The hurdles for adopting mobile learning devices at the outset of the clinical studies

Introduction: Mobile devices provide medical students with easy access to medical information and educational resources. Since 2013, we’ve followed the study use of iPads among the medical students. In 2016, we observed a notable drop in the overall mobile device usage in the first cohort of medical students entering their clinical studies. Aim of the study: In this study, we sought to identify the hurdles for adopting mobile devices among three consecutive cohorts of medical students at the beginning of their clinical studies. We sought to answer the following questions: (1) How did the students assess their own and their clinical teachers’ ability to use iPads in learning and teaching? (2) How did the clinical before-class and in-class assignments support the students’ use of the new technology? (3) How did students use the mobile device with patients? Material and methods: The data were collected with online surveys among the first three cohorts of medical students who had studied with iPads and started their clinical studies in the spring of 2016, the autumn of 2016 and the autumn 2017. In this study we focused on the closed-ended multiple choice and 5-point Likert scale questions which we analysed by the distribution frequencies in the three cohorts. Results: The response rates ranged from 67.5% (3rd cohort) to 90.8% (1st cohort). Students rated their own ability of using the iPad in studies as good or excellent whereas their teachers’ ability to use these devices relatively low. The students wished for more pre-assignments (tests and videos) and in-class assignments (voting, tests and tasks) to stimulate their learning. Furthermore, they reported that clinical teachers seldom told them about applications related to their clinical field. The students primary use of mobile devices was for seeking information online. Students were hesitant in using the device in direct patient contact. Discussion: Our findings were consistent with previous research in observing a notable hesitance in using the mobile device with patients. These concerns were raised both among students and teachers. Furthermore, the teachers seldom communicated about suitable and quality medical applications. The clinical teachers require support and training in adopting mobile device compatible pre-class and in-class assignments in their instruction.Inledning: Mobila enheter tillgodoser medicinstuderanden med enkel åtkomst till information och undervisningskällor. Vi har följt studerandes användning av iPads inom studierna fr.o.m. 2013. År 2016 observerades en märkbar minskning i allmänna användningen av mobila enheter i den första kohorten då de inledde sina kliniska studier. Avhandlingens mål: I denna studie sökte vi efter hinder i ibruktagandet av mobila enheter för tre på varande följande årskurser vid inledningen av sina kliniska studier. Vi ville med studien besvara följande frågor: (1) Hur bedömde studerandena sina egna och sina lärares förmågor att använda iPads i inlärning och undervisning? (2) Hur stödde kliniska förhands- och lektionsuppgifter studerandenas användning av den nya teknologin? (3) Hur använde studerandena sina mobila enheter med patienter? Material och metod: Data samlades med nätbaserade frågeformulär från de tre första årskurserna som hade studerat användandes iPads och inlett sina kliniska studier våren 2016, hösten 2016 och hösten 2017. Vi fokuserade i denna studie på slutna flervalsfrågor och påståenden graderade enligt en 5-stegs Likert-skala vars svar analyserades enligt frekvensfördelningen för de tre årskurserna. Resultat: Svarsandelarna varierade från 67,5% (årskursen 2018) till 90,8% (årskursen 2016). Studerandena uppgav sin egen förmåga att använda iPads i studier som god eller utmärkt medan de bedömde sina lärares förmågor som relativt svaga. Studerandena önskade fler förhandsuppgifter (tester och videor) och lektionsuppgifter (röstningar, tester och övningar) för att stimulera sin inlärning. Vidare rapporterade de att kliniska lärare sällan berättade om applikationer relaterade till sin respektive specialitet. Studerandenas huvudsakliga användning av mobila enheter var för informationssökning på nätet. Studerandena var tveksamma när det gällde användning av iPads vid direkt patientkontakt. Diskussion: Våra observationer var i linje med tidigare forskning då det gällde tveksamheten för att använda den mobila enheten med patienter. Saken lyftes fram både bland studeranden och lärare. Vidare berättade lärare sällan om passliga medicinska applikationer av god kvalitet. Kliniska lärare behöver stöd och övning i inkorporerandet av förhands- och lektionsuppgifter som är kompatibla med mobila enheter i sin undervisning

Osaamista tukeva ohjaus erikoislääkärikoulutuksessa

Vertaisarvioitu.Laadukas osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus pohjautuu selkeästi asetettuihin tavoitteisiin, joiden toteutumista auttaa ja tukee työssä tapahtuva ohjaus. Ohjaus tulisi järjestää systemaattisesti: ohjaaja on selkeästi nimetty, ohjaukseen on varattu työjärjestyksestä aikaa ja erikoistuvan osaamisen edistymisestä käydään yhdessä sovittuina aikoina palautekeskustelut. Ohjauksen luonne muuttuu erikoistuvan taitojen karttuessa samassa tilassa tapahtuvasta suorasta ohjauksesta tarvittaessa tukena olemiseen. Toimiva ohjaus edistää erikoistuvien lääkärien taitojen kehittymistä sekä varmistaa potilasturvallisen hoidon toteutumisen

Osaamista tukeva ohjaus erikoislääkärikoulutuksessa

Vertaisarvioitu.Laadukas osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus pohjautuu selkeästi asetettuihin tavoitteisiin, joiden toteutumista auttaa ja tukee työssä tapahtuva ohjaus. Ohjaus tulisi järjestää systemaattisesti: ohjaaja on selkeästi nimetty, ohjaukseen on varattu työjärjestyksestä aikaa ja erikoistuvan osaamisen edistymisestä käydään yhdessä sovittuina aikoina palautekeskustelut. Ohjauksen luonne muuttuu erikoistuvan taitojen karttuessa samassa tilassa tapahtuvasta suorasta ohjauksesta tarvittaessa tukena olemiseen. Toimiva ohjaus edistää erikoistuvien lääkärien taitojen kehittymistä sekä varmistaa potilasturvallisen hoidon toteutumisen

Digitalisering i den medicinska utbildningen

English summary

Minustako lääkäri - miksi lääkikseen haetaan ja kuinka opintoihin motivoidutaan?

Teema : motivaati

Järjestelmällinen arviointi osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen osana

Osaamisperustaiseen erikoislääkärikoulutukseen kuuluu erikoistuvan osaamisen järjestelmällinen arvio. Koska koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaava ja potilasturvallisesti työskentelevä erikoislääkäri, tulisi osan arvioinnistakin tapahtua tarkkailemalla erikoistuvan lääkärin päivittäistä työskentelyä käyttäen apuna erilaisia strukturoituja arviointimenetelmiä. Tarkimpaan arviointitulokseen päästään, kun eri arviointimenetelmiä käytetään säännöllisesti ja monipuolisesti. Rakenteinen, säännöllisesti toistuva arviointi luo tarkan kuvan osaamisesta, varmistaa osaltaan potilasturvallisen hoidon toteutumista ja tarjoaa erikoistuville lääkäreille tärkeää palautetta kehittymisensä tueksi.publishedVersio

The educational paradigm shift-a phenomenographic study of medical teachers' experiences of practices

BackgroundThis paper proposes a novel approach to the development of competence-oriented higher education, a national transformation aimed at harmonising and digitising undergraduate medical and dental education in Finland.MethodsWe apply phenomenography as a viable qualitative method for medical education research. To better understand medical teachers' expectations towards the change in the educational paradigm, we need to study teachers' experiences of the current practices in undergraduate medical and dental education. The phenomenographic approach facilitates solid links between research, educational development, and change.ResultsThe phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which medical teachers experience undergraduate medical and dental education practices. The answers reflect the changing educational paradigm in medical schools, suggesting practical implications for further development of medical and dental education and training. Core content analysis is preferred instructional scaffold for both teachers and students to prioritise the extensive medical education objectives. The change towards competence-based orientation is in progress and national co-operation accelerates its impact.ConclusionThere is an obvious need to enrich the content of the current curriculum with national guidelines that aim for congruence in assessment and objectives. Our results suggest an assessment application for the theoretical concepts presented and promote the competence orientation of education throughout the curricula of medical and dental undergraduate education. Moreover, our results contribute to current European discourses on competence-based approaches in higher education. Up-to-date pedagogical faculty development programmes are a key prerequisite for teacher empowerment and future orientation in teaching and learning for healthcare professions.Peer reviewe

Järjestelmällinen arviointi osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen osana

Vertaisarvioitu.Osaamisperustaiseen erikoislääkärikoulutukseen kuuluu erikoistuvan osaamisen järjestelmällinen arvio. Koska koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaava ja potilasturvallisesti työskentelevä erikoislääkäri, tulisi osan arvioinnistakin tapahtua tarkkailemalla erikoistuvan lääkärin päivittäistä työskentelyä käyttäen apuna erilaisia strukturoituja arviointimenetelmiä. Tarkimpaan arviointitulokseen päästään, kun eri arviointimenetelmiä käytetään säännöllisesti ja monipuolisesti. Rakenteinen, säännöllisesti toistuva arviointi luo tarkan kuvan osaamisesta, varmistaa osaltaan potilasturvallisen hoidon toteutumista ja tarjoaa erikoistuville lääkäreille tärkeää palautetta kehittymisensä tueksi