Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Julk. 9.5.200

Nuorten syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset riskitekijät

TIIVISTELMÄ Juvonen, Iiris. Nuorten syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset riskitekijät. Helsinki, kevät 2016, 76 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla nuorten syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustalla olevia psykososiaalisia riskitekijöitä. Tavoitteena oli myös tarkastella, millaisia syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tutkimuksissa mainitaan. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa Icehearts ry:lle varhaisista riskitekijöistä. Aineistona opinnäytetyössä olivat suomenkieliset nuorten syrjäytymisestä ja epäsosiaalisesta käyttäytymisestä tehdyt tutkimukset. Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymyksen ja hakukriteereiden määrittämisen jälkeen tiedonhakua tehtiin Nelli-portaalista. Tutkimuksille määritettiin sisäänottokriteerit, joiden avulla tutkimuksia karsittiin otsikon ja asiasanojen sekä tiivistelmän perusteella. Jäljelle jääneistä tutkimuksista katsaukseen valittiin läpisilmäilyn jälkeen yhdeksän sisäänottokriteereihin sopivaa tutkimusta. Katsauksen tulokset eivät poikenneet juurikaan aikaisempien tutkimusten tuloksista. Yleisesti voidaan sanoa, että syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustatekijät ovat moninaiset. Etenkin moninkertaisilla rikoksenuusijoilla oli useiden tekijöiden kasautuneisuutta jo varhaisissa elämänvaiheissa. Tämä pieni ryhmä teki myös valtaosan ikäryhmänsä tekemistä rikoksista. Syrjäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustatekijät liittyivät usein koulutukseen ja toimeentuloon, vanhempien ongelmiin ja vanhemmuuden haasteisiin, lapsen käyttäytymisen haasteisiin ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Katsauksen tulokset vahvistavat varhaisen tuen tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä. Positiivinen tuki ehkäisee riskioloissa elävää epäsuotuisalta kehitykseltä. Suojaavista tekijöistä ja nuorten omista kokemuksista pitäisi saada enemmän tietoa, jotta lasten ja nuorten elämässä olevia positiivisia tekijöitä voitaisiin vahvistaa. Asiasanat: nuoret, syrjäytyminen, poikkeva käyttäytyminen, nuorisorikollisuus, huono-osaisuus, riskitekijät, kuvaileva kirjallisuuskatsaus.ABSTRACT Juvonen, Iiris. The psychosocial risk factors of youth marginalization and anti-social behaviour. 76 p. 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to find out the psychosocial risk factors behind the youth marginalization and antisocial behaviour. The aim was also to observe the factors that protect from marginalization. The goal of the thesis was to produce knowledge of the early risk factors for Icehearts ry. The data used in the thesis was existing research done about youth marginalization and antisocial behaviour written in Finnish. The method of the thesis was descriptive literature review. First the research question and search words were defined. After that information retrieval was made from the Nelli-portal. Researches were removed with the help of the in-take criteria based on the title, key words and summary of the researches. After skimming through the researches nine researches were chosen that fitted the intake criteria. The results of the review were similar to previous research results. Generally there were various influencing factors behind youth marginalization and antisocial behaviour, especially for young people who had committed several crimes. They had cumulated risk factors already in their early childhood. This small group also committed the biggest part of crimes in their age group. The contributing factors for youth marginalization and antisocial behaviour were usually related to education, livelihood, parents’ problems or problems of the parenthood, child’s behavioural problems, mental health problems or sub-stance abuse. The results of the review emphasize the importance of the early support while preventing marginalization. Positive support prevents those children who live in high-risk environments from unfavourable development. Knowledge about the preventing factors and the experiences of the young people should be gathered in order to strengthen the positive factors in the lives of the young people. Key words: youth marginalization, exclusion, antisocial behaviour, juvenile delinquency, underprivileged, psychosocial risk factor, descriptive literature revie

Mattemaalaus erikoistehosteena : mattemaalaustekniikat VFX-tuotannoissa

Mattemaalaus on erikoistehoste, jota käytetään ympäristöjen luomiseen elokuvatuotannoissa. Tässä opinnäytetyössä perehdytään tekniikan historiaan, käyttötarkoituksiin ja siihen, mitä taitoja se vaatii tekijältään. Tarkoituksena on antaa lukijalle kokonaisvaltainen käsitys tekniikan käyttötarkoituksista ja antaa valmiuksia sen toteutukseen. Mattemaalauksen onnistumisen edellytykseksi nostetaan usein realismi, ja opinnäytetyö käsittelee sen saavuttamiseen käytettyjä kuvataiteen perustaitoja, kuten valaistusta ja perspektiivityyppejä. Opinnäytetyössä perehdytään aiheeseen kirjallisuuskatsauksen kaltaisella lähestymistavalla, ja autoetnografisen tutkimuksen keinoja hyödyntäen. Sopivan kuvamateriaalin etsiminen ja tuottaminen on osa mattemaalaajan työnkuvaa. Kuvapankkien hyödyntäminen on yleistä, ja niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Mattemaalaaja hyötyy siitä, että osaa tuottaa omaa materiaalia, ja siihen tarvitaan ymmärrystä kameran ominaisuuksista. Kameratoimintojen hallitseminen auttaa myös digitaalimatten kompositointivaiheessa. Kompositointi on erilaisten visuaalisten elementtien yhdistämistä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyössä esitellään kompositointitekniikoista muun muassa värikorjaamista, parallax-efektin toimintaa ja liikkeen träkkäyksen keinoja. Toiminnallisessa osuudessa käydään läpi kaksi eri lähestymistapaa liikkuvan mattemaalauksen tekemiseen, eli toteutetaan mattemaalaukset 2D-träkkäyksellä ja kameraprojisiolla. 2D-träkkäyksellä yksinkertainen mutta uskottava fantasiaympäristö saavutettiin, mutta kameraprojisiossa realismin taso ja mielenkiintoisen sommitelman aikaansaaminen aiheutti haasteita. Tekoprosessissa korostui erityisesti suunnitteluvaiheen ja värien yhtenäistämisen tärkeys. Sopivan kuva- ja videomateriaalin etsiminen osoittautui työlääksi, mutta merkittäväksi osaksi mattemaalauksen toteuttamista. Opinnäytetyössä selvisi, että elokuvien ympäristöjen luonnin keinot muuttuvat jatkuvasti. Mattemaalausten rinnalle elokuvantekoon on tullut virtuaalituotanto, jonka LED-näytöille maisemat tehdään pelimoottoreiden avulla. Lisäksi tekoälyn nopea kehittyminen herättää kysymyksiä sen mahdollisista käyttötavoista mattemaalauksen parissa. Teknologian uusien kehityssuuntien seuraaminen on kannattavaa, jotta mattemaalaaja voi pysyä sopeutumiskykyisenä elokuva-alalla. Mattemaalauksen etuna on sen suhteellinen edullisuus, joten se on edelleen hyvä vaihtoehto ympäristöjen tekemiseen, erityisesti pienen budjetin tuotantoihin.Liitteenä linkit opinnäytetyössä käsiteltäviin mattemaalauksiin

Ympärileikatun naisen kohtaaminen hoitotyössä: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joissa vahingoitetaan naisten ulkoisia sukupuolielimiä ilman lääketieteellistä perustaa. Toimenpide rikkoo ihmisoikeuksia ja siitä ei ole hyötyä terveydellisesti. Naisten ympärileikkauksen taustalla vaikuttavia tekijöitä on useita ja toimenpiteen seuraukset voivat olla moninaisia. Tällä hetkellä maailmassa elää 200 miljoona ympärileikattua naista ja vuosittain arviolta 4 miljoona tyttöä on riskissä ympärileikkaukseen. Vaikka naisten ympärileikkaus ei ole Suomessa ylläpidetty toimenpide, niin lisääntyvän maahanmuuton seurauksena aihe on ajankohtainen ja huomioitava. Hoitotyön ammattilaisten velvollisuus on ottaa puheeksi naisten ympärileikkaus ja tiedostaa ympärileikkauksen vaikutukset kohtaamiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla ympärileikatun naisen kohtaamista hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä hoitotyön opiskelijoille ja ammattilaisille tietoutta ympärileikattujen naisten kohtaamisesta ja näin edistää ympärileikattujen naisten asianmukaista kohtaamista hoitotyössä. Tutkimuksen aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista, Cinahl Ultima, PubMed ja Medic, sekä manuaalisella haulla. Tutkimukseen valikoitui kuusi artikkelia. Työelämän yhteistyökumppanina toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan naisten akuuttikeskus. Tutkimuksessa tarkasteltiin kohtaamista niin ympärileikatun naisen, kuin hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten mukaan ympärileikatun naisen kunnioittava kohtaaminen oli arvostavaa, yksityisyyttä kunnioittavaa, ennakkoluulotonta ja kulttuuritaustan huomioivaa. Tuloksissa ilmeni ympärileikattujen naisten kohtaamiseen vaikuttavan usean tekijän. Tärkeiksi tekijöiksi nousi kommunikaatio, puheeksi ottaminen, hoitohenkilökunnan tieto ja taito, kulttuuritietämys ja kunnioittava kohtaaminen. Kielteisesti vaikutti puhumattomuus, kielimuuri, hoitohenkilökunnan koulutuksen puute, kulttuuriset erot ja epäasiallinen käyttäytyminen. Lisätutkimuksilla voitaisiin selvittää, kuinka hoitohenkilökunnan tiedon ja taidon lisäämisellä voidaan vaikuttaa kohtaamiseen, sekä tapahtuuko ympärileikattujen naisten näkökulmasta kohtaamisessa tulevaisuudessa muutoksia

A Genomewide Screen for Schizophrenia Genes in an Isolated Finnish Subpopulation, Suggesting Multiple Susceptibility Loci

Schizophrenia is a severe mental disorder affecting ∼1% of the world's population. Here, we report the results from a three-stage genomewide screen performed in a study sample from an internal isolate of Finland. An effort was made to identify genes predisposing for schizophrenia that are potentially enriched in this isolate, which has an exceptionally high lifetime risk for this trait. Ancestors of the local families with schizophrenia were traced back to the foundation of the population in the 17th century. This genealogical information was used as the basis for the study strategy, which involved screening for alleles shared among affected individuals originating from common ancestors. We found four chromosomal regions with markers revealing pairwise LOD scores >1.0: 1q32.2-q41 (Z(max)=3.82, dominant affecteds-only model), 4q31 (Z(max)=2.74, dominant 90%-penetrance model), 9q21 (Z(max)=1.95, dominant 90%-penetrance model), and Xp11.4-p11.3 (Z(max)=2.01, recessive 90%-penetrance model). This finding suggests that there are several putative loci predisposing to schizophrenia, even in this isolate

Family in focus : new perspectives on early childhood special education

This volume consists of articles which summarize both theoretical perspectives and research themes from the project "Multidisability, Family, and Childhood" which was carried out at the Department of Special Education in the University of Jyvaskyla from 1990 to 1993. All writers have participated in the project as consultants or researchers. The chapters cover a variety of topics on the theme of early childhood special education. Thomas Weisner and Ronald Gallimore (University of California, Los Angeles) introduce (Chapter 1) the central principles of ecocultural theory and discuss its applicability to practice. Dianne and Philip Ferguson (University of Oregon, Eugene) examine (Chapter 2) the features of family-professional collaboration. In Chapter 3, Marika Veisson, Aino Saar, and Ene Magi (Tallinn Pedagogical University, Tallinn) present preliminary results from their study on parents' needs in Estonia and support-organizations founded in the 1990's. Markku Leskinen and Jaana Juvonen present (Chapter 4) an attributional model in which parents' responsibility perceptions predict their child-focused emotions which then predict the level of adjustment. !iris Maki examines (Chapter 5) the problems in the assessment of children with severe disabilities and discusses the ecological approach's applicability to early intervention practices. Marjo-Riitta Mattus examines (Chapter 6) different strategies for empowering families by concentrating especially on the of question how an interview could be an intervention. The last set of articles concern families of small premature infants and their development. Maija Virpiranta-Salo discusses (Chapter 7) the development of parenthood in parents whose family-life starts with special circumstances. Annikki Riitesuo provides (Chapter 8) a literature review about speech and language problems in prematurely-born children. Finally, Tuula Laukkanen discusses (Chapter 9) parentprofessional communication in a health care context