The alpha2C-adrenoceptor as a neuropsychiatric drug tar-get - PET studies in human subjects

Positron emission tomography imaging has both academic and applied uses in revealing the distribution and density of different molecular targets in the central nervous system. Following the significant progress made with the dopamine D2 receptor, advances have been made in developing PET tracers to allow analysis of receptor occupancy of many other receptor types as well as evaluating changes in endogenous synaptic transmitter concentrations of transmitters e.g. serotonin and noradrenaline. Noradrenergic receptors are divided into α1-, α2- and β-adrenoceptor subfamilies, in humans each of which is composed of three receptor subtypes. The α2-adrenoceptors have an important presynaptic auto-inhibitory function on noradrenaline release but they also have postsynaptic roles in modulating the release of other neurotransmitters, such as serotonin and dopamine. One of the subtypes, the α2C-adrenoceptor, has been detected at distinct locations in the central nervous system, most notably the dorsal striatum. Several serious neurological conditions causing dementia, Alzheimer’s disease and Parkinson’s disease have been linked to disturbed noradrenergic signaling. Furthermore, altered noradrenergic signaling has also been implicated in conditions like ADHD, depression, anxiety and schizophrenia. In order to benefit future research into these central nervous system disorders as well as being useful in the clinical development of drugs affecting brain noradrenergic neurotransmission, validation work of a novel tracer for positron emission tomography studies in humans was performed. Altogether 85 PET imaging experiments were performed during four separate clinical trials. The repeatability of [11C]ORM-13070 binding was tested in healthy individuals, followed by a study to evaluate the dose-dependent displacement of [11C]ORM-13070 from α2C-adrenoceptors by a competing ligand, and the final two studies examined the sensitivity of [11C]ORM-13070 binding to reflect changes in endogenous noradrenaline levels. The repeatability of [11C]ORM-13070 binding was very high. The binding properties of the tracer allowed for a reliable estimation of α2C-AR occupancy by using the reference tissue ratio method with low test-retest variability. [11C]ORM-13070 was dose-dependently displaced from its specific binding sites by the subtype-nonselective α2-adrenoceptor antagonist atipamezole, and thus it proved suitable for use in clinical drug development of novel α2C-adrenoceptor ligands e.g. to determine the best doses and dosing intervals for clinical trials. Convincing experimental evidence was gained to support the suitability of [11C]ORM-13070 for detecting an increase in endogenous synaptic noradrenaline in the human brain. Tracer binding in the thalamus tended to increase in accordance with reduced activity of noradrenergic projections from the locus coeruleus, although statistical significance was not reached. Thus, the investigation was unable to fully validate [11C]ORM-13070 for the detection of pharmacologically evoked reductions in noradrenaline levels.Siirretty Doriast

The Effect of Filtration with Natural Esker Sand on the Removal of Organic Carbon and Suspended Solids from the Effluent of Experimental Recirculating Aquaculture Systems

We studied the effect of sand filtration with natural esker material on the removal of total organic carbon (TOC), total suspended solids (TSS), and turbidity from the effluent of an experimental recirculating aquaculture system (RAS) farm. Separate experiments were performed with the same esker sand: (1) a soil column experiment in 2017 where the effluent (mean TOC 8.14 mg L−1) was percolated vertically through a 50-cm-thick sand column with the infiltration 1 m day−1; (2) a sand filtration experiment with watersaturated conditions in 2018 where the effluent from the woodchip denitrification (mean TOC 26.84 mg L−1) was infiltrated through a sand layer with the retention time of 1.2 days. In experiment 2, infiltration of 25 L day−1 through a 31-cm sand layer and 40 L day−1 through a 50-cm sand layer were studied. Both experiments were performed in association with rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) grow-out trials. In sand filtration with vertical water flow through a soil column, the removal of TSS was 40%, while of TOC 6%, partly due to the small thickness of the soil column and coarse sand material. In water-saturated conditions, mean removal of TOC (3 mg L−1 1.2 day−1), TSS (1.2 mg L−1 1.2 day−1), and turbidity (0.4 FTU 1.2 day−1) reached 11% (TOC), 18% (TSS), and 15% (turbidity), even with the retention time of only 1.2 days. The removal of TOC in water-saturated conditions correlated with the removal of TSS and turbidity.202

Voisiko porkkanoilla pärjätä : kriittinen katsaus aktivointihenkeen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Syksyllä 2001 astui Suomessa voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Laki kokoaa yhteen niitä linjauksia, joita työvoimapolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa on aktiivisen sosiaalipolitiikan vaatimuksesta tehty. Yleisesti näitä linjauksia voi kuvata politiikalla, jossa toimeentulo- ja sosiaaliturvaa sidotaan yhä tiukemmin työntekoon. Aktivointipolitiikan nimissä kohdistetaan huomio syrjäytyneisiin ja passiivisiin, joita halutaan aktivoida ja saada heidät pois syrjäytyneisyydestä. Tässä opinnäytetyössä aktiivista sosiaalipolitiikkaa tarkastellaan kriittisestä näkökulmasta. Tarkempi tarkastelun kohde on Kuntouttavan työtoiminnan laki (189/2001), joka on se pala empiriaa, jonka avulla aktiivisesta sosiaalipolitiikasta otetaan kiinni. Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa on sosiaalinen konstruktionismi sekä relativismi. Merkittävä vaikutus tutkimuksen näkökulmaan on myös Tuula Helneen (2002) väitöskirjatutkimuksella Syrjäytymisen yhteiskunta sekä Raija Julkusen tuotoksilla sosiaalipoliittisten ajatusmallien suunnanmuutoksesta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on väljästi ymmärrettynä teorian ja käsitteiden ohjaamaa sisällönanalyysi. Aikaisemmasta tutkimuksesta sekä kirjallisuudesta esiin nostettujen keskeisten käsitteiden avulla tutkimuksessa jäsennetään ja analysoidaan eduskunnassa käytyä keskustelua kuntouttavan työtoiminnan laista ja aktiivisesta sosiaalipolitiikasta yleisemmin. Aineistona on kuntouttavan työtoiminnan lain säätämisprosessiin liittyvä, kansanedustajien käymä eduskuntakeskustelu. Tutkimuksen keskeisimmät kysymykset liittyvät aktivointipolitiikkaan sisältyviin käsitteisiin ”syrjäytyminen” ja ”aktiivisuus/passiivisuus”. Konstruktionismiin ja relativismiin sitoutuneesta näkökulmasta käsitteet voi kyseenalaistaa, nähdä rakennettuina ja relativistisina. Tutkimus saa perusteensa sosiaalityön ammatillisesta etiikasta, jonka nimessä on aiheellista olla huolestunut syrjäytyneiksi ja passiivisiksi määriteltyjen vapaudesta ja oikeuksista. Sosiaalityö ei saa ottaa annettuna syrjäytymisen ja passiivisuuden kaltaisia käsitteitä. Sen sijaan sosiaalityön tulee arvioida kriittisesti tämän kaltaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä esitettyjä käsityksiä. Jo itsessään tutkimuksen peruskäsite aktiivisuus näyttäytyy tutkimuksessa arvolatautuneena, normatiivisena ja jännitteisenä kansanedustajien keskusteluissa. Kansanedustajien puheissa on läsnä ristiriitainen huoli. Edustajien puheissa lain oletettu kohderyhmä tulee essentialisoitua vahvasti edustajien omien tulkintojen ja ennakkoluulojen värittämänä. Lisäksi aineistosta on löydettävissä pyrkimys toimenpiteisiin, joiden avulla kohderyhmästä saisi otteen. Myös moralistinen ulottuvuus on vahvasti läsnä edustajien puheissa. Tärkeimmät lähteet: Helne, Tuula (2002)Syrjäytymisen yhteiskunta; Julkunen, Raija (2006) Kuka vastaa. Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu; Alasuutari, Pertti (1994) Laadullinen tutkimus; Julkunen, Raija (2001) Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa; Rose, Nikolas (1995) Eriarvoisuus ja valta hyvinvointivaltion jälkeen. Teoksessa Eräsaari Risto ja Rahkonen Keijo (toim.) Hyvinvointivaltion tragedia. Keskustelua eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta

The difference in chronic inflammation between individuals with officially documented and self-reported adverse childhood experiences is maintained until older middle-age

Non peer reviewe

Loneliness and social isolation increase cancer incidence in a cohort of Finnish middle-aged men. A longitudinal study

Globally, cancer is the second leading cause of death. Loneliness has been suggested as a risk factor for cancer mortality. However, connections between loneliness, social isolation, and cancer are poorly understood. In our longitudinal study (mean follow-up: 20.44 years) of 2570 middle-aged men, loneliness, social isolation, and health-related factors were measured at baseline. Cox proportional hazards analysis was used to examine the association between cancer incidence, loneliness, and social isolation. The effect of relationship status on cancer mortality among cancer patients was tested with the Kaplan-Meier method. Loneliness was associated with total cancer incidence after adjustments for tested lifestyle and health-related covariates. Social Isolation was associated with total cancer incidence, except when adjusted for lifestyle, diet, or Human Population Laboratory (HPL) Depression Scale scores. Loneliness was associated with lung cancer incidence, except when adjusted for HPL Depression Scale scores. There was no significant association between social isolation and lung cancer. Neither loneliness nor social isolation were connected with prostate or colorectal cancer. Being single at baseline was associated with worse survival outcomes for cancer patients. Our findings suggest that regardless of the social network size, loneliness among middle-aged men is associated with an increased likelihood of cancer.Peer reviewe

Depression and loneliness may have a direct connection without mediating factors

Purpose of the article There is growing interest in loneliness and its various adverse effects on mental and physical health. While depression is one of the adverse health effects associated with loneliness, there have been some limitations in previous studies: 1) Research has mostly been carried out either in depressed patient samples or in general population samples with depressive symptoms as an outcome, 2) the follow-up times have been rather short, and 3) the mechanisms through which loneliness associates with depression are still unclear. Materials and methods We examined the association between loneliness and incident depression and possible mechanisms underlying this association in a population-based sample of middle-aged men (N = 2339; mean age 53; mean follow-up time 23.5 years). The association between loneliness and depression was explored with Cox proportional hazard analysis, and mediation analyses were performed with the PROCESS macro for SPSS. We used 13 health and lifestyle-related variables as covariates for adjustments in multivariate models and as mediators in simple mediation models. Results Those with depression as an outcome (n = 99) had significantly higher loneliness scale scores at baseline, and baseline loneliness was associated with depression, despite adjustments for potential confounding factors. No mediating factors were observed. Conclusions There was a strong direct association between loneliness and the incidence of depression. Based on our results, we encourage future researchers to look for possible mediators in wider range of variables.Peer reviewe

Asiakastietolain täytäntöönpanoa ohjaavat määräykset -infotilaisuus 9.12.2021

Esitykset Katsaus määräysten taustoihin uudistetun asiakastietolain pohjalta, johtava asiantuntija Juha Mykkänen, THL Esittely: Määräys 1/2021 sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista, erityisasiantuntija Jussi Lehto, THL Esittely: Määräys 2/2021 valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden avulla terveydenhuollon ulkopuolelle välitettävistä asiakirjoista, erityisasiantuntija Tarja Räty, THL Esittely: Määräys 3/2021 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista, johtava asiantuntija Antti-Olli Taipale, THL Esittely: Määräys 4/2021 sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien luokittelusta ja sertifioinnista sekä Määräys 5/2021 sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista, johtava asiantuntija Juha Mykkänen, THL Esittely: Määräys 6/2021 omatietovarantoon liitettävien hyvinvointitietoja käsittelevien hyvinvointisovellusten olennaisista vaatimuksista ja sertifioinnista, erikoissuunnittelija Minna Linsamo, THL Tilaisuuden päätös – kuinka tästä eteenpäin?, johtava asiantuntija Juha Mykkänen, THL </ul

The impact of mental health conditions on oral anticoagulation therapy and outcomes in patients with atrial fibrillation: A systematic review and meta-analysis

One third of patients with atrial fibrillation (AF) are estimated to suffer from mental health conditions (MHCs). We conducted a systematic review and meta-analysis to investigate the impact of MHCs on the prevalence and quality of oral anticoagulation (OAC) therapy and outcomes in patients with AF. Medline database was searched for studies published before March 1st 2021 evaluating AF patients with comorbid MHCs reporting on the prevalence of OAC therapy, time in therapeutic range (TTR) in warfarin-receiving patients, adherence to OAC therapy or adverse outcomes (ischemic stroke, hemorrhage or mortality). Studies reporting on outcome events were included in the meta-analysis. The literature search yielded 17 studies including 977,535 patients that fulfilled the inclusion criteria of this review. AF patients with MHCs had a lower prevalence of OAC use and poorer TTR compared with patients without MHCs. Evidence on OAC quality in patients receiving direct oral anticoagulants (DOACs) was minimal and inconclusive. A decrease in depression-associated deficit in OAC prevalence was observed after the introduction of DOACs. Pooled analysis of five studies reporting on outcomes showed that MHCs were an independent risk factor for both stroke (RR 1.25, 95%CI 1.08-1.45, I2 0%) and major bleeding (RR 1.17, 95%CI 1.08-1.27, I2 27%). Data on mortality were lacking and therefore not included in the meta-analysis. Evidence on the impact of specific MHCs on the outcomes were inadequate. In conclusion, MHCs are independent risk factors for stroke and major bleeding in patients with AF. Future studies are needed to confirm the findings of this meta-analysis, to evaluate the prognostic impact of different MHCs and to clarify whether the introduction of DOACs might have improved the outcomes of these patients

Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön : hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina : versio 1.0

Oppaan tavoitteena on kiinnittää tiedonhallinnan näkökulmasta huomio hyvinvointialueiden ja heille palveluita tuottavien organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Miten ja missä asioissa hyvinvointialueilla tulisi palveluntuottajia ohjata? Miten Kanta-palveluita voidaan hyödyntää yhteistyössä? Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaalihuollon ja tiedonhallinnan johtajille ja kehittäjille, jotka suunnittelevat hyvinvointialueen yhdenmukaista tiedonhallintaa ja kirjaamista. Myös palveluntuottajien kannattaa ottaa opas käyttöön, sillä tiedonhallinnan yhteistyöhön voi valmistautua myös itsenäisesti. Opas koostuu neljästä tehtävästä: 1. Tunnista kumppaneiden velvoitteet 2. Ohjaa käyttöönottamaan Kanta-palvelut 3. Ohjaa yhtenäisiin toimintatapoihin 4. Sovi asiakastietojen kirjaamisen käytännöt Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKL</a