Effects of mixed pulp mill sludges on crop yields and quality

There is a great need for sustainable fertilisers and soil amendments, as current fertilisation practices negatively affect the environment. Pulp mill sludges (PMS) could provide a means to replace fertilisers made using non-renewable resources while adding slowly decomposing organic material to the soil and utilising nutrients from the forest industry. This study tested the effects of composted and lime-stabilised mixed PMS (CPMS and LPMS) on wheat (Triticum aestivum) yields and residual effect on oat (Avena sativa) yields in the boreal region. A two-year field experiment included two CPMS and two LPMS treatments all with additional mineral fertilisation, a mineral fertiliser treatment, and a zero-control treatment. All the fertilisers increased yields. There were no differences in crop yields between CPMS, LPMS and mineral fertiliser treatments. However, some quality characteristics and nitrogen (N) uptake were lower with all or some PMS compared with mineral fertilisation. This result suggests that part of the mineral fertilisation for cereals could be replaced by using PMS, but more information on N mineralisation from sludges is needed.peerReviewe

Best food - good life

Visio tulevaisuuden ruokajärjestelmästä vastaa niin globaaleihin kuin paikallisiinkin haasteisiin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, resurssien niukkenemisesta, ruoan ja energian lisääntyvästä tarpeesta, nopeasta sosiaalisesta eriarvoistumisesta, maahanmuutosta ja kansalaisten etääntymisestä ruoan alkuperästä. Visio ottaa kantaa ruoan huoltovarmuuteen kansallisesti ja ruokaan globaalina ihmisoikeutena. Visiossa hahmotellaan tulevaisuuden ruokajärjestelmä ja keinot sen toteuttamiseksi viiden seuraavan kokonaisuuden avulla. 1. Tavoitteena ruokaturva Kotimainen ruokaturva perustuu kannattavaan ja ympäristöystävälliseen, paikalliseen ja verkottuneeseen tuotantojärjestelmään, joka on tärkeimpien tuotannontekijöitten suhteen kansallisesti omavarainen. Järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kierrätys ja vähäiset hävikit. Ruokajärjestelmä pystyy takaamaan kansalaisille kaikissa olosuhteissa ravitsemuksellisesti riittävän ruoan, samalla kun se tuottaa muita biotuotannon raaka-aineita ja energiaa. Ruokajärjestelmälle on annettu yhteisöjä vahvistava tehtävä, ja sen sosiaalipoliittinen merkitys on huomattu. 2. Kuluttamisesta osallistumiseen Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruoantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruoan tuottamisesta ja ympäristöstä. Ruokakansalainen on tietoinen ruoan laadun eri ulottuvuuksista. Osallistuminen mm. lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. 3. Ihmisten yhteisöjä ja luonnon resursseja vaalien Tehokkain ekologisin menetelmin viljelty maa tuottaa ravitsemuksellisesti korkeita ja varmoja satoja. Viljelymaat sitovat hiiltä maaperään ja hidastavat ilmastonmuutosta. Tasapainoinen tuotantorakenne on mahdollistanut kierrätysmaatalouden: rehu- ja ravinnevirrat ovat paikallisia. Maatalousmaan väheneminen on estetty maankäytön kokonaisvaltaisella suunnittelulla, ja maanvuokrausta on kehitetty pitkäjänteiseksi mahdollistamaan investoinnit maan laatuun. Maatalouden ja elintarvikejalostuksen paikalliset, integroidut järjestelmät ovat tuoneet ruoan huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä sitkeyttä ja vakautta, ne mahdollistavat tehokkaan uusiutuvan energian tuotannon sekä ravinteiden kierrätyksen. Maaseudun yhteisöt ovat vahvistuneet ja niiden yhteydet kaupunkialueisiin konkretisoituneet. Maaseutu on jälleen paikka työskennellä, harrastaa, asua ja elää. 4. Ruoantuotanto turvaa ja tuottaa ekosysteemipalveluja Uudet tuotantotavat nojaavat ekosysteemipalveluihin. Ruoka ymmärretään ekosysteemipalveluna, ja viljely-ympäristöjen monimuotoinen eliöstö ymmärretään ekosysteemipalvelujen perustaksi. Ekosysteeminen ajattelu huomioidaan läpäisevästi niin perus- ja ammattiopetuksessa kuin maankäytön suunnittelussakin. Ruoan lisäksi viljelijät luonnon- ja maisemanhoitajina ansaitsevat muiden ekosysteemipalvelujen tuottamisesta sekä monimuotoisuuden vaalimisesta. 5. Maatalouspolitiikasta ruokapolitiikkaan Uusi ruokapolitiikka vähentää maataloustuotannon tukiriippuvuutta ja kannustaa ekologisesti tehokkaaseen korkeatuottoiseen, korkea-arvoisen ruoan tuotantoon. Politiikkatoimin on ohjattu ruokajärjestelmä toteuttamaan paitsi ravitsemuksellisia ja terveydellisiä, myös ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Ruokaturva, oikeus hyvään ravitsemukseen on nostettu ruokapolitiikan perustaksi, ja Suomi edistää tätä näkemystä kansainvälisesti

Carbon guide : An outlook on carbon in soil and on carbon cultivation

202

Carbon flows of waste biomasses applicable to agricultural soils in Finland

vo

How farmers approach soil carbon sequestration? : Lessons learned from 105 carbon-farming plans

Highlights • 105 farmers were asked to plan for increasing carbon storage on their fields. • The plans were evaluated through expert panel and simplified carbon balance modeling. • Farmers chose methods with co-benefits to soil productivity and yield. • Most plans were suitable for research and show potential for C-sequestration.Soil carbon sequestration is a recognized climate mitigation method, but it involves changes in the practices of more than 0.5 billion farms worldwide. Regionally customized carbon-farming programs are one way to tailor soil carbon storage to local conditions. We conducted farmer participatory research on 105 Finnish farms to investigate how farmers approach carbon (C) sequestration. We conducted training for farmers in the basics of carbon-farming and instructed them to make a Carbon Farming Plan for one of their fields. The plans were evaluated by a team of experts and through soil C balance calculations. In addition, potential nutrient limitations and the existing C stock were identified from soil tests. Although the existing C stocks were relatively high, an assessment of the plans indicated high potential for additional C storage (median 320 kg C ha−1year−1). The plans did not show any sensitivity to the existing C stock, with similar C inputs planned for low organic matter (OM) and high OM soils. The farmers either did not know their C stock or were not familiar with the C balance concept. Most soil samples showed considerable nutrient deficiencies (P, S, B and Mn), which can limit C storage. The quality of most plans was adequate for research with minor modifications. The largest C storage potential was estimated for measures with large additions of nutrient-poor amendments or in grazing. Most farmers chose measures with relatively low C storage benefits but high potential benefits for soil structure and productivity (cover crops, nutrient-rich amendments, grassland management). The C gain from some measures (subsoiling, diversity in grasslands) could not be estimated with current methodologies. The magnitude of planned C storage over 5 years on most farms was so small (<0.5% OM), that it is challenging to measure it through soil sampling. This finding supports the earlier conclusions that a combination of modeling and soil sampling is needed to verify the C storage

Tuotteiden hinnoittelu

vo

9.3 Mädätysjäännöksen käyttökohteet sekä viljelijöiden käyttöhalukkuus

vo