Mass Stabilization as a Ground Improvement Method for Soft Peaty

Construction of road embankments or other infrastructures on soft peat is a challenge. The main problems are high compressibility and rather low undrained shear strength of peat. Mass stabilization provides a solution to improve the properties of a peaty subgrade. Mass stabilization is a ground improvement method, where hardened soil mass is created by adding binder into soil and by controlled in situ mixing. Mass stabilization poses an alternative solution for conventional mass replacement or other techniques, which leave peat in place. The chapter deals with mass stabilization of soft peat soil. Specific attention is paid to design, research and construction considerations, and experience obtained during last three decades. Peat properties before and after stabilization, design methods including pre-testing, stabilization technique and machinery, quality control methods and practices, binder technology, long-term performance of mass stabilized peat, environmental effects, feasibility, applications, and limitations are all presented and discussed in this chapter. The long-term observations (during the last 25 years) have shown that the strength of stabilized peat has continued to increase in average 1.6 times from the strength of 30 days. Therefore, mass stabilization has proven to be a flexible ground improvement method for peat layers with maximum thickness of 8 m

Building the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue

The paper is concerned with the content of corporate social responsibility (CSR) in the food supply chains. The objective is to build the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue. The research project takes an action oriented approach and is based on case studies. The project draws on three different case food products and their supply chains: rye bread, broiler chicken products and margarine. The content of CSR is constructed in interaction between researchers, consumers, companies and their interest groups. The research project combines the compilation and analysis of extensive information sources, constructive technology assessment and stakeholder workshops. The paper presents how the research process is proceeding in a dialogue with researchers, representatives of case companies, consumers and other stakeholders and provides results on important CSR issues related to the case food products and their supply chains.Corporate social responsibility, supply chain, stakeholders, Agribusiness,

Finnish agriculture and rural industries 2007

The report consists of following topics: operating environment of agriculture, agricultural and food market, agricultural policy, economic situation of agriculture, agriculture and the environment, rural and regional policy, special topics: biogas etc

Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta

Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa

Vastuullisuus ruokaketjussa. Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään

vo

Corporate Responsibility in the Food Chain: The Criteria and Indicators

Corporate responsibility (CR) is becoming a key issue in the food chain. In order to make sense of this phenomenon, a seminal aper by Maloni and Brown (2006) called for further empirical investigation on the criteria of responsibility in the food supply chain. The purpose of this paper is to answer the call by identifying the criteria for defining CR and develop indicators for measuring the responsibility performance of the food chain.The study was based on interactive and participatory stakeholder dialogues with diverse experts, corporate representatives and other stakeholders, including non-governmental organizations (NGOs) and governmental bodies. Through an iterative research process we identified the criteria and developed the indicators. Our findings enable business leaders to evaluate and manage their operations towards more responsible business praxis

Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin : Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan

Rakentamistoimet happamilla sulfaattimaa-alueilla voivat aiheuttaa maaperän happamoitumista ja happaman metallipitoisen valunnan muodostumista sekä rakenteiden korroosiota, mikäli asiaa ei tunnisteta ja oteta huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa erilaisten hallintakeinojen muodossa. Pääasialliset vaikutuksia aiheuttavat toimet rakennushankkeissa ovat muutokset paikallisiin ja alueellisiin kuivatussyvyyksiin sekä massanvaihtomassojen sijoittaminen hapellisiin olosuhteisiin ilman suojarakenteita tai -toimia. Hapan valunta aiheuttaa haitallisia vesistö- ja eliöstövaikutuksia sekä maaperän happamoitumista. Ilmastomuutos uhkaa entisestään lisätä happamuushaittoja. Haittojen ennaltaehkäiseminen lähtee ilmiön tunnistamisesta, maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta ja erilaisten rakentamistoimien edellyttämien tietotarpeiden kartoittamisesta. Ongelman tiedostaminen ajoissa on ratkaisu vaikutusten minimoimiseen sekä kestävään ja kustannustehokkaaseen rakentamiseen. Oppaan laadinnassa on keskitytty tarjoamaan suosituksia HaSu-maiden kartoitukseen sekä haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyyn ja hallintaan rakentamisessa sekä maankäytön suunnittelussa. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja kriteereitä sekä esittää tapoja luotettavan aineiston kokoamiseksi, jotta rakennushankkeissa voidaan valita kuhunkin hankkeeseen soveltuvia ennaltaehkäisy- ja riskinhallintakeinoja. Oppaassa on esitetty työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin