Aging dwellers and dwellings – Multistage accessibility improvements in neighborhood units

Väestö Suomessa, kuten useimmissa muissakin länsimaissa, ikääntyy voimakkaasti. Samanaikaisesti tavoitteena on kotona asumisen mahdollistaminen yhä vanhemmaksi. Syntyvään esteettömien asuntojen tarpeeseen vastaaminen uudistuotannolla on paitsi taloudellisesti epärealistista ja olemassa oleva rakennuskanta huomioiden tuhlailevaa, myös ristiriidassa elinympäristön pysyvyyteen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Näin ollen useammaltakin kannalta loogisin vaihtoehto on nykyisten asuntojen ympäristöineen muokkaaminen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Nämä toimet tulee lisäksi kyetä toteuttamaan vaiheittain mahdolliset tulevat muutostarpeet ja tapauskohtaiset resurssit huomioiden. Diplomityö koostuu ikääntymistä ja asumisen esteettömyyttä pääosin kirjallisuuskatsauksen keinoin tarkastelevasta osasta sekä tutkimus- ja suunnitelmaosasta, jossa selvitetään tyypillisimmät lähiöasunnot ja esitetään tasoittaiset ratkaisumallit näiden esteettömyysparannuksiin. Tutkimusosan alussa kartoitetaan ikääntymisen tyypillisesti mukanaan tuomia toimintarajoitteita sekä näiden vaikutuksia asumiseen ja asuntosuunnitteluun. Tätä täydentää seuraava osa, joka käsittelee asumisen esteettömyyden parantamisen vaikutuksia yleisluontoisesti eri mittakaavatasoilla niin sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Tutkimusosan lopuksi suunnittelussa huomioitavia seikkoja ja nykyisen rakennuskannan tyypillisiä ongelmia tarkastellaan erikseen pihan, yhteistilojen ja asunnon tasolla. Suunnitelmaosassa ensimmäiseksi esitellään pohjamateriaalina käytetty aineisto ja siitä muodostetut kuusitoista huoneistotyyppiä kriteereineen, lajitteluineen ja ominaisuuksineen. Kuudesta yleisimmästä on lisäksi määritelty teoreettiset tyyppihuoneistot, jotka edustavat mitoitukseltaan ja sommittelultaan kunkin huoneistotyypin yleistettävintä esimerkkiä. Näihin on edelleen laadittu muutostoimien vaativuuteen perustuen neljälle tasolle porrastetut tyyppiratkaisut.The population in Finland, like in most western countries, is aging rapidly. Simultaneously, one of the main objectives in housing is for people to live at home for as long as possible. This creates a need for accessible dwellings that can’t realistically be met with new construction; it would not not only be financially unreasonable but also contradict the goal of residential permanence. Thus the most logical option, from several points of view, is the renovation of the existing apartments along with their surroundings to meet the changed requirements. In addition, carrying out these renovations must be possible while taking into account individually differing resources and possible future needs. This master’s thesis consists of a literature review examining aging and accessibility in housing and a research and design part, in which the most common apartment types in Finnish neighborhood units are defined and a set of level based accessibility renovation plans presented for them. The beginning of the research part focuses on disabilities commonly related to aging and their impact on designing apartments. This is complemented by the next part, which looks at the effects of improving accessibility on various scales from both financial and social points of view. The last part of the research section investigates design concerns on different levels of privacy and scale: in the yard, in the common areas inside the building and inside the apartments. The design part starts by introducing the source material for the renovation plans and, defined from that material, sixteen categorized apartment types along with their qualities and dividing criteria. Of these, the six most common ones have been analyzed further into model apartments: theoretical dwellings that exhibit the most typical dimensions and layout of their respective apartment types. For these model apartments a set of progressive, generalizable renovation plans has been developed, each divided into four levels based on the amount of work required for each step’s alterations

Home, university, and other spaces : Where finnish and italian academics did research prior to and during the covid-19 pandemic

Peer reviewe

Passive mitigation of overheating in Finnish apartments under current and future climates

publishedVersionPeer reviewe

Learning from fall-related interventions for older people at home : A scoping review

This scoping review aims to provide a better understanding about the fall-related interventions, and the conditions which stand out as effective in decreasing fall risks of older people at home. A total of 28 peer-reviewed papers were included when they reported interventions with an incidence of falls or fall-risk as a primary outcome for older people, focusing on the home environment, from 8 databases. Qualitative examination was complemented by quantitative risk ratio analysis where it was feasible. The interventions regarding incidence of falls had a mean risk rate of 0.75; moreover, interventions using multiple strategies were found relatively successful. The interventions regarding fall risk had a mean hazard rate of 0.66. A considerable number of no-effect ratios were evident. Combining education, home assessment or improvement, and use of technology with implementation by health service experts appears to be the most promising intervention strategy to reduce falls.Peer reviewe

Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI). Tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportti.

Tässä COMBI-tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportissa esitetään vuosina 2015—2018 toteutetun tutkimushankkeen keskeiset suositukset ja johtopäätökset. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa julkisten palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien energiatehokkuutta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa on tarkasteltu sekä uudis- että korjausrakentamista.Tutkittuja aihepiirejä on hankkeessa ollut suuri määrä. Arkkitehtuurin osalta on tarkasteltu palvelurakennusten arkkitehtisuunnittelun kehittämistä energiatehokkuuden ja tilasuunnittelun näkökulmista sekä ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden huomioon ottamista arkkitehtisuunnittelussa. Rakenteiden osalta on tutkittu niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ja määritetty kosteusteknisiä materiaaliominaisuuksia. Kenttätutkimuksissa on tarkasteltu sisäilman olosuhteita 24 palvelurakennuksessa Tampereen ja ympäristökuntien sekä Helsingin alueella. Myös palvelurakennusten laskennallista ja toteutunutta energiankulutusta on tutkittu Tampereen, Helsingin ja Oulun kohteista. Taloteknisten järjestelmien osalta on tarkasteltu niiden kustannusoptimaalisuutta, uusiutuvan energian etätuotantoa, taloautomaatiojärjestelmien toimintaa, aurinkosuojausta ja valaistusta. Rakennusprosessin osalta näkökulmina ovat olleet päätöksenteon prosessit, talotekniikan käytännön toteutus, rakennuksen toimivuuden varmistus sekä olosuhteiden ja energiankulutuksen seuranta. Lisäksi on kehitetty työkaluja rakennushankkeen taloudellisuustarkasteluihin.Tämän johdanto- ja yhteenvetoraportin liitteenä on hankkeen tulosten pohjalta koottu COMBI 8 suosituslista, jossa esitettyjen toimenpiteiden katsotaan laajasti edesauttavan julkisten palvelurakennusten toimivuutta ja energiatehokkuutta. Raportin liitteenä on myös 45 kpl lyhyitä tuloskortteja sekä niihin liittyvät esitysaineistot, joiden tarkoituksena on helpottaa hankkeessa kerätyn tiedon leviämistä. Hankkeen alkuperäisjulkaisut on listattu tämän raportin liitteenä olevassa julkaisuluettelossa.Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että hyvä energiatehokkuus on ainoastaan yksi laadukkaan rakentamisen monista ominaisuuksista. Laadukas rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja oikeaaikaista asioiden tarkastelua sekä ehjän ketjun rakentamista suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. Tässä onnistumisen edellytyksenä ovat rakennushankkeessa ja sen jälkeen rakennuksen parissa toimivien henkilöiden hyvä ammattitaito ja yhteistyö sekä riittävät resurssit. COMBI-hankkeen tulosten tavoitteena on antaa eri osapuolille tietoa ja työkaluja turvallisen, taloudellisen ja energiatehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi

Potential for Ageing at Home in the Finnish Apartment Building Stock: A Spatial Perspective on Renovation

Keskimääräisen eliniän noustessa väestön voimakas ikääntyminen on lähes maailmanlaajuinen ilmiö. Tästä sinänsä selkeän positiivisesta kehityksestä aiheutuu suuria haasteita asuntotarjonnalle—erityisesti yhdistettynä laajalti omaksuttuun kotona asumisen tavoitteeseen. Tarvitaan yhä enemmän esteettömiä asuntoja. Samaan aikaan usein juuri ikääntyneet asuvat vanhimmissa asunnoissa, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan. Lisäksi kaikkein vanhimpien ikäluokkien kasvu yhdistettynä laitoshoidon vähentämiseen lisää palveluasumisen tarvetta. Kaupungistumisen myötä edeltäviin haasteisiin vastaaminen uudisrakentamisella on yhä useammin epärealistista sekä ekologisesti että taloudellisesti niin väestön kuin rakennuskannankin ikääntymisen ollessa voimakkainta taantuvilla alueilla. Tämän seurauksena huomio kiinnittyy alati enemmän olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen ja sen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin. Tarve kotona asumista tukeville korjaustoimenpiteille on laajalti tunnistettu, kuten erilaisten toimenpiteiden edutkin. Tutkimustietoa kuitenkin puuttuu siitä, millaisia tilallisia muutoksia tyypillisesti tarvitaan ja toisaalta, miten toteutettavissa nämä ovat kyseisissä tyypillisissä tilanteissa. Tämä tutkimus tarkastelee suomalaista 1970-luvun kerrostalotuotantoa, joka useiden muiden maiden tavoin muodostaa suuren osan nykyisestä rakennuskannasta ja jossa asuu niin ikään suuri osa ikääntyneestä väestöstä. Suomen vallitsevia ikääntyneiden asumismuotoja vastaavasti olemassa olevan rakennuskannan tarkastelun näkökulmana on soveltuvuus ja muokattavuus ikääntyneiden itsenäiseen asumiseen sekä ryhmäkotimuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen. Metodologisesti tutkimus perustuu typologiseen rakennuskantatutkimukseen. Rakennuskannan tarkasteluun käytetään rajattua joukkoa teoreettisia case-kohteita, jotka muodostetaan selvittämällä laajasta otoksesta todellisia kohteita tyypilliset, toistuvat tilalliset ominaisuudet. Tämän myötä muodostetaan verkkoteoriaan perustuva tilajärjestelyjen typologia, johon sisältyy myös täydentävää tietoa mitoituksesta ja rakenteellisista ratkaisuista. Edeltävän pohjalta käsitellään ensiksi ikääntyneiden itsenäisen asumisen mahdollisuuksia. Tämä osio muodostuu kirjallisuuteen tukeutuvasta, research by design -periaattein toteutetusta monitapaustutkimuksesta, jolla selvitetään tyypillisten asuntojen yleiset muutostarpeet sekä mahdollisuudet näiden muutosten toteuttamiseksi. Seuraavaksi tarkastelu suunnataan tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteihin. Aiempaa asuinkerrostaloihin kohdistunutta selvitystä vastaavasti joukosta olemassa olevia tehostetun palveluasumisen kohteita määritetään tyypilliset tilaratkaisut. Lopulta olemassa olevien kohteiden tilaratkaisuja verrataan aiemmin kartoitettuihin asuinkerrostaloihin määrällisessä monitapaustarkastelussa näiden käyttötarkoituksenmuutospotentiaalin määrittämiseksi. Tutkimuksen perusteella Suomen kerrostalokannassa on suurta potentiaalia ikääntyneiden asumisen haasteisiin vastaamiseksi. Korjausrakentaminen on tästäkin näkökulmasta varteenotettava vaihtoehto ja täydentävä keino uudisrakentamiselle. Eriasteisin muutostoimin on useimmiten mahdollista vastata muuttuviin asumisen tarpeisiin itsenäisestä, esteettömästä asumisesta aina tehostettuun palveluasumiseen asti. Itsenäisen asumisen osalta jo varsin pienilläkin muutostoimilla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia. Käyttötarkoituksenmuutoksissa tehostettuun palveluasumiseen on pääosin hyväksyttävä nykyistä uudisrakentamisen käytäntöä väljempi tilamitoitus. Huomioiden uudistuotannon usein äärimmilleen viety kompaktius, voi kyseistä suuntausta pitää suositeltavana joka tapauksessa. Tämä väitöstyö edistää rakennuskantojen tutkimusta kehittämällä, testaamalla ja esittämällä typologisen tarkastelumetodin, jolla voidaan arvioida rakennusten muutospotentiaalia ja edelleen jalostaa tämä potentiaali yleistettäviksi suunnittelumalleiksi. Tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot rakennusten piirteistä ja käytettävyydestä koskevat ensisijaisesti Suomen kontekstia, mutta käytettyjä metodeja voidaan soveltaa mihin tahansa vastaavan itseään toistavaan rakennuskantaan. Ne eivät myöskään ole sidottuja tässä tutkimuksessa käsiteltyyn ikääntyneiden asumisen aihepiiriin. Edellä mainittujen suunnittelumallien lisäksi tutkimuksen käytännön vaikuttavuus muodostuu ensisijaisesti tietopohjaisen päätöksenteon mahdollistamisesta olemassa olevien rakennusten hyödyntämiseen liittyen. Saavutetut tulokset ohjaavat huomioimaan rakennuskannan tarkastelussa paitsi mitä rakennukset ovat, myös mitä ne voisivat olla. Yhtäältä laajan aineiston määrällisen tarkastelun ja toisaalta konkreettisten, testattujen suunnittelumallien myötä tutkimuskokonaisuus kattaa laajan kirjon näkökulmia ja toimijoita valtiotason päätöksenteosta yksittäisiin asunnon omistajiin.Populations around the world are ageing rapidly, owing largely to increased longevity. This development, while positive in itself, sets great demands for providing suitable housing—especially when combined with the nearly universally embraced goal of ageing at home. There is a growing need for accessible dwellings, which the similarly ageing housing stocks that are often disproportionately inhabited by old residents fail to meet. Furthermore, with the rising proportion of the oldest old and widespread favor of deinstitutionalization, assisted living is increasingly needed to care for those in poorest health. At the same time, the increasing urbanization in many countries makes new construction a largely infeasible solution to this joint challenge of population and building stock ageing, both ecologically and economically. Instead, focus is more and more shifting from new construction to managing the existing stock through renovation. The general need for building adaptations to support ageing at home is well acknowledged, as are the potential benefits of various adaptations. Notably lacking, however, is research on the spatial renovation measures that are on the one hand typically needed, and on the other hand feasible to implement in those typical cases. The current research addresses this gap by examining Finnish mass housing from the 1970s, which as in many other countries forms a major part of the current overall dwelling stock and houses a similarly major part of the ageing population. Corresponding to the main forms of housing for older people in Finland, the existing stock is assessed from the specific perspectives of suitability and adaptability for independent housing, and adaptability into assisted living group homes. Methodologically the dissertation is based on taking a typological approach to building stock research, through which typical properties of the stock are assessed through a reduced set of theoretical cases. As the foundation for the assessment, a quantitative examination of a representative sample of existing apartment buildings is conducted to determine the recurring spatial properties in the stock. This part produces a typological categorization of spatial layouts based on network theory with complementary information on dimensions and structural systems. Addressing the perspective of independent housing for older people, the above is first followed by a literature informed, research by design -based multi-case study. Through this the common changes required in typical apartments, and the options available for conducting them, are determined. Next, a quantitative examination similar to the earlier one is aimed at existing assisted living group homes, together with a complementary literature review, identifying their typical spatial characteristics. The resulting information combined with that on the spatial properties of existing apartment buildings is then used in a quantitative multi-case study to assess the potential for repurposing apartment building floors into assisted living group homes for older people. The results of the research indicate that the Finnish mass housing stock holds vast potential for housing the ageing population, and that renovation constitutes a viable complement and alternative to new construction. Through different degrees of adaptation, it is typically spatially feasible to address the changing housing needs ranging from fully independent apartments to intensive forms of assisted living. For independent housing, relatively minor changes will often suffice to reach significant improvements. For assisted living, more spacious designs than are common in new construction will have to be accepted, which is arguably advisable regardless due to the often extreme compactness found in recent production. The dissertation contributes to the field of building stock research by developing and presenting tested typological methods for assessing renovation potential and refining this potential into generalizable design models. While the direct findings discussed above pertain primarily to the Finnish context, the methods introduced can be applied to any sufficiently repetitive stock. Furthermore, they are not tied to the specific use case of housing for older people the current research focused on. In addition to the aforementioned design models, the practical implications of the research mainly concern informed decision making in utilizing the existing buildings. The results presented support acknowledging and examining the stock as not only what it is, but also as what it could be. Through the combination of quantitative data and concrete, tested designs, this contribution covers a wide range of perspectives from national policy making to individual homeowners

Accessibility improvement models for typical flats : Mass-customizable design for individual circumstances

Elderly housing policies in Finland emphasize aging in place and preparing the existing housing stock for the predicted increase in the aged population. Timely home modifications that enhance mobile accessibility are a focal target for these policies. This article introduces the idea of mass-customizable architectural accessibility improvement models (AIMs) that have been developed for typical Finnish flats. The applicability and generalizability of an AIM designed for an archetypal two-room flat is tested by applying it to nine case buildings in the city of Tampere. The model was found to be beneficial for 42 of the 45 rooms in the research material.acceptedVersionPeer reviewe