Analysing the Discretisation Bias; A Monte Carlo Study.

Tätä tutkimusta voidaan osuvasti kutsua simulointitutkimukseksi, jossa tutkitaan simulointiperustaista estimointimenetelmää. Koska simulointi näyttelee pääosaa tässä tutkimuksessa, on luonnollista lähteä liikkeelle aivan simuloinnin perustekijöistä eli satunnaisluvuista. Nämä perustekijät nykyään helposti unohdetaan, kun tietokoneet hoitavat ”automaattisesti” satunnaislukujen generoinnin; itse asiassa tietokoneiden generoimat luvut eivät tarkasti ottaen ole satunnaislukuja, vaan niiden tuottamiseen käytetään jotain determinististä menetelmää. Tässä tutkimuksessa esitellään tällaisten pseudosatunnaislukujen tuottamisen ja testaamisen teoriaa ja käytäntöä. Tämä Monte Carlo -tutkimus on jatkoa kansantaloustieteen pro gradu -tutkielmalleni, jossa simulointiperustainen epäsuoran estimoinnin menetelmä esiteltiin ja sovellettiin käytäntöön ensimmäisenä Suomessa. Epäsuora estimointi on erityisen hyvä menetelmä jatkuvan ajan mallien estimoinissa, koska sen on osoitettu vähentävän diskreettisyysharhaa, joka aiheutuu siitä, että yleisessä tapauksessa parametrit joudutaan estimoimaan käyttäen diskreettiä approksimaatiota jatkuvan ajan prosessista. Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia simuloimalla sitä, miten hyvin epäsuora estimointi toimii käytännössä ja miten epäsuoran estimoinnin osatekijät, kuten simuloitujen polkujen lukumäärä ja simuloinnissa käytetyn diskretisointiaskeleen pituus vaikuttaa epäsuoran estimaattorin harhaan. Tutkimuksessa käytettiin esimerkkinä yleisesti tunnettua geometristä Brownin liikettä, jota käytetään mallintamaan esimerkiksi korkojen dynamiikkaa. Jokaisella Monte Carlo -kierroksella laskettiin epäsuoran estimaatin lisäksi vertailun vuoksi suurimman uskottavuuden estimaatit diskreetistä approksimaatiosta sekä tarkasta diskretisaatiosta, jota ei ole kuitenkaan voida johtaa kaikille jatkuvan ajan prosesseille. Tutkimuksessa havaittiin, että epäsuorassa estimoinnissa jo pienellä diskretisointiaskeleen lyhentämisellä päästään huomattavasti pienempään harhaan kuin diskreettiin approksimaatioon sovelletulla suurimman uskottavuuden mentelmällä. Epäsuoralla estimoinnilla päästiin jopa pienempään harhaan kuin tarkkaan diskretisaation sovelletulla suurimman uskottavuuden menetelmällä. Vaikka teoriassa diskretisointiaskeleen lähentyessä nollaa myös harhan pitäisi lähestyä nollaa, tutkimuksessa havaittiin että diskretisointiaskeleen huomattavasta pienentämisestä aiheutuva harhan pieneneminen oli kuitenkin niin vähäistä, että käytännön sovelluksissa diskretisointiaskeleksi kannattaa valita esimerkiksi 0.1 tai 0.01; ääriesimerkkinä voidaan mainita että diskretisointiaskeleen huomattavasta pienentämisestä aiheutunut n. 20000 %:n kasvu laskuajassa (3 minuutista 10 tuntiin) itse asiassa suurensi harhaa n. 23 %:lla

Influenssan aiheuttama tautitaakka astmaa sairastavilla lapsilla

Siirretty Doriast

Analysing the Discretisation Bias; A Monte Carlo Study.

Tätä tutkimusta voidaan osuvasti kutsua simulointitutkimukseksi, jossa tutkitaan simulointiperustaista estimointimenetelmää. Koska simulointi näyttelee pääosaa tässä tutkimuksessa, on luonnollista lähteä liikkeelle aivan simuloinnin perustekijöistä eli satunnaisluvuista. Nämä perustekijät nykyään helposti unohdetaan, kun tietokoneet hoitavat ”automaattisesti” satunnaislukujen generoinnin; itse asiassa tietokoneiden generoimat luvut eivät tarkasti ottaen ole satunnaislukuja, vaan niiden tuottamiseen käytetään jotain determinististä menetelmää. Tässä tutkimuksessa esitellään tällaisten pseudosatunnaislukujen tuottamisen ja testaamisen teoriaa ja käytäntöä. Tämä Monte Carlo -tutkimus on jatkoa kansantaloustieteen pro gradu -tutkielmalleni, jossa simulointiperustainen epäsuoran estimoinnin menetelmä esiteltiin ja sovellettiin käytäntöön ensimmäisenä Suomessa. Epäsuora estimointi on erityisen hyvä menetelmä jatkuvan ajan mallien estimoinissa, koska sen on osoitettu vähentävän diskreettisyysharhaa, joka aiheutuu siitä, että yleisessä tapauksessa parametrit joudutaan estimoimaan käyttäen diskreettiä approksimaatiota jatkuvan ajan prosessista. Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia simuloimalla sitä, miten hyvin epäsuora estimointi toimii käytännössä ja miten epäsuoran estimoinnin osatekijät, kuten simuloitujen polkujen lukumäärä ja simuloinnissa käytetyn diskretisointiaskeleen pituus vaikuttaa epäsuoran estimaattorin harhaan. Tutkimuksessa käytettiin esimerkkinä yleisesti tunnettua geometristä Brownin liikettä, jota käytetään mallintamaan esimerkiksi korkojen dynamiikkaa. Jokaisella Monte Carlo -kierroksella laskettiin epäsuoran estimaatin lisäksi vertailun vuoksi suurimman uskottavuuden estimaatit diskreetistä approksimaatiosta sekä tarkasta diskretisaatiosta, jota ei ole kuitenkaan voida johtaa kaikille jatkuvan ajan prosesseille. Tutkimuksessa havaittiin, että epäsuorassa estimoinnissa jo pienellä diskretisointiaskeleen lyhentämisellä päästään huomattavasti pienempään harhaan kuin diskreettiin approksimaatioon sovelletulla suurimman uskottavuuden mentelmällä. Epäsuoralla estimoinnilla päästiin jopa pienempään harhaan kuin tarkkaan diskretisaation sovelletulla suurimman uskottavuuden menetelmällä. Vaikka teoriassa diskretisointiaskeleen lähentyessä nollaa myös harhan pitäisi lähestyä nollaa, tutkimuksessa havaittiin että diskretisointiaskeleen huomattavasta pienentämisestä aiheutuva harhan pieneneminen oli kuitenkin niin vähäistä, että käytännön sovelluksissa diskretisointiaskeleksi kannattaa valita esimerkiksi 0.1 tai 0.01; ääriesimerkkinä voidaan mainita että diskretisointiaskeleen huomattavasta pienentämisestä aiheutunut n. 20000 %:n kasvu laskuajassa (3 minuutista 10 tuntiin) itse asiassa suurensi harhaa n. 23 %:lla

Procyclicality in Central Bank Reserve Management

A decade-long diversification of official reserves into riskier investments came to an abrupt end at the beginning of the global financial crisis, when many central bank reserve managers started to withdraw their deposits from the banking sector in an apparent flight to quality and safety. We estimate that reserve managers pulled around US$500 billion of deposits and other investments from the banking sector. Although clearly not the main cause, this procyclical investment behavior is likely to have contributed to the funding problems of the banking sector, which required offsetting measures by other central banks such as the Federal Reserve and Eurosystem central banks. The behavior highlights a potential conflict between the reserve management and financial stability mandates of central banks. This paper analyzes reserve managers’ actions during the crisis and draws some lessons for strategic asset allocation of reserves going forward.Reserve management policy;Central banks;Asset management;Resource allocation;Banking sector;Financial stability;Risk management;reserve managers, bank deposits, central banking, bank reserves, government debt, banking publications, foreign exchange, reserve assets, currency composition, reserve adequacy, bankers, banking statistics, reserve currencies, liquidity injections, bank risk, reserve currency, liquidity crisis, bank lending, bank of england, short-term debt, bank claims, reserve portfolios, reserve accumulation, bank investments, bank securities, reserve countries, bank exposure, domestic currency, reserve bank, sovereign debt, interbank market, current account, banks ? asset, banking system, bank run, bank governance, financial risk, bank of japan, bank funding, liability management, banking community, bank reporting, bank financing

Miesten kansalaistalo Mattilassa tehdään uudenlaista miestyötä

Mattila is a civic house for all men run by Settlement Tampere. In Mattila they do new kind of Men’s Work as a preventive social work. It is based on the theoretical perspectives of Community Social Work, Settlement movement and Freirean Social Pedagogy. The study clarifies the main features of action and practices in the everyday life in Mattila. In order to understand this new kind of Men’s Work we need to see the difference between traditional problem-oriented individual helping work and community based civic work. Man is not a problem and there are no helpers in Mattila. Mattila welcomes all kinds of men and there is no discrimination of color, race, age, sexual orientation or religion. Mattila encourages dialogue between different men with different backgrounds and promotes cultural exchange and awareness of different cultures.Mattila on Setlementti Tampere ry:n Miesten kansalaistalo, jossa tehdään uudenlaista miestyötä ennaltaehkäisevänä kansalaistoimintana. Kirjoituksessa selvitetään Mattilan teoreettisia lähtökohtia eli yhteisösosiaalityötä, freireläistä sosiaalipedagogiikkaa ja uudenlaista miestyötä. Lisäksi selvitetään Mattilan toiminnallisia ratkaisuja ja työskentelyn käytäntöjä Mattilan arjessa. Tarkemmin kuvataan mieslähtöisen kansalaistoiminnan toteuttamista arjessa ja arjen työssä. Uudenlaisessa miestyössä keskeistä on tehdä ero yksilöihin kohdistuvan asiantuntija- ja ongelmakeskeisenauttamistyön sekä miesten tasavertaisuuteen perustuvan yhteisöllisen työn välille. Mattilaan ovat tervetulleita kaikenlaiset miehet ikään, uskontoon, seksuaaliseen suntautumiseen, etniseen taustaan jne. katsomatta. Olennaista on edistää erilaisten miesten välistä dialogia

Association between Number of Siblings and Cardiovascular Risk Factors in Childhood and in Adulthood : The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Objective To determine the association of number of siblings on cardiovascular risk factors in childhood and in adulthood. Study design In total, 3554 participants (51% female) from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study with cardiovascular disease risk factor data at baseline 1980 (age 3-18 years) and 2491 participants with longitudinal risk factor data at the 2011 follow-up. Participants were categorized by number of siblings at baseline (0, 1, or more than 1). Risk factors (body mass index, physical activity, hypertension, dyslipidemia, and overweight, and metabolic syndrome) in childhood and in adulthood were used as outcomes. Analyses were adjusted for age and sex. Results In childhood, participants without siblings had higher body mass index (18.2 kg/m(2), 95% CI 18.0-18.3) than those with 1 sibling (17.9 kg/m(2), 95% CI 17.8-18.0) or more than 1 sibling (17.8 kg/m(2), 95% CI 17.7-17.9). Childhood physical activity index was lower among participants without siblings (SD -0.08, 95% CI -0.16-0.00) compared with participants with 1 sibling (SD 0.06, 95%CI 0.01-0.11) or more than 1 sibling (SD -0.02, 95% CI -0.07-0.03). OR for adulthood hypertension was lower among participants with 1 sibling (OR 0.73, 95% CI 0.54-0.98) and more than 1 sibling (OR 0.71, 95% CI 0.52-0.97) compared with participants with no siblings. OR for obesity was lower among participants with 1 sibling (OR 0.72, 95% CI 0.54-0.95) and more than 1 sibling (OR 0.75, 95% CI 0.56-1.01) compared with those with no siblings. Conclusions Children without siblings had poorer cardiovascular risk factor levels in childhood and in adulthood. The number of siblings could help identify individuals at increased risk that might benefit from early intervention.Peer reviewe

Childhood Exposure to Parental Smoking and Midlife Cognitive Function The Young Finns Study

We studied whether exposure to parental smoking in childhood/adolescence is associated with midlife cognitive function, leveraging data from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. A population-based cohort of 3,596 children/adolescents aged 3-18 years was followed between 1980 and 2011. In 2011, cognitive testing was performed on 2,026 participants aged 34-49 years using computerized testing. Measures of secondhand smoke exposure in childhood/adolescence consisted of parental self-reports of smoking and participants' serum cotinine levels. Participants were classified into 3 exposure groups: 1) no exposure (nonsmoking parents, cotinine 1.0 ng/mL). Analyses adjusted for sex, age, family socioeconomic status, polygenic risk score for cognitive function, adolescent/adult smoking, blood pressure, and serum total cholesterol level. Compared with the nonexposed, participants exposed to nonhygienic parental smoking were at higher risk of poor (lowest quartile) midlife episodic memory and associative learning (relative risk (RR) = 1.38, 95% confidence interval (CI): 1.08, 1.75), and a weak association was found for short-term and spatial working memory (RR = 1.25, 95% CI: 0.98, 1.58). Associations for those exposed to hygienic parental smoking were nonsignificant (episodic memory and associative learning: RR = 1.19, 95% CI: 0.92, 1.54; short-term and spatial working memory: RR = 1.10, 95% CI: 0.85, 1.34). We conclude that avoiding childhood/adolescence secondhand smoke exposure promotes adulthood cognitive function.Peer reviewe

Association of number of siblings with preclinical markers of cardiovascular disease. The cardiovascular risk in Young Finns study

To investigate the association of number of siblings with preclinical cardiovascular disease (CVD) markers in adulthood. The sample comprised 2776 participants (54 % female) from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study who had CVD risk factor data measured in childhood in 1980 (aged 3–18 years) and markers of preclinical CVD measured in adulthood. Echocardiography was performed in 2011, and carotid intima-media thickness, carotid distensibility, brachial flow-mediated dilatation, and arterial pulse wave velocity were measured in 2001 or 2007. The association between the number of siblings and preclinical CVD was assessed using generalized linear and logistic regression models. Analyses were stratified by sex as associations differed between sexes. Women with 1 sibling had lower E/e’-ratio (4.9, [95%CI 4.8–5.0]) in echocardiography compared with those without siblings (5.1[4.9–5.2]) and those with ≥2 more siblings (5.1[5.0–5.2]) (P for trend 0.01). Men without siblings had the lowest E/A-ratio (1.4[1.3–1.5]) compared with those with 1 sibling (1.5[1.5–1.5]), or ≥2 siblings (1.5[1.5–1.5]) (P for trend 0.01). Women without siblings had highest left ventricular ejection fraction (59.2 %[58.6–59.7 %]) compared with those with 1 sibling (59.1 %[58.8–59.4 %]), or ≥2 siblings (58.4 %[58.1–58.8 %])(P for trend 0.01). In women, brachial flow-mediated dilatation, a measure of endothelial function, was the lowest among participants with ≥2 siblings (9.4 %[9.0–9.8 %]) compared with those with 1 sibling (10.0 %[9.6–10.3 %]) and those without siblings (10.4 %[9.7–11.0 %])(P for trend 0.03). We observed that number of siblings may be associated with increased risk of heart failure in women. As the associations were somewhat inconsistent in males and females, further research is warranted.Peer reviewe