Utredning om vilka konsekvenser slopandet av det andra inhemska språket som obligatoriskt ämne i studentexamen har för språkkunskaperna i Finland

Tämä selvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannalta on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Luvut 6 ja 7.2 (ruotsiksi) on kirjoittanut Yvonne Nummela. Selvityksessä esitellään toisen kotimaisen kielen koulutusjatkumoa peruskoulusta korkeakouluihin kuvaamalla osaamistavoitteita ja niiden saavuttamista sekä osin myös oppijoiden motivaatiota. Lisäksi tarkastellaan ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamääriä ja ylioppilastutkinnossa osoitettua näiden kielten osaamista. Toisen kotimaisen kielen muuttuminen valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa on vaikuttanut erityisesti ruotsin osaamiseen. Ruotsin taidon heikentyminen näkyy kaikilla kouluasteilla. Se aiheuttaa haasteita korkeakouluissa, joissa kaikkien opiskelijoiden tulee osoittaa ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa vähintään taitotasolla B1. Toimenpide-ehdotuksina esitetään, että toisen kotimaisen kielen osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä. Peruskoulussa Opetushallituksella tulisi olla mahdollisuus seurata opetussuunnitelman toteuttamista. Ylioppilastutkintoon olisi tärkeää saada suullinen koe mukaan mahdollisimman pian. Korkeakouluille olisi luotava valtakunnalliset suositukset yhdenmukaisista arviointikäytänteistä ja -kriteereistä

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy usein tunnepitoisilla kannanotoilla ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan. Joulukuussa 2011 julkaistussa teoksessa Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen, jonka ovat toimittaneet Taina Juurakko-Paavola ja Åsa Palviainen, sen sijaan esitetään tutkijoiden tuloksia siitä, miten eri kouluasteiden oppilaat ja opiskelijat itse kokevat ruotsin kielen tärkeyden, ts. millainen motivaatio heillä on opiskella ruotsia ja millaisia oppimistuloksia ko. oppijat keskimäärin saavuttavat eri kouluasteilla. Julkaisu kattaa peruskoulun (Eeva Tuokko), ammatillisen perustutkinnon (Ritva Kantelinen), ammattikorkeakoulun (Taina Juurakko-Paavola) ja yliopistot (Camilla Jauhojärvi & Åsa Palviainen) eli lähes koko kielikoulutusjatkumon ruotsin kielen osalta. Lukion oppimistuloksiin viitataan vain lyhyesti ylioppilastutkinnon käsittelyn yhteydessä julkaisun johdantokappaleessa (Taina Juurakko-Paavola & Åsa Palviainen), jossa kuvataan ruotsin kielen asemaa Suomen lainsäädännössä ja koulutusjärjestelmässä.nonPeerReviewe

Svenskans situation i Finland. Lagar och utbildningssystem

Inledning: I Finland har två språk officiellt status som nationalspråk – finska och svenska. På så vis skiljer sig situationen en del från de övriga nordiska länderna. Situationen skiljer sig på flera punkter också från andra tvåspråkiga nationer (se McRae 2007 för en jämförelse mellan Belgien, Schweiz, Kanada och Finland). Andelen finländare med svenska som modersmål är drygt 5 % jämfört med 91 % som har finska som modersmål. Svenskan och finskan har dock en helt likvärdig status i lagstiftningen. Vidare läser alla elever i svenskspråkiga skolor finska liksom eleverna i finskspråkiga skolor läser svenska. I denna artikel berättar vi översiktligt om den finländska lagstiftningen och om svenskans plats i utbildningssystemet i Finland. Det är tänkt att fungera som en allmän bakgrund till de övriga artiklarna i denna bok. Mer detaljerad bakgrundsinformation ges sedan i anslutning till de enskilda studierna.nonPeerReviewe

Svenskan i den Finska skolan och högre utbildningen : Om kunskaper och motivation genom olika udbildningstadier

Postprint (author’s final draft

Työelämälähtöistä ja alakohtaista kieltenopetusta

nonPeerReviewe