden pieneneminen ja väheneminen sekä harvennushakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen yleistyminen. Uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuden toimituslogistiikkaan luovat yritysten yhteistyön lisääntyminen logistiikan ohjaamisessa, uudet teknologiset ratkaisut, automaatio- ja robotisaatio sekä käyttöenergiamuotojen siirtyminen vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Maataloudessa tilan sisäinen logistiikka on suurta. Tilakoon kasvaessa tilakokonaisuus on pirstaloitunut ja polttoaine-energian käyttö on noussut, vaikka tuotannon määrä ei olekaan kasvanut. Tilanteen parantamiseksi tilusjärjestelyjä on edistettävä. Vaihtolavojen käytön kehittäminen voisi parantaa logistiikkaa, sillä pitemmillä matkoilla kuorma-auto on traktoria tehokkaampi kuljetusväline. Maatalouden logistiikkatutkimusta on kehitettävä yhdessä paikkatieto-osaamisen kanssa ja nykyaikaisia ohjelmistoja on otettava käyttöön. Silakka ja kilohaili ovat tärkein kalastusresurssimme. Hyödyntämätöntä sivuvirtaa siitä syntyy nykyisin hyvin vähän. Silakasta yli 80 prosenttia käytetään turkiseläinten ja kalarehujen raaka-aineena. Silakan käyttöä elintarvikkeeksi ja lisäarvotuotteisiin tulisi entisestään edistää. Suomen lohiteollisuudessa syntyy yli 10 miljoonaa kiloa sivuvirtaa, jota voidaan hyödyntää lisäarvotuotteiden valmistuksessa. Lohiteollisuuden sivuvirtoja on riittävästi kannattavaan tuotantoon. Arvoa ja kannattavuutta voidaan parantaa, jos Suomen markkinoille luodaan kotimaisia raaka-aineita hyödyntäviä arvoketjuja. Käynnistyvä Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR 2021-2027) vauhdittaa vajaasti hyödynnettyjen kalojen ja teollisuuden sivuvirtojen jalostusasteen nostamista. Politiikka ohjaa vahvasti metsä-, maa- ja kalatalouden sivuvirtojen käyttöä. Vaikkakin merkittävä määrä uudesta poliittisesta ohjauksesta syntyy EU tason prosesseissa, on biotalouden sivuvirtojen ohjauksessa myös kansallisia, Suomesta käsin määriteltyjä vivahteita, joissa energia, elinkeinoelämän kilpailukyky ja logistiikka osana sitä korostuvat. Biotalouden ympäristövaikutusten hallinnan painoarvo on kasvanut suomalaisessa politiikassa vähitellen, mutta nähtäväksi jää miten pitkäaikaiseksi Venäjän sotatoimien heijastevaikutukset suomalaisiin sivutuotemarkkinoihin ja niitä ohjaaviin politiikoihin osoittautuu

Ideoita metsänhoidon palvelutuotantoon - mitä Ruotsissa on kehitteillä?

201