There is money everywhere : Representation, authority, and the money form in Thomas Pynchon’s Against the Day

My article “‘There Is Money Everywhere’: Representation, Authority, and the Money Form in Thomas Pynchon's Against the Day” deals with the role of economic rhetoric and especially money in Thomas Pynchon's Against the Day. In the article I will show how Pynchon links the legitimation crisis of the gold standard at the beginning of the twentieth century to broader questions of representation, value formation, and centralized power.Peer reviewe

Tietokirjallisuuden valtiontuki: Kehittämisehdotuksia

Selvittäjän tehtävänä oli tehdä yhteenveto valtion tietokirjallisuudelle kohdistamasta tuesta sekä esittää konkreettisia ehdotuksia tukimuotojen kehittämiseksi. Selvityksen johdannossa käsitellään tietokirjallisuuden kenttää sekä suomalaisen tietokirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä suhteessa tietokirjallisuuden kustantamisessa tapahtuneisiin muutoksiin ja tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymiseen. Selvittäjä esittelee selvityksen I osassa tietokirjallisuuden valtiontuen nykyisiä muotoja ja nostaa II osassa esiin keskeisinä kehittämiskohteina tiedonjulkistamisen kohdeapurahat, tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahat, tietokirjallisuuden viennin sekä korkeatasoisten oppikirjahankkeiden ja tiedejournalismin tukemisen. Osassa III selvittäjä tekee kaikkiaan kuusi toimenpide- ja kehittämisehdotusta. Näistä neljä ensimmäistä liittyy tietokirjallisuuden tukimuotojen kehittämiseen: - Tiedonjulkistamisen kohdeapurahojen määrää tulisi kasvattaa siten, että vuosittain voitaisiin myöntää 10 kappaletta 6 kuukauden työskentelyapurahaa. - Kirjastoapurahajärjestelmää tulisi kehittää siten, että tietokirjailijoiden ja tietokirjallisuuden kääntäjien kirjastoapurahojen koko ja määrä kasvavat merkittävästi nykyisestä. - Tietokirjallisuuden vientiä tulisi kehittää vahvistamalla Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI:n henkilöstöresursseja. - Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi jakaa laatu- ja kehittämistukea innovatiivisille ja esikuvallisille oppikirjahankkeille. Muita kehittämisehdotuksia ovat: - Tietokirjailijan tulonmuodostuksen nykytilanteen selvittäminen. - Tietokirjoittamisen koulutuksen kehittäminen yliopistoissa. Selvittäjä kuuli työnsä aikana Suomen tietokirjailijat ry:tä, Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIä sekä Suomen tiedekustantajien liitto ry:n edustajia

Other Side of This Life : Death, Value, and Social Being in Thomas Pynchon's Fiction

This dissertation analyzes the interrelationship between death, the conditions of (wo)man s social being, and the notion of value as it emerges in the fiction of the American novelist Thomas Pynchon (1937 ). Pynchon s present work includes six novels V. (1963), The Crying of Lot 49 (1966), Gravity s Rainbow (1973), Vineland (1990), Mason & Dixon (1997), Against the Day (2006) and several short stories. Death constitues a central thematic in Pynchon s work, and it emerges through recurrent questions of mortality, suicide, mass destruction, sacrifice, afterlife, entropy, the relationship between the animate and the inanimate, and the limits of representation. In Pynchon, death is never a mere biological given (or event); it is always determined within a certain historical, cultural, and ideological context. Throughout his work, Pynchon questions the strict ontological separation of life and death by showing the relationship between this separation and social power. Conceptual divisions also reflect the relationship between society and its others, and death becomes that through which lines of social demarcation are articulated. Determined as a conceptual and social "other side", death in Pynchon forms a challenge to modern culture, and makes an unexpected return: the dead return to haunt the living, the inanimate and the animate fuse, and technoscientific attempts at overcoming and controlling death result in its re-emergence in mass destruction and ecological damage. The questioning of the ontological line also affects the structuration of Pynchon's prose, where the recurrent narrated and narrative desire to reach the limits of representation is openly associated with death. Textualized, death appears in Pynchon's writing as a sudden rupture within the textual functioning, when the "other side", that is, the bare materiality of the signifier is foregrounded. In this study, Pynchon s cultural criticism and his poetics come together, and I analyze the subversive role of death in his fiction through Jean Baudrillard s genealogy of the modern notion of death from L échange symbolique et la mort (1976). Baudrillard sees an intrinsic bond between the social repression of death in modernity and the emergence of modern political economy, and in his analysis economy and language appear as parallel systems for generating value (exchange value/ sign-value). For Baudrillard, the modern notion of death as negativity in relation to the positivity of life, and the fact that death cannot be given a proper meaning, betray an antagonistic relation between death and the notion of value. As a mode of negativity (that is, non-value), death becomes a moment of rupture in relation to value-based thinking in short, rationalism. Through this rupture emerges a form of thinking Baudrillard labels the symbolic, characterized by ambivalence and the subversion of conceptual opposites.Väitöskirjan aiheeena on kuoleman rooli amerikkalaisen kirjailijan Thomas Pynchonin (1937 ) tuotannon kulttuurikritiikissä ja poetiikassa. Pynchonin tuotanto on poikkeuksellinen amerikkalaisessa kirjallisuudessa ja hänet on pääteoksensa Gravity s Rainbow (1973) ilmestymisen jälkeen yleisesti luettu romaanimuodon suurten uudistajien joukkoon. Kuolema on keskeinen aihe Pynchonin tuotannossa, jossa toistuvat kuolinkohtaukset, apokalyptiset visiot ja kuolevaisuuden yleinen pohdinta, ja tästä syystä Pynchon onkin usein nähty pessimistisenä kirjailijana. Kuitenkin pyrin väitöskirjassani osoittamaan, että kuolemalle on Pynchonin tuotannossa aina ominaista tietty käännettävyys, ambivalenssi: elollisen ja elottoman välinen raja hämärtyy, kuolleet palaavat elävien keskuuteen ja teknis-tieteelliset pyrkimykset kontrolloida ja ylittää kuolema johtavat ympäristö- ja joukkotuhoihin. Niinpä kuolema ei koskaan ole pelkästään yksilöä koskeva biologinen fakta, vaan se määrittyy aina tietystä historiallisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista käsin. Kuoleman kautta Pynchon kuvaa yksilöiden ja kulttuurin suhdetta aikaan, historiaan, kieleen, toiseuteen ja valtaan. Elämän ja kuoleman välisestä rajalinjasta tulee Pynchonilla myös sosiaalisten rajanvetojen kuva, kun erilaiset marginaaliryhmät rinnastuvat kuolleisiin ja päinvastoin, kun kuolleet asuttavat järjestäytyneen yhteiskunnan tai virallisen historiankirjoituksen "toista puolta". Sama ambivalenssi suhteessa elollisen ja elottoman väliseen käsitteelliseen kahtiajakoon ilmenee myös tekstuaalisella tasolla. Pynchonin poetiikkaa luonnehtii toistuvasti tekstin silmiinpistävä materiaalisuus, kun sanat ja kielelliset merkit ajoittain kadottavat merkitysfunktionsa. Tämä tapahtuu joko loputtoman toiston kautta tai silloin kun tekstin kyky representoida olennaisesti heikkenee tai kyseenalaistuu. Tällöin kuolemasta tulee, usein vieläpä hyvinkin kirjaimellisesti, representaation raja. Kuoleman "käänteentekevää" roolia Pynchonin tuotannossa käsitellään myös Jean Baudrillardin teoksen Échange symbolique et la mort (1976) valossa. Teos on analyysi länsimaisen modernin ajan kuolemakäsityksen historiallisesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista. Modernin ajan suhde kuolemaan perustuu Baudrillardin mukaan kuoleman kieltämiseen ja kuolleiden katoamiseen sosiaalisesta elämästä, mikä johtuu siitä, että elämä on muuttunut absoluuttiseksi arvoksi, johon kohdistuu tarkka yhteiskunnallinen kontrolli. Baudrillardin kuolema-analyysissä keskeistä on kuoleman suhde arvon käsitteeseen, joka liittää toisiinsa rationalismin, taloustieteen, sosiologian ja semiologian. Kuoleman määrittyminen ainoastaan negaationa suhteessa elämään, kuoleman sosiaalinen torjunta sekä se, että kuolema pakenee merkityksellistämistä kertovat käsitteellisellä tasolla kaikki kuoleman ja arvon välisestä antagonistisesta suhteesta. Tällä suhteella on myös yhteiskunnallinen merkitys: jatkuvan kasvun ja tuotannon kulttuurissa kuolemasta tulee torjuttu toinen, joka kuitenkin palaa aina takaisin, usein ennalta arvaamattomalla tavalla

Kirjastoapurahajärjestelmä: Yhteenveto nykytilanteesta ja kehittämisehdotuksia

Kirjastoapurahat ja -avustukset on suurin julkinen kirjallisuuden tukimuoto Suomessa. Jaettavien apurahojen ja avustusten kokonaismäärä on 10 prosenttia edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. Tuen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta, ja jaettavien apurahojen ja avustusten yhteismäärä on vuosittain n. 2,6–2,9 miljoonaa euroa. Selvittäjän tehtävänä oli kartoittaa tukijärjestelmän nykytilanne, käydä läpi sen ongelmakohtia sekä esittää näiden pohjalta ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Selvittäjä kuuli työnsä aikana keskeisiä kirjailija- ja kääntäjäjärjestöjä, valtion kirjallisuustoimikuntaa sekä kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakuntaa. Selvittäjä katsoi, että kirjastoapurahajärjestelmää kehitettäessa olisi huomiota kiinnitettävä erityisesti seuraaviin kysymyksiin: - kirjastoapurahojen ja -avustusten määrärahan määräytymisperuste - sosiaalisin perustein myönnettävät avustukset - säveltaiteen, kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden asema - tietokirjailijoiden, kääntäjien ja aloittelevien kirjailijoiden asema - lautakunnan kokoonpano ja ikäjakauma - hakumenettely ja apurahojen suuruus - apurahojen jakoperusteet ja päätöksien läpinäkyvyys. Selvittäjä esittelee selvityksen III osassa erilaisia malleja kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Luvussa III.1 käsitellään vaihtoehtoja kirjastoapurahoihin osoitetun määrärahan määräytymisperusteen muuttamiseksi ja tuen jakamiseksi eri tekijäryhmien kesken. Luvussa III.2 käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja tuen jakamismenettelyn muuttamiseksi. Osassa IV selvittäjä tekee kaksi vaihtoehtoista ehdotusta kirjastoapurahajärjestelmän kehittämiseksi. Molemmat ehdotukset lähtevät siitä, että tukijärjestelmän yhteys kirjastoihin säilyy. Molemmat ehdotukset edellyttävät tuen nykyisen määräytymisperusteen tai -prosentin muuttamista sekä nykyisen määrärahan kasvattamista. Selvittäjä esittää, että tietokirjailijoiden ja kääntäjien osuutta kirjastoapurahoista tulisi korottaa. Tämän tulisi tapahtua niin, ettei kaunokirjailijoiden osuus tuesta laskisi nykyisestä. Selvittäjä esittää lisäksi, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin asteittain ja että aloittelevien kirjailijoiden ja kääntäjien tukeminen kirjattaisiin asetukseen. Muut kehittämisehdotukset liittyvät lautakunnan jäsenten toimikausien rajaamiseen ja apurahojen myöntämismenettelyyn

Totuus ja spekulaatio: Raha realistisessa kirjallisuudessa

Truth and Speculation: Money in Realist Fiction The article focuses on representations of money in classical realist (1850–1880) fiction from two angles. Firstly, it looks at how descriptions of money in realist fiction reflect the great monetary changes of the 19th century (most notably, the universalization of paper money and credit, and the emergence of market society), and their effect on people’s mental image of money. During the 19th century money changes from a relatively stabile token of wealth into a volatile thing with speculative value, and the emotions related to this change – desire and distress – are often described with great precision in realist fiction. Secondly, this article examines how paper money in realist fiction often foregrounds the problem of credibility in representation as such, in spite of the fact that credibility was the cornerstone of realist poetics. In this study, the question of credibility, and the kind of double standard it requires from both readers and money users, is seen through concepts of speculation and gold standard. Both concepts refer to actual 19th-century economic phenomena. But they have also been used by literary critics like Catherine Gallagher, Walter Benn Michaels and Jean-Joseph Goux as descriptive metaphors for reading strategies that are essentially modern: reading fictional narrative as plausible