Lähteikköjen luonnontilan ja sammallajiston pitkäaikaismuutokset

Lähteiköt ovat harvinaistuvia pohjavesivaikutteisia luontotyyppejä, joissa esiintyy erikoistunutta ja uhanalaistuvaa sammallajistoa. Etelä-Suomen lähteistä luonnontilaisiksi on arvioitu tietolähteestä riippuen 5 - 20 prosenttia. Ihmistoiminnan vaikutuksista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa. Tutkimuksessa selvitettiin (1) luonnontilan ja lajiston välisiä yhteyksiä, (2) 50 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia luonnontilassa ja lajistossa, (3) metsälain tarkoittaman erityisen tärkeän elinympäristön sisältävien lähteikköjen ja muiden lähteikköjen sekä (4) lähdevaikutteisten ojien ja muiden lähdepintojen eroja. Lähteiden heikon luonnontilan havaittiin ilmenevän, paitsi luonnontilaisten lähteiden pienenä määränä, myös lähdevaikutteisten ojien runsautena. Luonnontilaisuuden havaittiin nostavan lajimäärää ja sammalten peittävyyttä. Luonnontilaltaan erilaisilla lähteillä on tutkimuksen perusteella kuitenkin hyvin samankaltainen sammalyhteisö, eivätkä uhanalaisten lajien esiintymät keskity erityisesti luonnontilaisille lähteille. Lähteen suojeluarvon johtaminen luonnontilaisuudesta voi näin ollen olla ongelmallista. Luonnontila on heikentynyt voimakkaasti vuoteen 1953 verrattuna. Yksikään vuonna 1953 täysin luonnontilassa olleista lähteistä ei ole säilynyt täysin luonnontilaisena ja 17 lähdettä (22%) on tuhoutunut täysin. Lähes 70 % lähteiden ympäristöistä oli ojitettu. Lähteikköjen lajimäärä, lähdelajien määrä ja sammalten peittävyys ovat laskeneet. Lajimäärien lasku ei ole tulosten perusteella seurausta luonnontilan laskusta, vaan se selittyy todennäköisesti tietyntyyppisten, erityisesti lettomaisten, lähteiden harvinaistumiseen. Useiden lähde- ja lettolajien peittävyydet ovat laskeneet ja toiset ovat harvinaistuneet. Muutos on ollut lettosammalilla vielä lähdesammaliakin suurempaa. Runsastuneet tai yleistyneet lajit ovat yleis- tai luhtasammalia. Metsäkeskuksen määrittämän metsälain erityisen tärkeän elinympäristön (METE-kohteen) sisältävät lähteiköt ovat useilta ominaisuuksiltaan (sammalten lajimäärä, lähdesammalten ja uhanalaisten sammalten määrä sekä sammalyhteisön koostumus) muiden lähteikköjen kaltaisia. Uhanalaisten lajien esiintymiä jää runsaasti METE-kohteiden ulkopuolelle. Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että huomattava osa luonnontilaisista, lain kriteerit täyttävistä lähteistä on vielä löytämättä. Erilaiset lähteiköt eivät ole tasaisesti edustettuina: tihkupintojen osuus METE-kohteissa on huomattavan pieni. METE-kohteiksi määritetään tulosten valossa kenties helpommin viileävetisiä allikkolähteitä kuin hankalammin tunnistettavia tihkupintoja. Lähdevaikutteisten ojien lajimäärä ja lajistokoostumus ovat ojien ulkopuolisten, luonnontilaisempien lähteikköpintojen kaltaiset. Ojassa sammalten peittävyys on kuitenkin alempi. Ojiin voi kehittyä ajan kanssa monimuotoista ja edustavaakin lähdesammalkasvillisuutta

Liikkuvuus elämän pysyvänä elementtinä : sirkuslaisten liikkuva elämäntyyli

Tarkastelen pro gradu-tutkielmassani liikkuvuutta ja liikkuvaa elämäntyyliä perinteisen sirkuksen kontekstissa. Etnografisen tutkielmani aineiston keräsin kenttätyössä Sirkus Finlandiassa, Suomen suurimmassa perinteisen sirkuksen toimijassa keväällä 2016. Haastattelin tutkielmaa varten yhteensä kolmeatoista henkilöä; kahta Finlandian talvipaikassa Bollstassa, kymmentä kenttätyöni aikana ja yhtä puhelimitse. Haastateltavieni joukossa oli niin eurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia kuin Oseaniastakin lähtöisin olevia henkilöitä ja haastattelut tein joko suomeksi tai englanniksi. Tärkeän osan aineistoani muodostavat myös muut keskusteluni ja havaintoni kentältä, samoin ajatteluani on ohjannut kirjoittamani kenttäpäiväkirja. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, millaista sirkuslaisten liikkuvuus on. Liikkuvuutta lähestyn transnationaalin antropologian kentälle sijoittuvassa tutkielmassani liikkuvan elämäntyylin kautta, pitäen lähtökohtana sitä, ettei liikkuvuus ole yksisuuntaista paikasta toiseen tapahtuvaa liikettä, vaan monimuotoista ja -paikkaista elämäntapaa. Aihetta käsittelen käyttäen transnationalismia viitekehyksenä liikkuvuuden ja liikkuvan elämäntyylin teorioiden kautta sekä etnografisen aineistoni avulla, pyrkien luomaan kokonaisvaltaista käsitystä siitä, millä tavoin liikkuvuus sirkuslaisten elämässä rakentuu. Aineisto on tässä tutkielmassa jaettu neljään osaan, joiden kautta vastaan siihen, millaisista osista sirkuslaisten liikkuvuus rakentuu. Liikkuvuutta konkreettisena asiana ja abstraktina ideana käsittelevä kappale tuo esiin liikkuvuuden merkityksen sirkuslaisille ja siihen liittyvät konkreettiset käytännöt, byrokratia-kappaleessa käsittelen liikkuvuuden hallintaa sirkuslaisten kohdalla, yhteisöä, perhettä ja lapsia käsittelevässä osiossa tarkastelen liikkuvan elämäntyylin vaikutusta sosiaalisen elämän muotoutumiseen ja viimeisessä, kotia pohtivassa kappaleessa käsittelen sitä, millaisia vaikutuksia liikkuvuudella on kodin käsittämiseen ja sen tekemiseen. Sirkuslaisten liikkuvuus on tutkielmani perusteella kokonaisvaltainen, elämää kauttaaltaan värittävä elämäntapa, joka koetaan merkitykselliseksi. Liikkuvuus muodostuu monissa tapauksissa sirkuslaisille normaaliksi olotilaksi ja paikallaan pysyvä elämä kaukaiseksi ajatukseksi. Sirkuslaisten liikkuvuus on byrokraattisesti säädeltyä, mutta monilla tavoin etuoikeutettua globaalissa mittakaavassa

Educators’ narratives about belonging and diversity in northern Finland early childhood education

We thank the educators who participated, co-created the understanding about belonging and diversity in northern Finland’s ECE settings and allowed their narratives to be further shared.Peer reviewedPublisher PD

New national and regional biological records for Finland 7. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta

Three species of mosses (Bryophyta: Philonotis yezoana, Protobryum bryoides, Rhynchostegium murale) and one of liverworts (Marchantiophyta: Moerckia flotoviana) are presented new for Finland. Timmia megapolitana, previously thought to be regionally extinct, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 82 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 8 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrum altaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta: Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species, Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographical provinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrences in biogeographical provinces are removed due to misidentifications

The annual excursion of the Nordic Bryological Society (NBS) and the Finnish Bryophyte Expert Group to Finnish Lapland in 2019

The Nordic Bryological Society held its Annual meeting and excursion from 5 to 9 August 2019 in Sodankylä, Kittilä and Kolari in northern Finland. The excursion was attended by twenty-one participants. Special emphasis was given to boreal aapa mires and their Sphagnum species. A multitude of Sphagnum species typical to the area was encountered. Also, Red Listed species of meso- and eutrophic flark fens were discovered, e.g. Hamatocaulis vernicosus, H. lapponicus, Meesia longiseta, Schistochilopsis grandiretis and Moerckia flotoviana. Sphagnum annulatum, S. flexuosum, S. divinum, Heterogemma laxa and Scapania umbrosa were collected for the first time from Kittilän Lappi biogeographical province. Sphagnum annulatum, S. divinum, Campylium laxifolium, Pohlia sphagnicola, Gymnocolea borealis and Heterogemma laxa were collected for the first time from Sompion Lappi biogeographical province. In total, 54 records of Red Listed species were made.</p

New national and regional biological records for Finland 7. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta

Three species of mosses (Bryophyta: Philonotis yezoana, Protobryum bryoides, Rhynchostegiummurale) and one of liverworts (Marchantiophyta: Moerckia flotoviana) are presented new for Finland.Timmia megapolitana, previously thought to be regionally extinct, is reported to being foundagain. New records in biogeographical provinces for 82 species of mosses and 34 species of liverwortsare listed. Finally, 8 occurrences in provinces are removed due to misidentifications ormissing specimens.</p

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrumaltaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta:Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species,Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographicalprovinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrencesin biogeographical provinces are removed due to misidentifications.</p

New national and regional biological records for Finland 11. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens