Cornerstones towards a successful implementation of AM technology : A qualitative phenomena-based study of the early-stage AM implementation process

Additive manufacturing (AM) can be described as potentially a disruptive technology that is studied mostly from the technological point of view eclipsing the people and managerial aspects. The lack of papers describing frameworks and ways to implement AM technology foreshadows the identified complexity of the process, however, makes it an intriguing and rewarding but also challenging research subject. The aim of this thesis is to contribute to the void of papers studying AM implementation from the organizational viewpoint and to create an implementation framework picturing the cornerstones of a successful AM implementation to shed light on this complex process, especially for practitioners entering the field of AM. AM or more popularly 3D is a general term for technologies adding material together layer-upon- layer (SFS-EN ISO/ASTM 52900/2021). As a technology AM is not new, but it has continuously developed since the late 1980s and can be defined today as one of the Industry 4.0 technologies enabling e.g., high-added value through on-site and on-demand manufacturing of customized parts. AM can offer multiple benefits for an organization, but the implementation of AM includes also multiple challenges and questions to tackle before successful implementation, e.g., high investment costs and lack of competent workforce. Lack of AM knowledge together with the scarcity of AM implementation frameworks may result in false conclusions about the technology, its benefits, and challenges. The thesis is performed as a qualitative phenomenon-based study in which the data is gathered through seven semistructured interviews of Finnish AM experts and analyzed through a thematic approach. As a result, the AM implementation is divided into the early- and later-stage implementation which the first is covered in this thesis. Consequently, the early-stage implementation is divided into three sub-phases: opportunity recognition, knowledge acquisition, and learn-by-doing. An AM champion, managerial support, and collaboration can be seen as building blocks of the early-stage implementation process of AM. Together, the three identified sub-phases and building blocks generate an accumulation of knowledge. The created framework aims to emphasize the essentiality of knowledge, especially during the early-stage implementation, and picture a complex process in which all parts are in continuous iteration between each other. The data is gathered as a part of the Center for Collaborative Research ́s (CCR) output at the University of Turku regarding the DREAMS (Database for Radically Enhancing Additive Manufacturing and Standardization) project funded by the members of the DREAMS consortium and Business Finland.Lisääntyvää valmistusta (additive manufacturing, AM) voidaan kuvailla potentiaalisesti disruptiivikseksi teknologiaksi, jota on tutkittu pääasiassa teknisestä näkökulmasta sivuuttaen ihmis- ja johtamisnäkökulmat. AM-teknologian käyttöönoton viitekehysten vähäisyys enteilee tutkielmassa tunnistettua kompleksisuuden haastetta tehden aiheesta mielenkiintoisen ja palkitsevan, mutta myös haastavan tutkimuskohteen. Tämän lopputyön tavoitteena on avata monimutkaista prosessia alalle tuleville luoden käyttöönoton viitekehyksen, joka kuvaa tarvittavia kulmakiviä onnistuneeseen AM-teknologian käyttöönottoon. Tutkielma pyrkii vastaamaan tunnistettuun tutkimusaukkoon tarkastelemalla AM-teknologian käyttöönottoa organisaatiotasolla. AM tai yleisesti ottaen 3D on yleiskäsite teknologioille, jotka lisäävät materiaalia yhteen kerros kerrokselta (SFS-EN ISO/ASTM 52900/2021). Teknologiana AM ei ole uusi, mutta se on kehittynyt 1980-luvun lopulta lähtien ja voidaan määritellä nykyään yhdeksi Teollisuus 4.0 teknologiosta mahdollistaen, esimerkiksi korkean lisäarvon kustomoitujen osien valmistuksen paikallisesti ja tarpeen mukaan. AM-teknologia voi tarjota organisaatiolle monia etuja, mutta sen käyttöönotto sisältää myös useita haasteita ja kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen onnistunutta käyttöönottoa. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeat investointikustannukset ja puute osaavasta työvoimasta. Puutteellinen tietämys AM-teknologiasta yhdessä käyttöönoton viitekehysten vähäisuuden kanssa voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin teknologiasta sekä sen hyödyistä ja haasteista. Tutkielma on suoritettu laadullisena ilmiöpohjaisena tutkimuksena, jossa aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla seitsemältä suomalaiselta AM-teknologian asiantuntijalta. Aineisto on analysoitu käyttäen temaattista analyysimenetelmää, jonka tuloksena AM- teknologian käyttöönotto on jaettu varhaiseen ja myöhempään vaiheeseen, joista ensimmäiseen keskitytään tässä tutkielmassa. V arhaisen käyttöönoton vaihe voidaan jakaa kolmeen osavaiheeseen: mahdollisuuksien tunnistaminen, tiedon hankinta ja tekemällä oppiminen. AM- champion, johdon tuki ja yhteistyö voidaan nähdä AM-teknologian varhaisen vaiheen käyttöönoton rakennuspalikoina. Yhdessä nämä kolme tunnistettua osavaihetta sekä rakennuspalikat saavat aikaan tiedon kumuloitumisen. Tässä tutkielmassa luotu viitekehys pyrkii korostamaan tiedon tärkeyttä erityisesti varhaisen vaiheen käyttöönoton aikana ja kuvaamaan monimutkaista prosessia, jossa kaikki osat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Aineisto on kerätty osana Turun yliopiston Center for Collaborative Research (CCR) - tutkimusyksikön tuotosta liittyen DREAMS-projektiin (Database for Radically Enhancing Additive Manufacturing and Standardization), jonka rahoittajina toimivat DREAMS-konsortion jäsenet ja Business Finland

"Päin seiniä" : tilataideteos Tukikoti Kaislikon nuorten kanssa

Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme yhteistyössä Hyvinkäällä sijaitsevan, nuorisopsykiatrista kuntoutusta tarjoavan tukikoti Kaislikon kanssa. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalipedagogiikkaan ja sosiokulttuuriseen innostamiseen. Työmme toiminnallinen osuus oli tilataideteos, jonka teimme yhdessä Kaislikossa asuvien nuorten kanssa. Tehtävämme oli innostaa ja ohjata projektia, kun taas nuoret saivat suunnitella tilataideteoksen värimaailmaa ja teemaa myöten. Lopputuloksena syntyi maalaus, jonka yhdessä nuorten kanssa maalasimme Tukikoti Kaislikossa olevan käytävän seinälle. Toiminnallisen opinnäytetyömme tavoitteena oli vahvistaa Kaislikon nuorten muuttuvaa ryhmää, lisätä nuorten osallisuuden kokemista sekä saavuttaa ryhmänä pysyvä jälki Kaislikon seinälle. Halusimme myös antaa nuorille mahdollisuuden mukavaan ja luovaan toimintaan, jonka tarkoituksena oli yhdessä tekeminen. Oman toimintamme tavoitteena oli kehittää ammatillista osaamistamme ryhmänohjaustyössä sekä oppia toimimaan kuten sosiokulttuurinen innostaja. Yhteensä tilataideteoksen toteuttamiseen sisältyi kuusi käyntikertaa Kaislikossa. Kolme näistä vierailuista kului tilataideteoksen suunnitteluun yhdessä nuorten kanssa ja loput kolme vierailua kuluivat tilataideteoksen maalaamiseen. Tilataideteoksen tultua valmiiksi vierailimme Kaislikossa vielä kerran, jolloin keräsimme palautteen toiminnastamme Kaislikon henkilökunnalta. Kaislikon nuorten kanssa kävimme ravintolassa syömässä heti projektin päätyttyä ja samalla keräsimme myös heiltä palautteen. Henkilökunnalta saimme palautteen teemahaastattelulla, kun taas nuorilta palautteen keräsimme vapaasti keskustellen. Tavoitteet, joita olimme opinnäytetyöllemme laatineet, täyttyivät ja nuoret pitivät tilataideteosprojektia mielekkäänä yhteisenä toimintana.Our practice-based thesis was done in cooperation with Tukikoti Kaislikko, which offers psychiatrical rehabilitation for youth in Hyvinkää. The theoretical framework of the thesis was based on social pedagogy and socio-cultural empowerment. The functional part of the thesis was to create an art installation with the youth living in Kaislikko. Our task was to guide and inspire the process, while the youth designed and implemented the whole installation by themselves, including all the colour and theme choices. The end result was a painting done on the corridor wall inside Tukikoti Kaislikko. The objective of the thesis was to strengthen an evolving group of young people in Tukikoti Kaislikko and increase and achieve amongst its members greater inclusion and permanence within the group. We also wanted to give them the opportunity to participate in a comfortable and creative activity with the aim of working together as a group. Our personal development aim was to improve our professional skills and group leadership while also acting as socio-cultural inspirers. During the process we visited Kaislikko six times to complete the installation. During three of those visits we were designing the installation with the youth and the last three visits were spent doing the actual painting. After the installation was finished, we did one follow up visit to collect feedback from the Kaislikko staff members. We also went out to dinner with the youth of Kaislikko right after the project had ended. Our goal was to complete the project and collect feedback from them. Feedback from the staff was obtained during a theme interview while the youth were being interviewed in a more informal group discussion. All the objectives we had set for the thesis were met during the process and the youth had felt that the project was a fun group activity for them

Transkriptiotekijät Foxi3 ja Sox2 hampaan kehityksen säätelyssä

Teeth are ectodermal organs, which form from the embryonic epithelium and mesenchyme. Reciprocal interactions between these two tissues, regulated by the conserved signaling pathways, guide tooth morphogenesis. Activity of each signaling pathway is mediated by transcription factors, which activate or repress target genes of the pathway. During morphogenesis, the shape of the dental epithelium undergoes dramatic changes as it proceeds though placode, bud, and cap stages, finally forming the shape of the mature tooth crown. These events are regulated by signaling centers, which are groups of signaling molecule-secreting cells that appear in sequence during tooth development. These include the placode and bud signaling centers, as well as the primary enamel knot and the secondary enamel knots. The location of the enamel knots determines the future tips of the cusps of the tooth crown. In mammals, teeth are replaced only once, whereas most reptiles and fish replace their teeth throughout the life of the animal. Regardless of number of tooth replacements, in all animals, replacement tooth development already begins during morphogenesis of the previous tooth generation. Replacement teeth are initiated from an extension of the epithelium called the successional dental lamina. It forms from a dental lamina that is embedded on the tongue-side epithelium of the primary tooth. Wnt signaling is one of the pathways linked to regulation of tooth replacement both in mammals and in reptiles. In reptiles, tooth replacement has been shown to involve stem cells. However, no markers for these cells have been identified. The aims of this thesis are to study the roles of transcription factors Foxi3 and Sox2 in tooth morphogenesis and replacement, as well as to investigate the molecular regulation of mammalian tooth replacement. A mutation in the gene coding for the transcription factor Foxi3 was identified in hairless dogs, but its function and regulation in ectodermal organ development has not been studied. Here, I showed that Foxi3 is expressed in the dental epithelium. It lies downstream of several signaling pathways including Ectodysplasin, which regulates development of all ectodermal organs. I studied molar development of conditional epithelial Foxi3 knock-out (Foxi3 cKO) mice, and showed that Foxi3 regulates the morphological changes that the dental epithelium undergoes during morphogenesis from bud formation to crown shape patterning by intervening in the activity of several signaling pathways in the signaling centers. The transcription factor Sox2 has been shown to mark the epithelial stem cells of the continuously growing mouse incisor. By combining modern mouse genetics tools with histological and molecular analysis in the ferret and in several reptilian species, I studied how Sox2 is related to the formation of new teeth from the existing dental epithelium. I showed that Sox2 is currently the only gene linked specifically to tooth replacement in mammals and reptiles. Using the mouse molar as a model of successional tooth formation, I showed that Sox2-expressing cells give rise to the epithelium of newly forming teeth, and that Sox2 regulates epithelial proliferation. Sox2 expression during tooth replacement was complementary to Wnt pathway activity, which links stem cell maintenance and initiation of tooth formation. Finally, using the ferret as a model, I characterized the morphology and some aspects of molecular regulation of the mammalian interdental lamina, and show that this non-tooth forming epithelium has characteristics of tooth-forming potential such as Foxi3 and Sox2 expression and Wnt pathway activity. This thesis links two epithelial transcription factors, Foxi3 and Sox2, to the regulation of tooth morphogenesis and formation of new teeth. Knowledge on the function of transcription factors that act downstream of signaling pathways in tooth development and replacement is essential for the understanding of the complex regulation of organ morphogenesis, and can ultimately be applied to the treatment of human syndromes and to the field of tissue regeneration.Tässä väitöskirjatyössä tutkin kahden transkriptiotekijän, Foxi3:n ja Sox2:n, toimintaa hampaan kehityksen aikana. Transkriptiotekijät ovat proteiineja, jotka säätelevät geenien ilmentymistä. Työni keskeisimmät tulokset osoittavat, että Foxi3 on tärkeä tekijä hampaan oikean muodon kehitykselle. Sox2 puolestaan ilmentyy uusien hampaiden muodostumiseen osallistuvissa soluissa eri selkärankaislajeilla käärmeistä ihmiseen. Hampaat kehittyvät alkion pintaa peittävästä epiteelikudoksesta ja sen alapuolisesta mesenkyymikudoksesta. Kehityksen aikana epiteeli kasvaa ja taipuu niin, että sen muoto vastaa hampaan kruunun pinnan lopullista muotoa. Tätä taipumista säätelevät epiteeliin muodostuvat signaalikeskukset, joita kutsutaan kiillekyhmyiksi. Niiden solut erittävät ympärilleen viestimolekyylejä, jotka ohjaavat ympäröiviä soluja jakautumaan. Selvitin tutkimuksessani, mikä on Foxi3-tekijän rooli hampaan kehityksen ja erityisesti hampaan muodon säätelyssä. Osoitin, että Foxi3 ilmentyy hiiren hampaan epiteelissä läpi kehityksen. Tutkiakseni Foxi3:n toimintaa käytin muun muassa muuntogeenisiä hiiriä, joiden hampaiden epiteelistä puuttuu toimiva Foxi3-geeni. Mutanttihiirten hampaisiin ei muodostunut paikallisia kiillekyhmyjä, minkä vuoksi niiden muoto oli epänormaali. Alkionkehityksen aikana mutanttihiirten hampaiden epiteeli kasvu oli vakavasti häiriintynyt. Tulosteni perusteella Foxi3 säätelee erityisesti hampaan muodolle tärkeiden signaalikeskusten muodostumista. Useimmilla nisäkkäillä, kuten ihmisellä, hampaat uusiutuvat kerran maitohampaista pysyviksi hampaiksi. Muille selkärankaisille, kuten matelijoille, muodostuu uusia hampaita jatkuvasti. Jotta jatkuva uusiutuminen olisi mahdollista, täytyy kudoksissa olla kantasoluja, jotka tuottavat erilaistuvia tytärsoluja, mutta pysyvät itse erilaistumattomina. Tällaisia soluja on löydetty muun muassa leopardigekon hampaista. Myös hiiren jatkuvasti kasvavassa etuhampaassa on kantasoluja, joiden on osoitettu ilmentävän kantasoluille ominaisia geenejä, kuten transkriptiotekijä Sox2:a. Tutkimukseni toisen osan tavoitteena oli selvittää, liittyykö Sox2-tekijä myös hampaiden uusiutumiseen. Tähän työhön osallistui tutkijoita oman tutkimusryhmäni lisäksi Turusta, San Franciscosta, Vancouverista ja Los Angelesista. Osoitimme, että Sox2:ta ilmentäviä soluja oli hampaiden uusiutumiseen liittyvissä kudoksissa nisäkkäillä, kuten hillerillä ja ihmisellä, sekä viidellä eri matelijalajilla, kuten leopardigekolla. Näin ollen hampaiden uusiutuminen kaikissa näissä lajeissa on samanlainen tapahtuma, ja kantasolujen toimintaan liitetty Sox2-geeni säätelee uusiutumista. Lisäksi löysimme Sox2:ta ilmentäviä soluja myös hiireltä, jonka hampaat eivät uusiudu ollenkaan, sekä hillerin pysyvistä hampaista. Nämä tulokset viittaavat siihen, että kudoksilla, jotka normaalisti eivät muodosta uusia hampaita, olisi siihen piilevä ominaisuus. Väitöskirjatyöni tulokset osoittavat, että Foxi3 ja Sox2 ovat tärkeitä transkriptiotekijöitä hampaiden kehitykselle ja uusiutumiselle. Tieto transkriptiotekijöiden toiminnasta auttaa ymmärtämään elinten kehityksen keskeisiä vaiheita, ja tätä tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää ihmisten perinnöllisten hammassairauksien hoitoon ja potilaille tarkoitettujen hammaskudosten tuottamiseen laboratoriossa

"Auttelen vain kotona": Kirjallisuuskatsaus nuorten hoivaajien kokemuksista

Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia vaikutuksia vanhemman tai sisaruksen hoivaajana toimimisella on lapsiin ja nuoriin sekä millaisin keinoin ammattilaiset voivat tukea näitä nuoria. Vanhempiaan tai muita läheisiä hoitavat lapset ja nuoret joutuvat ottamaan ikätasoaan odotettua enemmän vastuuta kotona. Heitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole maassamme tunnistettu erityiseksi, kohdennettuja palveluita tarvitsevaksi ryhmäksi. Käytin tutkielmassani aineistona kansainvälisiä tutkimusartikkeleita kuudesta eri maasta. Artikkelit käsittelivät nuorten hoivaajien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksia hoivaamisesta, sen vaikutuksista nuoriin sekä nuorille hoivaajille suunnatuista palveluista. Analysoin artikkelit hyödyntäen sisällönanalyysia. Tutkielmani perusteella hoivaajana toimimisella on lukuisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Hoivaajana toimiminen voi vaikuttaa nuoren koulunkäyntiin negatiivisesti, sillä se vie aikaa koulutehtäviltä eikä koulussa aina ymmärretä nuoren tilannetta. Hoivaaminen voi aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia, sillä ikätoverit eivät usein osaa samaistua nuoren kokemuksiin. Nuori saattaa jäädä pois ikätovereille tyypillisestä vapaa-ajan toiminnasta hoivaamiseen kuluvan ajan ja sen aiheuttaman sosiaalisen stigman vuoksi. Osa nuorista kokee kiusaamista hoivaamisen takia. Hoivaajana toimimisella näyttää myös olevan yhteys nuorten masennus- ja ahdistusoireisiin. Toisaalta hoivaajana toimimisella on myös positiivisia vaikutuksia nuoriin. Nuoret kokevat kypsyneensä ikätovereita nopeammin sekä kertovat oppineensa tarpeellisia arjen taitoja. Suomeen tulisi rakentaa taloudellisesti ja alueellisesti saavutettava palvelujärjestelmä nuorille hoivaajille, jotta nuorten hoivaajien tarpeisiin voidaan parhaalla tavalla vastata. Lapsille ja nuorille tulee olla saatavilla ikätason mukaista, luotettavaa tietoa vanhemman tai sisaruksen sairaudesta. Ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee kouluttaa tunnistamaan ikätasonsa odotusta korkeampaa hoivavastuuta kantavat nuoret. Lisäksi tulee varmistaa, ettei lasten ja nuorten pääsy erityispalveluihin katkea vanhemman hoitosuhteen päättyessä. Avainsanat: sosiaalityö, nuoret hoivaajat, lapsiomaiset, hoivavastuu, vanhemman mielenterveysongelma, vanhemman päihdeongelm

Sosiaalityöntekijän tehtävien ulkoistamisen rajat: vuokrasosiaalityöntekijän tehtäväkenttä sosiaalihuollossa

Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut viime vuosina jatkuvia haasteita löytää päteviä sosiaalityöntekijöitä virkoihin ja sijaisuuksiin. Kova kysyntä sosiaalityöntekijöistä on synnyttänyt uutta liiketoimintaa, jossa kunnat vuokraavat erilaisin ehdoin sosiaalityöntekijöitä välittäjinä toimivilta yrityksiltä. Sosiaalihuollossa tehdään lukuisia merkittäviä kuntalaisten oikeuksiin, etuihin ja velvollisuuksiin vaikuttavia päätöksiä, mistä syystä sosiaalityöntekijän työpanoksen ostamiseen liittyy erityisiä valtiosääntöoikeudellisia ehtoja. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee vuokrasosiaalityöntekijöiden käytön oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen siitä, millaisia tehtäviä vuokrasosiaalityöntekijä voi lainsäädännön puitteissa tehdä. Lähdeaineistona toimivat lainsäädäntö, sen esityöt ja oikeuskäytäntö. Aineistoa täydennetään oikeuskirjallisuudella ja viranomaisohjeilla. Tarkastelu kohdistuu pääosin voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta oikeudellista tilannetta tarkastellaan osaltaan myös tulevaisuuden hyvinvointialueiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia. Vuokrasosiaalityöntekijät voivat ilman valtiosääntöoikeudellisia ongelmia tehdä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät sisällä julkista valtaa tai merkittävän julkisen vallan käyttöä eivätkä ole kokonaisuutena arvioiden julkisia hallintotehtäviä. Haasteeksi muodostuu tällaisten tehtävien rajallinen määrä ja sosiaalityön tehtäväkuvan pilkkomisen tarkoituksenmukaisuus. PL 124 §:ään liittyvät rajoitukset muuttuvat ratkaisevasti, mikäli ulkopuolinen työntekijä palkataan vuokratyösuhteen sijaan suoraan virkasuhteeseen kuntaan. Vuokrasosiaalityöntekijöiden asema oikeusjärjestyksessä on epäselvä ja on vielä epävarmaa, tuleeko uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki rajoittamaan vuokrasosiaalityöntekijöiden käyttöä

"Vietin hyvää hetkeä." Viihteellinen käyttäjäkokemus verkossa

Tutkielman tavoitteena oli kuvata verkkosivustojen käyttöön liittyvää viihteellistä käyttäjäkokemusta. Tutkielmassa selvitettiin verkkosivustolla viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja tarkasteltiin yhden tutkimusta varten valitun verkkosivuston käyttäjien viihtymiskokemuksia. Tutkimuskohteena on MTV3.fin naisille suunnattu verkkosivusto ”Helmi”. Helmen käyttäjille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi 1010 käyttäjää. Kyselytutkimuksen avulla saatiin selville, että suurimmat syyt Helmessä vierailemiseen olivat ajankulun, viihtymisen, ideoiden ja vinkkien saamisen sekä tiedonhaun motiivit. Käyttäjät viihtyivät Helmessä eniten, kun sivusto oli käyttäjän mielestä visuaalisesti miellyttävä; kun käyttökokemukset olivat tapahtuneet vapaa-ajalla rauhallisessa tilanteessa ja kun kokemukset liittyivät kiinnostavan sisällön löytämiseen ja vuorovaikutteiseen toimintaan. Helmen käyttäjät profiloituvat hedonistisiksi "seikkailijoiksi", jotka pitävät yllätyksistä ja omaavat leikkisän käyttäytymisen piirteitä. Virtaustilan kokeminen osoittautui tärkeäksi osaksi viihtymiskokemusta. Virtaustilaan voi päästä verkkosivustolla, jos sivuston sisältö herättää käyttäjän kiinnostuksen, käyttäjä ei koe sivuston käyttämistä liian haasteelliseksi, sivustolla on hyödynnetty vuorovaikutteisuutta ja käyttäjä pystyy keskittämään huomionsa sivustolla liikkumiseen. Virtaustilan syntyessä käyttäjän huomio on täydellisesti kiinnittynyt sen hetkiseen vuorovaikutukseen, jolloin itsetietoisuus häviää, ajantaju katoaa ja näin syntyvä mielentila koetaan hyvin miellyttävänä. Analyysissä Helmestä löytyi tekijöitä, jotka luovat mahdollisuuden virtaustilan kokemiselle. Esimerkiksi Helmen sisältö tähtää monin tavoin käyttäjän kiinnostuksen herättämiseen ja sivusto tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuteen. Myös kyselytutkimuksesta selvisi, että useat vastaajat olivat saavuttaneet virtaustilan Helmessä. Käyttäjät olivat tunteneet virtaustilan kokemiseen viittaavia tunteita etenkin suorittaessaan vuorovaikutteisia tehtäviä, esimerkiksi tehdessään testejä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

A DSS model for the governance of sustainable rural landscape: A first application to the cultural landscape of Orcia Valley (Tuscany, Italy)

There is a growing interest on landscape and landscape policy and planning, especially since the adoption of the European Landscape Convention in 2000. This latter defines landscape as "an area, as perceived by people, whose character is the result of the action and interaction of natural and/or human factors". In the case of rural landscape, this means that an appropriate governance model should not only involve local stakeholders in a participative approach, but also take into account natural characteristics, cultural aspects of the past and present, and socio-economic aspects, since agriculture is the main driver of change for rural landscapes. Farm strategies are influenced by internal and by external factors, these latter being related to market conditions and to constraints and opportunities given by policies. Market globalization and Agricultural policies are consequently having a strong impact on landscape, that public institutions try to neutralise setting rules about landscape conservation. Thus, due to its specific features, landscape is impacted both by several sectorial and territorial policies which have none or very low coordination among them. Indeed, Common Agricultural Policy (CAP) has often shown a negative influence on landscape, also in the case of Agri-Environmental Schemes (AES) intended to promote landscape. In this framework, the aim of this paper is to present a comprehensive model for the governance of rural landscape and a first simplified application to a cultural landscape. This model is based on the integration of a geographical multi-criteria analysis, an advanced GIS-based geo-processing tools, and participatory techniques aiming to understand and foresee local stakeholders' behaviours through focus-groups and dedicated interviews. The identification of future landscape scenarios is based on the integration of past evolution (historical analysis), landscape sensitivity (territorial analysis) and farmers' adaptation to market and policy changes (farm analysis). A simplified version of the model was tailored and tested in the municipality of Castiglione d'Orcia of the Siena province in Tuscany, Italy, one of the UNESCO cultural landscapes, but is the Authors' opinion that its approach

Yksilön suorituksen johtaminen muutostilanteessa: Case-tutkimus rahoitusalalla

Liike-elämän jatkuvien ja väistämättömien muutosten seurauksena johtamisessa ja sen tutkimuksessa on viime aikoina keskitytty vahvemmin organisaation ja siellä toimivien yksilöiden suoritukseen ja sen johtamiseen. Suorituksen johtaminen onkin noussut yhdeksi merkittävimmistä organisaation kilpailukykytekijöistä, ja sen avulla voidaan edistää organisaation tehokkuutta yksilöiden suoritusta kehittämällä. Tämä tutkimus tarjoaa kontribuutiota siihen, millaiset tekijät vaikuttavat yksilön suoritukseen tilanteessa, jossa toiminnan kontekstina on muutos. Tarkoituksena on selvittää suoritukseen vaikuttavien henkilöstöjohtamisen käytäntöjen toimivuutta muutostilanteessa, jossa suorituksen johtamisen tutkimus vaikuttaisi vielä olevan suppeaa. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka pyrkii selvittämään kohdeorganisaation työntekijöiden kokemuksia suoritukseen vaikuttaneista tekijöistä organisaatiossa toteutetun muutoksen aikana. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa henkilöstöjohtamisen AMO-malli, jossa yksilön suorituksen ajatellaan rakentuvan kolmessa eri ulottuvuudessa, joita ovat osaaminen, motivaatio ja suoritusmahdollisuus. AMO-mallin ulottuvuuksia hyödynnetään teoreettisen viitekehyksen lisäksi sekä aineiston analyysissä että tutkimustulosten järjestelyssä. Tutkimusaineisto on kerätty kohdeorganisaation työntekijöille ja esimiehille suunnatuin teemahaastatteluin, sillä tutkimuksessa haluttiin korostaa haastateltavien subjektiivista kokemusta suoritukseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että panostukset henkilöstön osaamisen, motivaation ja suoritusmahdollisuuksien kehittämiseen tähtääviin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin voivat edistää työntekijän suoritusta. Lisäksi havaitaan, että kaikkien ulottuvuuksien on oltava olemassa yhtäaikaisesti, jotta suoritukseen voidaan vaikuttaa. Tulokset paljastavat myös, että esimiestyön merkitys korostuu muutostilanteessa, ja sitä kehittämällä voitaneen edistää yksilön suoritusta. Lisäksi panostukset henkilöstön koulutukseen, viestintään, osallistumismahdollisuuksiin, tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin näyttävät edistävän kohdeorganisaation suoritusta vastaavissa muutostilanteissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Late vertebral side effects in long-term survivors of irradiated childhood brain tumor

Purpose: Long-term side effects of the treatments are common in survivors of irradiated pediatric brain tumors. Ionizing radiation in combination with surgery and chemotherapy during childhood may reduce vertebral height and bone mineral density (BMD), and cause growth failure. The aim of this study was to evaluate the late consequences of tumor treatments on vertebrae in survivors of childhood brain tumors.Methods: 72 adult survivors (mean age 27.8 years, standard deviation 6.7) of irradiated childhood brain tumor were studied by spinal magnetic resonance imaging (MRI) for vertebral abnormalities from the national cohort of Finland. Patients were treated in five university hospitals in Finland between the years 1970 and 2008. Subject height and weight were measured and body mass index (BMI) was calculated. The morphology and height/ depth ratio of the vertebrae in the middle of the kyphotic thoracic curvature (Th8) and lumbar lordosis (L3) were examined. Vertebrae were analyzed by Genant's semiquantative (SQ) method and spinal deformity index (SDI) was calculated. BMD was measured by using dual X-ray absorptiometry.Results: 4.2% (3/72) of the patients had undiagnosed asymptomatic vertebral fracture and 5.6% (4/72) of patients had radiation- induced decreased vertebral body height. Male patients had flatter vertebrae compared with females. Patient age at the time of irradiation, BMI and irradiation area correlated to vertebral morphology differentially in males and females. BMD had no association with the vertebral shape. Patients who had received craniospinal irradiation were shorter than the general population.Conclusion: Childhood brain tumor survivors had a high number of vertebral abnormalities in young adulthood. Irradiation was associated with abnormal vertebral morphology and compromised final height. Male gender may predispose vertebrae to the side effects of irradiation.</div

Elevated expression of VEGFR-3 in lymphatic endothelial cells from lymphangiomas

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Lymphangiomas are neoplasias of childhood. Their etiology is unknown and a causal therapy does not exist. The recent discovery of highly specific markers for lymphatic endothelial cells (LECs) has permitted their isolation and characterization, but expression levels and stability of molecular markers on LECs from healthy and lymphangioma tissues have not been studied yet. We addressed this problem by profiling LECs from normal dermis and two children suffering from lymphangioma, and also compared them with blood endothelial cells (BECs) from umbilical vein, aorta and myometrial microvessels.</p> <p>Methods</p> <p>Lymphangioma tissue samples were obtained from two young patients suffering from lymphangioma in the axillary and upper arm region. Initially isolated with anti-CD31 (PECAM-1) antibodies, the cells were separated by FACS sorting and magnetic beads using anti-podoplanin and/or LYVE-1 antibodies. Characterization was performed by FACS analysis, immunofluorescence staining, ELISA and micro-array gene analysis.</p> <p>Results</p> <p>LECs from foreskin and lymphangioma had an almost identical pattern of lymphendothelial markers such as podoplanin, Prox1, reelin, cMaf and integrin-α1 and -α9. However, LYVE-1 was down-regulated and VEGFR-2 and R-3 were up-regulated in lymphangiomas. Prox1 was constantly expressed in LECs but not in any of the BECs.</p> <p>Conclusion</p> <p>LECs from different sources express slightly variable molecular markers, but can always be distinguished from BECs by their Prox1 expression. High levels of VEGFR-3 and -2 seem to contribute to the etiology of lymphangiomas.</p