The Popular and the Sacred in Music

Music, as the form of art whose name derives from ancient myths, is often thought of as pure symbolic expression and associated with transcendence. Music is also a universal phenomenon and thus a profound marker of humanity. These features make music a sphere of activity where sacred and popular qualities intersect and amalgamate. In an era characterised by postsecular and postcolonial processes of religious change, re-enchantment and alternative spiritualities, the intersections of the popular and the sacred in music have become increasingly multifarious. In the book, the cultural dynamics at stake are approached by stressing the extended and multiple dimensions of the sacred and the popular, hence challenging conventional, taken-for-granted and rigid conceptualisations of both popular music and sacred music. At issue are the cultural politics of labelling music as either popular or sacred, and the disciplinary and theoretical implications of such labelling. Instead of focussing on specific genres of popular music or types of religious music, consideration centres on interrogating musical situations where a distinction between the popular and the sacred is misleading, futile and even impossible. The topic is discussed in relation to a diversity of belief systems and different repertoires of music, including classical, folk and jazz, by considering such themes as origin myths, autonomy, ingenuity and stardom, authenticity, moral ambiguity, subcultural sensibilities and political ideologies

”Tuntuu, että yks semmonen inhottava hetki viikosta putos pois” : Kuluttajien kokemuksia ruoan verkkokaupasta

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kuluttajien kokemuksia ruoan verkkokaupasta. Tutkielmassa kysytään, millaisia ovat kuluttajien kokemukset ruoan verkkokaupasta ja mitkä tekijät niissä korostuvat. Tutkielmaa varten on haastateltu 12 ruoan verkkokaupan käyttäjää. Teemoittelun avulla haastatteluaineistosta löytyi kolme pääteemaa ja näiden alle jakautuneet yhdeksän kulutuskokemusta. Ensimmäinen pääteema on kuluttamisen rutiinit. Päivittäistavaroiden osto tapahtuu tyypillisesti rutiineihin nojaten. Tämä pätee myös verkossa. Verkko-ostamiseen siirtyminen muuttaa hetkellisesti kuluttajan tottumuksia, mutta pian uudet rutiinit vakiintuvat. Rutinoitumisen kokemus saattaa näkyä alun hankaluutena, mutta muuten se syntyy huomaamattomasti eikä sitä välttämättä tiedosteta. Toinen pääteema eli verkkokaupan hyödyntäminen elämänhallinnassa sisältää vastuun jakautumisen, ajan säästämisen, ennakoinnin ja ympäristöystävällisyyden kokemukset. Verkko-ostamisen vaiheet jakautuvat osiin erilailla kuin myymälässä käyminen, jolloin tekeminen on helppoa jakaa usean ajankohdan ja tekijän välillä. Ruoan verkkokauppa edellyttää myös enemmän suunnitelmallisuutta kuin perinteinen kaupassakäynti. Tämä on ristiriidassa verkko-ostamisen oletetun helppouden kanssa. Haastatteluissa esiintynyt ympäristökritiikki kohdistui jätteeksi päätyvien muovipussien määrään. Tutkielman kolmas pääteema on verkko-ostamisen elämyksellisyys. Päivittäistavaraostoksilta ei välttämättä odoteta elämyksellisyyttä, vaan ne halutaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti. Kaupassakäynti koetaan raskaaksi erityisesti pienten lasten kanssa. Ruokaostosten teko internetissä mahdollistaa elämysten etsimisen muualta. Säästynyt aika vietetään esimerkiksi perheen kanssa. Verkko-ostamiseen voi liittyä myös luksuskokemuksia, kun kauppa ottaa takaisin hoidettavakseen kuluttajan itsepalveluna olleet tehtävät kuten esimerkiksi ostosten keräilyn ja kuljettamisen

Halkokarin monitoimitalo

Tiivistelmä. Tämän diplomityön aiheena on uuden monitoimitalon suunnittelu. Aluksi käydään läpi suunnitteluohjeita ja määräyksiä. Lisäksi tutkitaan esimerkkien avulla miten monitoimitaloja on nykyään suunniteltu. Kolmas osa pitää sisällään itse suunnittelutyön. Koulu- ja päiväkoti suunnittelulta halutaan joustavuutta. Rakennustieto Oy:n (lyhennettynä RT) suunnitteluohjeistuksissa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä, että avoimuutta. Samalla RT-korteissa kehotetaan huomioimaan lasten erilaiset tarpeet ja tilojen toimivuus kaikissa tilanteissa. Arkkitehtuurikilpailuja tarkastelemalla nähdään miten eri tavoin uuden opetussuunnitelman tarjoamat haasteet voidaan ratkaista. Jätkäsaaren sekä Lamminrahkan monitoimitaloissa painotettiin ryhmätyöskentelyä sekä yhteisöllisyyttä. Avoimet oppimisympäristöt viestivät myös tästä. Iltakäyttöä silmälläpitäen erityisaineiden tilat oli sijoitettu molemmissa esimerkeissä helposti saavutettaviin paikkoihin. Diplomityön suunnitteluosiossa huomioitiin edellä mainittuja asioita. Työssä suunniteltiin Kokkolaan, Halkokarin asuinalueelle uusi monitoimitalo. Lähtötietoina käytettiin tontista tehtyä, avoimesti saatavissa olevaa esiselvitysaineistoa. Tämä piti sisällään karkean tilaohjelman ja käyttäjien toivomuksia. Suunniteltu monitoimitalo pitää sisällään peruskoulun ja päiväkodin. Yläkoulun tilojen yhteyteen varattiin tilat nuorisotoimelle. Iltakäyttöä ajatellen rakennuksessa on lisäksi niitä palvelevia toimintoja keskeisillä paikoilla. Lasten mittakaava huomioitiin massoittelulla ja julkisivusommitelmilla. Eriväriset puujulkisivut ja -rimoitus kuvastavat kaislikkoista merenrantaa ja näin tuovat paikan henkeä paremmin esille. Keskeisesti sijoitettu rakennus synnyttää pihoista ja toiminnoista omia yksiköitään. Näin lapsille muodostuu tuttu ja turvallinen paikka kasvaa ja oppia. Sisätiloissa toteutuvat uuden opetussuunnitelman tavoitteet. Tilat ovat tarpeen mukaan sekä joustavat että eri opetustilanteita huomioivat. Lasten on helppo löytää itsellensä ominaisin tapa leikkiä ja työskennellä. Vierekkäin sijoitetut tilat ja toiminnot tukevat tätä ajatusta ja mahdollistavat uudet oppiainerajat ylittävät opetuskokonaisuudet.Halkokari community center. Abstract. The topic of this thesis is a design of a new multi-purpose building. First part includes design guidelines and regulations. In addition, examples are used to study how multi-purpose buildings are currently designed. The third part includes the design work. Flexibility is desired in the design of schools and kindergartens. Design guidelines emphasize versatility and openness of spaces. At the same time, it is urged to take into account the different needs of children and the functionality of the facilities in all situations. From architectural competitions, it can be found how differently these challenges can be addressed. In the multi-purpose facilities of Jätkäsaari and Lamminrahka, emphasis was placed on teamwork and community spirit. Open learning environments also communicate this. For evening use, the specialty facilities were located in easily accessible locations in both examples. The design part of the thesis sought to take into account the above-mentioned issues. A new multi-purpose building was designed to Halkokari, a residential area in the city of Kokkola. A preliminary study of the site, made by the city, was used as a base for the design. This included a rough functionality program and user preferences. The planned multi-purpose building includes an elementary school and a kindergarten. In connection with the premises of the upper school, the premises were reserved for youth activities. For evening use, the building also has functions that serve them in key locations. The children’s perspective was taken into account in the massing of spaces and facade composition. The different coloured wooden facades and planks correspond to the seashore and thus brings out the spirit of the area to show. The centrally located building creates series of yards and functions for each user group. In this way, the environment becomes intimate and safe place for the children to grow and study. The indoor facilities are flexible and suitable for different teaching situations. Learning environments enables children to find the best way to play and study for themselves. Locations of the services and features support this idea

Avaran luonnon aromit

Kohdistan huomioni siihen, miten hajut ja haistaminen esitetään audiovisuaalisissa luontodokumenteissa. Pyrin metodologiseen kehittelyyn yksittäisten esimerkkien avulla. Aineistona käytän Yleisradion ohjelmaa Avara luonto ja sen osasarjaa Villeiksi syntyneet.Luontodokumentit ovat yleensä tarkoin suunniteltuja, mutta oletus niiden dokumentaarisesta luonteesta tekee niistä otollisia representaatio- ja ideologia-analyysin kohteita: millaisia arvoja ne edustavat ja rakentavat esitystavoillaan oletetun totuudenmukaisuutensa perusteella? Täten analyysini kohdistuu hajuihin ja haistamiseen osana luontodokumenteissa esitettyjä kertomuksia eläinten toiminnasta sekä keskeisesti siihen, miten hajut kytkeytyvät ihmistoiminnan ”luonnonmukaiseen” sääntelyyn. Metodologisesti analyysini pohjautuu audiovisuaalisen representaation ja mediaation ongelmakenttään. Otteeni on kuitenkin korostetun monimodaalinen: kirjaimellisesti audiovisuaalisten representaatioiden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota paitsi haisevia asioita ja haistavia olentoja esittäviin kuviin myös niihin liittyviin ääniin sekä mahdollisiin äänellisen ja kuvallisen sisällön puutteisiin tai ristiriitoihin.Esimerkkiaineistossa korostuu yhtäältä villieläinten inhimillistetty hajuttomuus sekä toisaalta ihmiskeskeinen oletus näköaistin keskeisyydestä havaintojen ja tietoisuuden perusteena. Aineisto ilmentää myös hajuaistin eriskummallisuutta tai epämiellyttävyyttä painottavaa diskurssia. Näin tavanomaiset ja jopa taantumukselliset käsitykset ihmisyydestä ja moniaistisuudesta vahvistuvat ja normalisoituvat jättämällä ”epäinhimilliset” tai ”eläimelliset” toiminnan muodot ja aistihavainnot sivuun.Avainsanat: luonto, luontodokumentit, hajut, aistit, eläimet, Avara luontoAromas of Nature’s Wide WorldI examine how smells and smelling are represented in audiovisual nature documentaries, or wildlife films. I aim at methodological development with the aid of select examples. My research material consists of the nature documentary series Avara luonto (“Nature’s Wide World”) and specifically its subseries Born to be Wild.Nature documentaries are generally carefully designed, but the assumption of their documentary qualities renders them particularly suitable for analysing representational and ideological undercurrents: what are the values they represent and construct on the basis of their alleged veracity? In my analysis, I concentrate on smells and acts of smelling as part of documentary narratives about animal activity, as well as on how odours become linked to “natural” regulation of human behaviour. Methodologically I build on the problematics of audiovisual representation and mediation, yet my approach is emphatically multimodal: given that as at issue are literally audiovisual representations, it is paramount to pay attention not only to the images about smelly things and smelling creatures, but also to the associated sounds and to possible tensions or contradictions between auditory and visual content.In my material, the humanised odourlessness of wildlife animals becomes foregrounded, combined with anthropocentric insinuations about seeing as the central sensory basis of perception and knowledge. In addition, the material exhibits the discourse of deeming olfaction either bizarre or unpleasant. This risks perpetuating and normalising conventional and even reactionary conceptions about humanity and multisensory knowledge production by disregarding “inhumane” or “bestial” activities and sensory perceptions.Keywords: nature, nature documentaries, smells, senses, animals, Avara luont