Työterveyshuollon kemikaaliosaaminen

Kemialliset tekijät työssä ovat edelleen merkittävä ammattitautien aiheuttaja Suomessa. Työterveyshuollolla on tärkeä asiantuntijan rooli työpaikoilla tapahtuvan kemiallisen altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnissa, neuvonnassa ja ohjauksessa sekä työperäisten sairauksien ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. Kemikaaliasioiden hallinta koetaan kuitenkin usein haasteellisena. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien kemikaaliosaamista ja koulutustarpeita sekä saada lisätietoa siitä, millaisia kokemuksia työterveyshuollon ammattihenkilöillä on kemiallisten altisteiden arvioinnista ja hallinnasta. Kemikaaliosaamista ja kokemuksia selvitettiin työterveyshuollon erikoislääkäreiltä, työterveyshuoltoon erikoistuvilta lääkäreiltä, sekä työterveyshoitajilta Webropolkyselyllä. Työpaikkojen kokemuksia työterveyshuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä kemiallisten tekijöiden arviointiin ja hallintaan liittyen kartoitettiin haastattelemalla yhdeksän työpaikan edustajia. Lisäksi työterveyshuollon palveluntuottajien järjestämää kemikaalikoulutusta sekä osaamis- ja koulutustarpeita kartoitettiin haastattelemalla viiden suuren työterveyshuollon toimijan johtavaa tai kemikaaliasioista vastaavaa työterveyslääkäriä. Tutkimuksen luonne oli pääosin kuvaileva. Poikkileikkausasetelmassa tarkasteltiin vastausten yhteyksiä, kuten sitä kuinka kemikaaliosaaminen ja kokemukset vaihtelivat eri ammattiryhmien välillä. Webropol-kyselyyn vastasi 152 työterveyshuollon ammattilaista. 71 %:ia vastaajista koki, ettei ollut saanut riittävästi koulutusta kemikaalien terveydellisen merkityksen arviointiin. Vaikeina koettiin etenkin tilanteet, joissa kemikaaleja esiintyy työpaikalla paljon, ja kun tulee tarve arvioida kemikaalien yhteisvaikutuksia. Erityisesti erikoistuvat lääkärit kokivat riittämättömyyttä kemikaaliasioissa, ja terveydellisen merkityksen arviointiin käytettävää aikaa ei pidetty riittävänä. Useat vastaajat toivat esille vaikeuden saada työpaikalta riittävästi esitietoja laadukkaan työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi. Etenkin käytännönläheistä, esimerkkeihin pohjautuvaa koulutusta kaivattiin lisää. Työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien välistä työnjakoa toivottiin selkeämmäksi. Työpaikan edustajat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kemikaaliasioissa. Työterveyshuollon ammattilaiset kokevat monenlaisia haasteita työpaikan kemiallisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa, ja lisää työkaluja sekä koulutusta tarvitaan osaamisen parantamiseksi. Tutkimushankkeessa tuotettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille suosituksia kemikaalikoulutukseen liittyen sekä laadittiin vapaasti ladattavissa oleva miniopas kemikaalien terveydellisen merkityksen arviointiin työterveyshuoltojen avuksi

Työterveyshuollon kirjaamiskäytännöt sairauden liittymisestä työhön ja vaikutuksesta työkykyyn

In occupational health services, it has been recommended that patients’ work-related illnesses will always be clarified and documented in electronic health records to facilitate the follow-ups. The documentation should be made systematically, including assessments of patients' work-related illnesses or symptoms and the effect on work ability. The purpose of the study was to find out occupational health physicians' and nurses' documentation of illnesses' work-relatedness and effects on work ability in electronic health records. An electronic questionnaire was sent to occupational health physicians and nurses in 2017 and was answered by 295 people. The results showed that the documentation of the assessments of illness' work-relatedness and effects on work ability is forced functionality in electronic health records. This functionality is most often a forced function for occupational health physicians rather than nurses. Many respondents told that they document the assessments using electronic health record's default options of a ready-made classification, such as the “not assessed” option. This was more common among general physicians working in occupational health services than physicians specialized or specializing in occupational health. The uniform documentation of illness' work-relatedness and effects on work ability in electronic health records contributes to identifying the patient’s work ability risks, and benefits the preventive work carried out by occupational health professionals. According to the results, the documentation structures in electronic health records and the documentation methods of occupational health physicians and nurses need to be improved.Työterveyshuollossa on pitkään suositeltu, että työntekijöiden sairauksien liittyminen työhön on aina selvitettävä ja tehtävä siitä kirjaus potilastietojärjestelmään seurannan helpottamiseksi. Kirjaukset tulee tehdä systemaattisesti sisältäen arvioinnit sairauden työhön liittyvyydestä ja vaikutuksesta työkykyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat kirjaavat potilastietojärjestelmiin arvioinnit sairauden työhön liittyvyydestä ja vaikutuksesta työkykyyn. Sähköinen kysely lähetettiin työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille vuonna 2017 ja siihen vastasi 295 henkilöä. Tulokset osoittivat, että suurella osalla vastaajista sairauden työhön liittyvyys ja vaikutus työkykyyn arviointien kirjaaminen potilastietojärjestelmään oli pakotettu toiminto. Työterveyslääkäreille pakotettu toiminto näytti olevan yleisempää kuin työterveyshoitajille. Moni vastaajista ilmoitti kirjaavansa arvioinnin käyttäen potilastietojärjestelmässä olevan valmiin luokituksen oletusvalintaa, kuten ”ei arvioitu” -valintaa. Työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja erikoistuvia yleisempää tämä oli työterveyshuollossa työskentelevien yleislääkäreiden keskuudessa. Yhtenäinen tapa kirjata sairauden työhön liittyvyyttä ja vaikutusta työkykyyn edistää potilaan työkykyriskien tunnistamista. Kun tieto sairauden työhön liittyvyydestä ja työkyvystä tallennetaan yhteneväisesti potilaskertomukseen, hyödyttää tämä myös työterveyshuollon toteuttamaa ehkäisevää työtä ja työkyvyn tukemista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta olevan kehitettävää sekä eri potilastietojärjestelmien kirjaamisrakenteissa että työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien kirjaamistavoissa

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa : Selvitysraportti

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään kunnilta maakunnille uusia tehtäviä. Työikäisiä on suomalaisista 62 prosenttia. Miten maakunta- ja sote-uudistuksessa on huomioitu työ- ja toimintakyvyn edistäminen? Tämä selvitys tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen tueksi tarkastelemalla työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä maakuntien valmistelutyössä strategisen- ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun 2018 aikana. Selvitysraportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten työ- ja toimintakyky on uudistuksessa huomioitu tähän mennessä ja antaa toimenpideehdotuksia siitä, miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen tulisi huomioida muutostyössä

Modeling Rare Human Disorders in Mice : The Finnish Disease Heritage

The modification of genes in animal models has evidently and comprehensively improved our knowledge on proteins and signaling pathways in human physiology and pathology. In this review, we discuss almost 40 monogenic rare diseases that are enriched in the Finnish population and defined as the Finnish disease heritage (FDH). We will highlight how gene-modified mouse models have greatly facilitated the understanding of the pathological manifestations of these diseases and how some of the diseases still lack proper models. We urge the establishment of subsequent international consortiums to cooperatively plan and carry out future human disease modeling strategies. Detailed information on disease mechanisms brings along broader understanding of the molecular pathways they act along both parallel and transverse to the proteins affected in rare diseases, therefore also aiding understanding of common disease pathologies.Peer reviewe

Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä

Noin neljännes Suomen asuntokannasta koostuu taloyhtiöistä. Niistä merkittävä osa tarvitsee lähivuosina korjauksia, joiden avulla voidaan kehittää rakennuskannassa tapahtuvaa hajautettua energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppuratkaisujen avulla. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n energiayhteisösääntely luo yhdessään meneillään olevat kansallisten sääntelymuutosten kanssa perustan, jonka varassa taloyhtiöt voivat vahvistaa kansalaisten energiantuottajaroolia tulevaisuudessa. Murros taloyhtiöiden kestävään energiantuotantoon on haaste, joka edellyttää useiden yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmien ja toimijoiden kokoamista yhteen. Tätä tavoitetta varten järjestettiin vuonna 2020 Kansalaisenergia-areena – tiedon yhteistuotannon kokeilu, jonka vaiheita ja johtopäätöksiä kuvataan käsillä olevassa raportissa. Raportissa hahmotellaan haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy taloyhtiöiden muuntautumiseen passiivisista energian kuluttajista aktiivisiksi energian tuottajiksi ja muuttuvan energiajärjestelmän toimijoiksi. Keskiössä ovat neljä murrospolkua, joissa on jäsennetty erilaisia toimenpiteitä murroksen käynnistämiseksi. Samalla työ tarjoaa seikkaperäisen kuvauksen murrosareenamenetelmän päävaiheista tulevaa käyttöä ja kehittämistä varten. Areenatyön tulokset osoittavat, että toimenpiteitä tarvitaan useilla alueilla. Ensinnäkin luotettava tieto on koostettava selkeästi tavoitettavaan muotoon, jossa se on eri toimijoiden käytettävissä. Nykyisin yleistä tietoa ja esimerkkitapausten kuvauksia on tarjolla runsaasti, mutta niiden vertailu ja soveltaminen on äärimmäisen vaikeaa. Toiseksi taloyhtiöt tarvitsevat parempia kanavia vertaisoppimiselle ja kohdennetulle neuvonnalle. Tärkeimpinä keinoina tunnistettiin julkisen energianeuvonnan jalkauttaminen lähemmäs taloyhtiöitä sekä vertaisoppimisen ja yhteistyön tilojen, kuten kortteliklubien ja edelläkävijäverkostojen kehitys. Kolmanneksi markkinoille tarvitaan voimakkaampia signaaleja palvelutarjonnan kehitykselle ja uudenlaisten kokonaisratkaisujen kehitykselle. Valtion energia-avustuksen jatko voi olla keino ennakoitavalle ja jatkuvalle ohjaukselle. Lisäksi vaaditaan poliittista tahtoa ja strategista näkemystä, jotta kansalaisenergian kehittämiselle on olemassa resursseja myös tulevaisuudessa. Politiikkakehityksen kannalta olennaista onkin monien samanaikaisesti etenevien muutosten yhteiskunnallinen koordinaatio. Toimenpiteitä tarvitaan niin taloyhtiöiden tasolla, jolla hankkeet toteutetaan, politiikan tasolla, jolla luodaan ennakoitavaa tulevaisuusnäkymää, sekä tiedon hallinnan tasolla, joka toimii kahta muuta yhteen nivovana ulottuvuutena. Taloyhtiöiden kansalaisenergiantuotannossa ei olekaan kyse yksittäisestä murroksesta, jolla olisi selkeä omistaja, vaan hajanaisten toimenpiteiden keskinäisistä suhteista, mikä korostaa politiikkasektorien välisen vuoropuhelun merkitystä. Raportissa esitellään myös noin 30 toimenpidettä eri toimijoille, jotka havainnollistavat minkälaisin keinoin taloyhtiöiden energiaroolia voidaan muuttaa. Jatkossa on tärkeää jatkaa dialogia eri toimijoiden kesken sekä käynnistää kokeiluja etenkin tiedon hallintaan ja taloyhtiöiden räätälöityyn tukeen liittyen

Metabolic profiling of alcohol consumption in 9778 young adults

Background: High alcohol consumption is a major cause of morbidity, yet alcohol is associated with both favourable and adverse effects on cardiometabolic risk markers. We aimed to characterize the associations of usual alcohol consumption with a comprehensive systemic metabolite profile in young adults. Methods: Cross-sectional associations of alcohol intake with 86 metabolic measures were assessed for 9778 individuals from three population-based cohorts from Finland (age 24-45 years, 52% women). Metabolic changes associated with change in alcohol intake during 6-year follow-up were further examined for 1466 individuals. Alcohol intake was assessed by questionnaires. Circulating lipids, fatty acids and metabolites were quantified by high-throughput nuclear magnetic resonance metabolomics and biochemical assays. Results: Increased alcohol intake was associated with cardiometabolic risk markers across multiple metabolic pathways, including higher lipid concentrations in HDL subclasses and smaller LDL particle size, increased proportions of monounsaturated fatty acids and decreased proportion of omega-6 fatty acids, lower concentrations of glutamine and citrate (P<0.001 for 56 metabolic measures). Many metabolic biomarkers displayed U-shaped associations with alcohol consumption. Results were coherent for men and women, consistent across the three cohorts and similar if adjusting for body mass index, smoking and physical activity. The metabolic changes accompanying change in alcohol intake during follow-up resembled the cross-sectional association pattern (R-2 = 0.83, slope = 0.7260.04). Conclusions: Alcohol consumption is associated with a complex metabolic signature, including aberrations in multiple biomarkers for elevated cardiometabolic risk. The metabolic signature tracks with long-term changes in alcohol consumption. These results elucidate the double-edged effects of alcohol on cardiovascular risk.Peer reviewe

Metabonomic, transcriptomic, and genomic variation of a population cohort

Peer reviewe

Modeling rare human disorders in mice: the finnish disease heritage

The modification of genes in animal models has evidently and comprehensively improved our knowledge on proteins and signaling pathways in human physiology and pathology. In this review, we discuss almost 40 monogenic rare diseases that are enriched in the Finnish population and defined as the Finnish disease heritage (FDH). We will highlight how gene-modified mouse models have greatly facilitated the understanding of the pathological manifestations of these diseases and how some of the diseases still lack proper models. We urge the establishment of subsequent international consortiums to cooperatively plan and carry out future human disease modeling strategies. Detailed information on disease mechanisms brings along broader understanding of the molecular pathways they act along both parallel and transverse to the proteins affected in rare diseases, therefore also aiding understanding of common disease pathologies.</p