Who stay unwillingly in a job?

The paper examines the antecedents of intentions to quit, job search, and actual job switches during a five-year follow-up period. We use a representative random sample of all Finnish employees (N = 2800). The data both contain information on intentions to quit and on-the-job search from a cross-section survey and records employees’ actual job switches from longitudinal register data that can be linked to the survey. Specifically, we study the contribution of adverse working conditions (harms, hazards, uncertainty, physically and mentally heavy work), work organization (promotion prospects, discrimination, supervisor support) and ease-of-movement factors (mental health, wage level, regional unemployment). According to the estimates, adverse working conditions, poor promotions prospects, discrimination, poor supervisor support and mental health symptoms are positively related to unwillingly staying in a job, since these variables increase the probability of turnover intentions or job search but not actual job switches.Quit intentions; job search; job separation

Adolescents' achievement goal orientations, goal appraisals, and subjective well-being : A person-centered approach

Peer reviewe

Can eye movements be quantitatively applied to image quality studies?

The aim of the study is to find out whether subjective image quality evaluations can be quantified by eye movement tracking. We want to map objective or physically measurable image quality to subjective evaluations and eye movement data. Results show that eye movement parameters consistently change according to the instructions given to the user, and according to physical image quality. These results indicate that eye movement tracking could be used to differentiate image quality evaluation strategies that the users have. Results also show that eye movements would help mapping between technological and subjective image quality. We also propose to extend the widely used image quality process model, the Image Quality Circle. We suggest adding the objective measurements of a viewer (e.g. eye tracking) in parallel with customer perceptions as an option to gather information of customer perceptions of image quality

Freshwater ecosystem services in Finland

Ecosystem services have become a significant multidisciplinary research agenda in the world. Man-made activities both at global and local scales deteriorate biodiversity and ecosystem functioning, which are essential also to human welfare. Ecosystem services are material and immaterial benefits and services provided by nature. Ecosystem services can be divided to the following main categories: provisioning, regulating, cultural and sustaining services. Different ecosystems provide various services depending also on their geographical location. For example, boreal ecosystems differ ecologically from tropical ones, for which the services they provide also vary. Boreal region is generally known for its high abundance of freshwaters. Quantity of freshwaters is rarely a problem in boreal region, but quality of inland waters is decreased in many places due to anthropogenic pressures. Freshwaters have received less attention than other ecosystems in ecosystem services research, because direct link between inland waters and terrestrial ecosystems makes evaluation of freshwater ecosystem services challenging. Purpose of this report is to identity and classify freshwater ecosystem services in Finland. The report consists of two parts: 1) historical review of freshwater ecosystem services in Finland, and 2) identification and classification of current ecosystem services in Finnish freshwaters. In historical review, we roughly evaluate how identification and appreciation of freshwater ecosystem services have varied temporally. In the second part, we identify and classify current freshwater ecosystem services in Finland based on two classification criteria, which complement each other. This report is part of project ”Integrated and policy relevant valuation of forest, agro, peatland and aquatic ecosystem services in Finland”, which is funded by Maj and Tor Nessling Foundation and coordinated by University of Eastern Finland. Appreciation of freshwater ecosystem services has varied over the decades. In the beginning of 20th century, inland waters were important source of nutriment and way of transportation. Increased pollution of water bodies awaked society to appreciate other services provided by freshwaters in turn of 1970s-80s. Nowadays, freshwaters have a major role among others in flood protection, climate regulation, primary production and recreation. However, identification of many freshwater services is still superficial or deficient. For example, genetic and biochemical resources, control of invasive species and diseases, aesthetic and religious services, and formation of soil and water cycling are generally poorly known in Finland. In addition, large scale studies of freshwater ecosystem services are rarely done in Finland and knowledge on how services interact with each other is inadequate

Työn imua uran seniorivaiheeseen

Työssä vai eläkkeellä -tutkimus-ja kehittämishankkeessa testattiin Työn imua uran seniorivaiheeseen -menetelmän vaikuttavuus työuran seniorivaiheen hallintaan, ikäsyrjinnän kokemukseen ja työn imuun. Tutkimuksen tulosten mukaan Työn imua uran seniorivaiheeseen -menetelmä nosti valmistautuneisuutta työuran seniorivaiheen työuran hallintaan välittömästi ryhmävalmennuksen jälkeen. Pitkäaikaisseurannassa osallistujat olivat tehneet merkitseviä muutoksia työrooliinsa, heillä oli vahvistunut työn imu ja lisääntynyt tulevaisuusorientaatio työssä. Lisäksi ryhmävalmennukseen osallistuneilla oli merkitsevästi vähentyneet ikäsyrjinnän kokemukset. Nämä tulokset ovat tärkeitä osoittaessaan, että vahvistamalla varttuneiden työntekijöiden voimavaroja ja lisäämällä tehokkaiden toimintatapojen aktiivista käyttöä sekä itseohjautuvuutta kohdattaessa uraan ja työhön liittyviä haasteita ja vastoinkäymisiä, voidaan lisätä työn imua ja työuralla nähtyjä mahdollisuuksia

Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? - Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus

Tieto- ja arviointikatsauksessa kuvataan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä politiikkatoimia ja kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta. Katsauksessa keskitytään erityisesti lapsiperheiden tukimuotoihin, peruskouluun ja nuoren työelämänkulun siirtymävaiheisiin. Katsaus on tehty SOTERKOtutkimusyhteenliittymässä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän toimeksiannosta. 1990-luvulla monissa kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, ja leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palveluiden tarpeen kasvuna. 2000-luvulla palveluiden valtiollista ohjausta on lisätty ensin kansallisilla suosituksilla ja viime vuosina yhä enemmän kuntia sitovilla säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä on yritetty siirtää varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat osoittautuneet vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään puolestaan usein täyttämään liian vähäisillä resursseilla, mikä voi viedä voimavaroja muusta toiminnasta. Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön edellyttää säännösten kehittämisen lisäksi myös resurssiohjausta ja riittäviä henkilöstövoimavaroja perheiden palveluissa. Peruskoulun oppilashuolto ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä. Onnistunut siirtymävaiheiden yli ulottuva ohjaus auttaa nuorta valitsemaan realistisen ja motivoivan urapolun ja vähentää toisen asteen opintojen keskeytyksiä. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja erityistukea saavilla opiskelijoilla on muita korkeampi riski jäädä nivelvaiheessa ulkopuolelle tai keskeyttää opinnot varhaisessa vaiheessa. Nuorten yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu sen osana ovat keskeisiä keinoja, joilla ongelmiin on viime vuosina pyritty tarttumaan. Varsinkin heikommassa asemassa olevien kohdalla takuiden toteutumisessa on yhä puutteita. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille voitaisiin kehittää vaihtoehtoisia, työelämää lähellä olevia koulutusmuotoja. Kehittämisen lähtökohtina voisivat olla nykyisen oppisopimuskoulutuksen ja työelämää nykyistä lähemmäs vietyjen työpajojen lisääminen. Syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla tulisi keskittyä erityisesti voimavaroja ja onnistumisen kokemuksia lisääviin toimenpiteisiin nuorisolain sosiaalisen vahvistamisen tavoitteiden mukaisesti. Syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden vaikuttavuudesta on yleisesti hyvin vähän tutkimus- ja arviointitietoa. Vaikuttavuustutkimusta tulisikin järjestelmällisesti lisätä. Myös maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden käytöstä, tuen tarpeista ja toisaalta menestystekijöistä tulisi kerätä enemmän tietoa toimenpiteiden kohdentamisen helpottamiseksi. Heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten osalta tulisi kehittää työkyvyn arviointitoimintaa sekä tutkia, millaisissa työpaikoissa nämä nuoret menestyvät parhaiten ja millaista tukea he mahdollisesti tarvitsisivat. Hankerahoituksen ongelmia olisi syytä selvittää: hankkeissa on kehitetty paljon toimivia malleja ja työkaluja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta niiden ongelmana on toiminnan lyhytjänteisyys ja heikko arviointi, eivätkä hyvätkään käytännöt usein vakiinnu tai leviä laajempaan käyttöön

Who stay unwillingly in a job?

The paper examines the antecedents of intentions to quit, job search, and actual job switches during a five-year follow-up period. We use a representative random sample of all Finnish employees (N = 2800). The data both contain information on intentions to quit and on-the-job search from a cross-section survey and records employees’ actual job switches from longitudinal register data that can be linked to the survey. Specifically, we study the contribution of adverse working conditions (harms, hazards, uncertainty, physically and mentally heavy work), work organization (promotion prospects, discrimination, supervisor support) and ease-of-movement factors (mental health, wage level, regional unemployment). According to the estimates, adverse working conditions, poor promotions prospects, discrimination, poor supervisor support and mental health symptoms are positively related to unwillingly staying in a job, since these variables increase the probability of turnover intentions or job search but not actual job switches

Who stay unwillingly in a job?

The paper examines the antecedents of intentions to quit, job search, and actual job switches during a five-year follow-up period. We use a representative random sample of all Finnish employees (N = 2800). The data both contain information on intentions to quit and on-the-job search from a cross-section survey and records employees’ actual job switches from longitudinal register data that can be linked to the survey. Specifically, we study the contribution of adverse working conditions (harms, hazards, uncertainty, physically and mentally heavy work), work organization (promotion prospects, discrimination, supervisor support) and ease-of-movement factors (mental health, wage level, regional unemployment). According to the estimates, adverse working conditions, poor promotions prospects, discrimination, poor supervisor support and mental health symptoms are positively related to unwillingly staying in a job, since these variables increase the probability of turnover intentions or job search but not actual job switches