Asperger-lapsi koulussa: vanhempien käsityksiä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tuoda esille vanhempien käsityksiä siitä, minkälaisia Aspergerin oireyhtymän diagnosoinnin prosessi, koulunkäynnin tukeminen ja tukitoimien vaikutukset ovat olleet heidän lastensa kohdalla. Asperger-lapset ovat yksilöllisiä, ja tuen muoto ja määrä vaihtelee. Tutkielman aineisto koostui viiden vanhemman haastatteluista ja yhdestä kirjoitelmasta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Aspergerin oireyhtymän diagnosointi on monimutkainen prosessi, ja se vaatii monitahoisen ja -tasoisen diagnosoinnin. Asperger-lapsen ongelmat tulevat usein esiin päiväkodeissa ja kouluissa sosiaalisen paineen ja vaatimusten vaikutuksesta, ja koulujen opettajat ja päiväkodin henkilökunta ovatkin usein avainasemassa Asperger-tutkimusten käynnistäjänä. Tutkielmassa nousi myös esille se, kuinka vanhemmat usein syyllistävät itseään lapsensa ongelmista ja vaikeuksista ja diagnoosin myötä he vapautuvat tällaisesta tunteesta. Diagnoosin myötä vanhemmat kokivat, että lapsi sekä he vanhempana saavat paremmin tukea ja apua arjen ongelmiin. Aspergerin oireyhtymä aiheuttaa monenlaisia haasteita koulumaailmassa. Vanhempien mukaan heidän lapsillaan on monenlaisia tukitoimia luokassa, oman kalenterinkäyttöä, eriyttämistä, tukiopetusta ja ohjeitten toistamista useaan kertaan. Tutkielmassa haastateltujen vanhempien mukaan avustajapalvelut ovat yksi tärkeimmistä tukitoimista, ja myös opettajaa itseään pidettiin tuen antamisen mahdollistajana. Opettajan kannustava ote ja lapsen erikseen huomioiminen auttoivat lasta koulunkäynnissä ja oppimisessa. Ilmeni myös, että Asperger-lapsi voi pärjätä koulussa vähäisinkin tukitoimin ja kiinnostus opittavaan asiaan edistää oppimista. Tutkielman aineistosta nousi esille myös tyytymättömyys lapsen saamien tukitoimien riittämättömyyteen kouluissa. Vanhempien oma aktiivisuus on avainasemassa, jotta lapsi saa tarvittavaa apua ja tukea kouluissa. Ilmeistä on, että Asperger-lapset tarvitsevat erilaisia koulun tukitoimia, jotta he voivat menestyä koulussa vaikeuksistaan huolimatta

2½-VUOTIAIDEN KONSONANTTIYHTYMÄT

Artikkelissa tarkastellaan 2½-vuotiaiden suomalaislasten tavoittelemia jatuottamia sanansisäisiä konsonanttiyhtymiä. Lisäksi selvitetään millaisiafonolo gisia prosesseja muuntuneissa konsonanttiyhtymissä esiintyy jamiten konsonantti-inventaarin ja konso nanttiyhty mäinventaarin kokovaikuttavat näihin prosesseihin. Analyysi pohjautuu yhdeksän tytön ja kuudenpojan videoituihin puolistrukturoituihin vuorovaikutustilanteisiin äitiensäkanssa. Tulokset osoittavat, että 2½-vuotiaat lapset tavoittelivat run saastisanansisäisiä konsonanttiyhtymiä ja tuottivat keskimäärin yhdeksän yhtymää.Yleisimmät konsonanttiyhtymäinventaariin hyväksytyt konsonanttiyhtymätolivat samapaikkaisia konsonanttiyhtymiä. Konsonanttiyhtymienhallitsemisessa oli kuitenkin vielä runsaasti vaihtelua. Korrekteimmintoteutuivat samapaikkaisen nasaalin ja klusiilin muodostamat yhtymät(/mp/, /nt/) sekä eripaikkaiset /hm/- ja /sk/ -yhtymät. Yleisimmätfonologiset prosessit muuntuneissa konsonanttiyhtymissä olivatsijaispidennys, korvaaminen sekä assimilaatio.Asiasanat: Fonologia, sanansisäiset konsonanttiyhtymät, fonologiset prosessit, suomen kieliKeywords: Heterosyllabic clusters, Finnish, language acquisitio

Increased Serum PAI-1 Levels in Subjects with Metabolic Syndrome and Long-Term Adverse Mental Symptoms: A Population-Based Study

Depression is an independent risk factor for cardiovascular diseases and is associated with metabolic syndrome (MetS). Levels of plasminogen activator inhibitor-1 (PAI-1), an inhibitor of tissue-type and urokinase-type plasminogen activators, are associated with MetS. To clarify the role of PAI-1 in subjects with long-term adverse mental symptomatology (LMS; including depression) and MetS, we measured circulating PAI-1 levels in controls (n = 111), in subjects with MetS and free of mental symptoms (n = 42), and in subjects with both MetS and long-term mental symptoms (n = 70). PAI-1 increased linearly across the three groups in men. In logistic regression analysis, men with PAI-1 levels above the median had a 3.4-fold increased likelihood of suffering from the comorbidity of long-term adverse mental symptoms and MetS, while no such associations were detected in women. In conclusion, our results suggest that in men high PAI-1 levels are independently associated with long-term mental symptomatology

Single-Cell Gene-Regulatory Networks of Advanced Symptomatic Atherosclerosis

BACKGROUND: While our understanding of the single-cell gene expression patterns underlying the transformation of vascular cell types during the progression of atherosclerosis is rapidly improving, the clinical and pathophysiological relevance of these changes remains poorly understood. METHODS: Single-cell RNA sequencing data generated with SmartSeq2 (≈8000 genes/cell) in 16 588 single cells isolated during atherosclerosis progression in Ldlr-/-Apob100/100 mice with human-like plasma lipoproteins and from humans with asymptomatic and symptomatic carotid plaques was clustered into multiple subtypes. For clinical and pathophysiological context, the advanced-stage and symptomatic subtype clusters were integrated with 135 tissue-specific (atherosclerotic aortic wall, mammary artery, liver, skeletal muscle, and visceral and subcutaneous, fat) gene-regulatory networks (GRNs) inferred from 600 coronary artery disease patients in the STARNET (Stockholm-Tartu Atherosclerosis Reverse Network Engineering Task) study. RESULTS: Advanced stages of atherosclerosis progression and symptomatic carotid plaques were largely characterized by 3 smooth muscle cells (SMCs), and 3 macrophage subtype clusters with extracellular matrix organization/osteogenic (SMC), and M1-type proinflammatory/Trem2-high lipid-associated (macrophage) phenotypes. Integrative analysis of these 6 clusters with STARNET revealed significant enrichments of 3 arterial wall GRNs: GRN33 (macrophage), GRN39 (SMC), and GRN122 (macrophage) with major contributions to coronary artery disease heritability and strong associations with clinical scores of coronary atherosclerosis severity. The presence and pathophysiological relevance of GRN39 were verified in 5 independent RNAseq data sets obtained from the human coronary and aortic artery, and primary SMCs and by targeting its top-key drivers, FRZB and ALCAM in cultured human coronary artery SMCs. CONCLUSIONS: By identifying and integrating the most gene-rich single-cell subclusters of atherosclerosis to date with a coronary artery disease framework of GRNs, GRN39 was identified and independently validated as being critical for the transformation of contractile SMCs into an osteogenic phenotype promoting advanced, symptomatic atherosclerosis

Mikä saa lapset laulamaan? : laadullinen kyselytutkimus alakoulun 6. luokkalaisten motivaatiosta musiikkitunnilla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaiden näkemyksiä kolmen pää-teeman yhteydestä oppilaan motivaatioon koulun musiikintunnilla. Teemat ovat opettaja, fyysinen oppimisympäristö ja oppilaan itsetunto ja käsitys itsestä musiikintunnilla. Tutkimuksessani selvitän, miten nämä edellä mainitut teemat ovat yhteydessä kuudennen luokan oppilaiden käsityksiin motivaatiosta musiikintunnilla. Kohdehenkilöt ovat ns. normaaleista luokista, mukana ei siis ole musiikki-luokkia. Tutkimukseni aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla, joka koostuu avoimista kysymyksistä. Tutkimuskohteena olivat kuudennen luokan oppilaat. Aineisto koostuu 65 vastauslomakkeesta. Aineiston analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, jossa tarkastelen vastauksia teemoittain. Tutkimustuloksista käy ilmi, että musiikintunnit jakavat oppilaiden mielipiteitä. Suurin motivaatioon yhteydessä oleva tekijä näyttää tutkimukseni perusteella olevan opettaja. Opettaja nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena motivaatioon vaikuttajana. Opettajan vahva vaikutus näkyy myös muissa kuin opettajaa koskevissa kysymyksissä. Oppimisympäristöllä näyttäisi olevan jonkinasteinen vaikutus oppilaiden motivaatioon. Opetusluokan muuttaminen ja opetusvälineiden uusiminen nähtiin motivaation parannuskeinona. Oppilaan minäkuvaa käsiteltäessä tutkimus osoitti lähes kaikkien olevan sitä mieltä, että joku luokkatovereista on parempi musiikissa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta motivaatioon negatiivisesti vaan ennemminkin kannustaa yrittämään enemmän. Epäonnistuminen tunnilla oli suurimmalle osalle oppilaista luonnollista, eikä sen koettu vaikuttavan vakavasti motivaatioon

Psykiatrisen osaston esittely: opas psykiatrisen osaston potilaille

Iisalmen erikoissairaanhoidon psykiatriselle osastolle tullaan aina lähetteellä. Osastohoidossa tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita, sekä huolehditaan jatkosuunnitelmista. Hoidon tavoitteena on psyykkisen voinnin vahvistuminen, voimavarojen palautuminen/lisääntyminen sekä selviytymisen tukeminen. Hoitoon tulon syitä on erilaisia mm. mielialahäiriöitä, elämäntilannekriisi, syömishäiriö, itsetuhoisuus tai psykoosiepäily. Osastopaikkoja on 16 kappaletta ja hoito perustuu yhteisöhoitoon, jokaisen potilaan hoitoon kuuluu hoitosuhdetyöskentely nimettyjen ohjaajien kanssa. Viikoittain osastolla toimii eri ryhmiä, mm. musiikki-, kuva-, toiminnallinen-, liikuntaryhmät. Osaston toimiin kuuluu myös parisuhde-, perhe- ja verkostotyö. Jokaiselle potilaalle laaditaan henkilökohtainen ja potilaslähtöinen hoitosuunnitelma, jota päivitetään viikoittain. Osastolla on yhteisössä ollut potilaskansio, joka tarvitsi päivitystä ja täydennystä. Opinnäytetyö oli kehittämistyö, ja sen toimeksiantaja oli Ylä-Savon SOTE KY, Iisalmen psykiatrinen osasto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa potilasopas psykiatrisesta osastosta ja sen toiminnasta. Potilasoppaan pohjana toimi vanha potilasopas -kansio, jota uudistettiin ja kehitettiin perehtymällä tutkimus ja kirjallisuus hakujen kautta tuoreimpaan teoriatietoon. Potilasopas tuli sisältämään tärkeimpiä tietoja osastosta ja sen toiminnasta, hoitomuodoista ja hoidon tarkoituksesta, sekä kotiutumistilanteessa huomioitavia asioita. Tavoitteena oli parantaa potilaiden osallisuutta omaan hoitoonsa tiedon antamisen kautta. Ammattilaisille potilasopas tarjoaa yhtenäisen linjan potilaiden perehdyttämisessä. Omaiset saivat oppaan myötä tietoa osasto hoidosta ja sen tavoitteista, jonka myötä lisättiin heidän osallisuuttaan hoitoon. Potilasopas tallennettiin työntilaajalle sähköisessä muodossa, jotta tulevaisuudessa sen kehittäminen ja muokkaaminen psykiatrisen osaston tarpeiden mukaan olisi helppoa

Intimate Partner Violence in Finland

High prevalence of intimate partner violence against women and high levels of gender equality in Finland yield to what has been called the “Nordic paradox.” It has been argued that the high level of gender equality has caused the need for IPV interventions and especially the gendered perspective to be overlooked. However, there has been recent and ongoing development in IPV intervention and prevention in regard to perpetrator programs, couple therapy, and programs to address post-separation stalking. Training programs for social and healthcare professionals and the police have been developed, as well as for teachers and other professionals at school. We hope the current government’s new action plan for combating violence against women will contribute to the development of efficient interventions.peerReviewe