CityGML rakennusmallien tuottaminen ilmalaserkeilauksesta

3D city models have become an important tool in many applications across different fields. Usually these 3D city models only represent the geometrical attributes of the city, which enables easy visualization of cities. Yet, different thematic queries, analysis tasks, and spatial data mining are out of the reach of models that only offer us information about their geometry. CityGML 3D city models bring an addition of semantic information to the models. In this thesis, the process and different techniques of building reconstruction from airborne laser scanning are explained. CityGML standard will also be explained and what has to be done in order to go from 3D building models to CityGML. The main focus of this thesis was to study how well it is possible to automatically create CityGML 2.0 3D city models from data collected only by airborne laser scanning. CityGML has five different levels-of-detail indicating the level of precision of the building. LOD1 and LOD2 were the most important levels for this thesis, and so it was tested how well different software were able to export reconstructed building models in the CityGML format with these precision levels. These exports were checked against the official specification of CityGML to see how well they met the requirements. It was also explained what more would be needed for the process and data, in order to produce higher quality models in LOD3. Two different test areas were chosen with different building and roof types. One area included detached houses, some partly covered with vegetation, and another area included mainly apartment houses. The thesis shows that as of now, it is still quite challenging to automatically produce city models that are in line with the CityGML 2.0 standard. The model driven methods had problems when it came to building installations, such as chimneys. These could not be modelled with software that used model driven methods. Data driven methods on the other hand had problems when it came to the conversion from the building models to the CityGML format. Terrain and terrain intersection curve also turned out to be more difficult to model than anticipated. Most of the software used in this thesis were not able to automatically handle the addition of these elements. The elements were possible to add later on to the CityGML file but only with use of additional software tools.3D kaupunkimalleista on tullut tärkeä työkalu eri alojen käyttämissä sovelluksissa. Yleensä näitä 3D kaupunkimalleja käytetään vain kaupunkien geometristen attribuuttien mallintamiseen visualisointitarkoituksiin. Kuitenkin erilaiset temaattiset kyselyt, analyysitehtävät ja spatiaalinen tiedonlouhinta ovat pelkästään geometriaa esittävien mallien ulottumattomissa. CityGML 3D kaupunkimallit ottavat huomioon lisäksi myös semanttisen tiedon. Tässä työssä selitetään rakennusten rekonstruointiprosessi ilmalaserkeilauksesta sekä esitellään erilaisia rekonstruointitekniikoita. Myös CityGML standardi esitellään sekä se, mitä 3D rakennusmalleille pitää tehdä, jotta ne saataisiin CityGML muotoon. Tämän työn pääpiste oli, kuinka hyvin on mahdollista automaattisesti luoda CityGML 2.0 muotoisia 3D kaupunkimalleja pelkästään ilmalaserkeilaamalla kerätystä aineistosta. CityGMLssä on viisi erilaista yksityiskohtatasoa, jotka kertovat, kuinka tarkasti rakennus on mallinnettu. Näistä LOD1 ja LOD2 olivat tämän työn kannalta oleellisimmat. Tämän vuoksi sitä, kuinka hyvin ohjelmista saadaan ulos rakennusmalleja CityGML muodossa näillä tarkkuusvaatimuksilla, testattiin. Saatuja tuloksia verrattiin virallisiin CityGML vaatimuksiin, jotta saatiin selville, kuinka hyvin vaatimukset täyttyivät. Myös se käytiin läpi, mitä muutoksia tarvittaisiin, jotta malleista saataisiin korkeamman, LOD3, tason malleja. Valittiin kaksi erilaista testialuetta, joilla oli erilaisia rakennus- ja kattotyyppejä. Toisella alueella oli omakotitaloja, joista jotkut olivat osittain kasvillisuuden peittämiä ja toisella oli pääsääntöisesti kerrostaloja. Työstä käy ilmi, että vielä tällä hetkellä automaattinen CityGML 2.0 standardin mukaisten kaupunkimallien tuottaminen on haastavaa. Mallipohjaisilla menetelmillä oli vaikeuksia rakennusten pienien osien, kuten savupiippujen, suhteen. Näitä ei pystytty mallintamaan ohjelmilla, jotka pohjautuivat mallipohjaisiin menetelmiin. Toisaalta tietopohjaisilla menetelmillä oli ongelmia, kun ne muunnettiin CityGML formaattiin. Maanpinnan sekä maanpinnan ja rakennuksen leikkauksen mallintamisessa oli odotettua enemmän ongelmia. Useimmat tässä työssä käytetyt ohjelmat eivät pystyneet automaattisesti näitä mallintamaan. Kuitenkin, ne oli mahdollista lisätä jälkikäteen käyttämällä muita ohjelmia

Preoperative hemoglobin count and prognosis of esophageal cancer, a population-based nationwide study in Finland

BackgroundThe prognostic value of preoperative hemoglobin in patients undergoing esophagectomy is unknown. The aim of this study was to examine whether preoperative hemoglobin is associated with prognosis in patients undergoing esophagectomy for cancer.Materials and methodsThis was a population-based nationwide retrospective cohort study in Finland, using Finnish National Esophago-Gastric Cancer Cohort (FINEGO). Esophagectomy patients with available preoperative hemoglobin measurement were included. Multivariable cox regression provided hazard ratios (HR) with 95% confidence intervals (CI), adjusted for calendar period of surgery, age at surgery, sex, comorbidity (Charlson Comorbidity Index), tumor histology, tumor stage, neoadjuvant therapy, type of surgery (minimally invasive or open) and annual hospital volume.ResultsOf the 1313 patients, 932 (71.0%) were men and 799 (60.9%) had esophageal adenocarcinoma. Overall all-cause mortality was significantly higher in the lowest hemoglobin count tertile (HR 1.26 (1.07–1.47)) compared to the highest tertile, but this association was attenuated after adjustment for confounding. No differences were found between the preoperative hemoglobin groups in the adjusted analyses of 90-day all-cause, 5-year all-cause, and 5-year cancer-specific mortality.ConclusionIn this population-based nationwide study, preoperative hemoglobin count had no independent prognostic significance in esophageal cancer.KeywordsHemoglobin; Esophageal cancer; Esophagectomy; Mortality; Prognosis</p

Polviluksaatioihin liittyvien peroneus ja tibialis hermovammojen diagnostiikka, vaikeusaste ja toipumisennuste

English abstrac

Treatment of medial-sided injuries in patients with early bicruciate ligament reconstruction for knee dislocation

Purpose In knee dislocation with bicruciate ligament and medial side injury (KDIIIM), treatment method of medial side injuries is controversial. The purpose of this study was to evaluate the outcomes of non-operative treatment of proximal and midsubstance and operative treatment of distal avulsion medial collateral ligament (MCL) ruptures in patients with early bicruciate reconstruction. Methods One-hundred and forty-seven patients with a knee dislocation and bicruciate ligament injury (KDII-KDV) were identified. Sixty-two patients had KDIIIM injury. Of these, 24 patients were excluded and 13 were lost to follow-up. With a minimum of 2 years of follow-up, IKDC2000 (subjective and objective), Lysholm and Tegner scores and stress radiographs were recorded. Results Twenty-five patients were available for follow-up: 18 had a proximal or midsubstance grade-III MCL rupture (proximal MCL group) and 7 had a distal MCL avulsion (distal MCL group). In the proximal MCL and distal MCL groups, respectively, median IKDC2000 subjective scores were 80 (range 57-99) and 62 (range 39-87), and median Lysholm scores were 88 (range 57-99) and 75 (range 40-100). The median medial opening (side-to-side difference) was 2.4 mm (range 0.1-9.2) in the proximal MCL group and 2.5 mm (range 0.2-4.8) in the distal MCL group. Conclusion We found acceptable recorded outcomes in patients who underwent non-operative treatment of proximal and midsubstance grade-III MCL rupture and operative treatment of distal MCL avulsion with early bicruciate ligament reconstruction.Peer reviewe

Producing and visualizing a country-wide 3D data repository in Finland

The amount and the quality of 3D spatial data are growing constantly, but the data is collected and stored in a distributed fashion by various data collecting organizations. This may lead to problems regarding interoperability, usability and availability of the data. Traditionally, national spatial data infrastructures have focused on 2D data, but recently there has been great progress towards introducing also 3D spatial data in governmental services. This paper studies the process of creating a country-wide 3D data repository in Finland and visualizing it for the public by using an open source map application. The 3D spatial data is collected and stored into one national topographic database that provides information for the whole society. The data quality control process is executed with an automated data quality module as a part of the import process to the database. The 3D spatial data is served from the database for the visualization via 3D service and the visualization is piloted in the National Geoportal

Preoperative hemoglobin count and prognosis of esophageal cancer, a population-based nationwide study in Finland

Publisher Copyright: © 2021Background: The prognostic value of preoperative hemoglobin in patients undergoing esophagectomy is unknown. The aim of this study was to examine whether preoperative hemoglobin is associated with prognosis in patients undergoing esophagectomy for cancer. Materials and methods: This was a population-based nationwide retrospective cohort study in Finland, using Finnish National Esophago-Gastric Cancer Cohort (FINEGO). Esophagectomy patients with available preoperative hemoglobin measurement were included. Multivariable cox regression provided hazard ratios (HR) with 95% confidence intervals (CI), adjusted for calendar period of surgery, age at surgery, sex, comorbidity (Charlson Comorbidity Index), tumor histology, tumor stage, neoadjuvant therapy, type of surgery (minimally invasive or open) and annual hospital volume. Results: Of the 1313 patients, 932 (71.0%) were men and 799 (60.9%) had esophageal adenocarcinoma. Overall all-cause mortality was significantly higher in the lowest hemoglobin count tertile (HR 1.26 (1.07–1.47)) compared to the highest tertile, but this association was attenuated after adjustment for confounding. No differences were found between the preoperative hemoglobin groups in the adjusted analyses of 90-day all-cause, 5-year all-cause, and 5-year cancer-specific mortality. Conclusion: In this population-based nationwide study, preoperative hemoglobin count had no independent prognostic significance in esophageal cancer.Peer reviewe

Etnologiasta viihdettä : opastetun kierroksen käsikirjoittaminen kulttuuriperinnön interpretaatiota hyödyntäen

Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuuriperintökohteessa toteutettavien opastusten käsikirjoittamisen prosessia ja niiden sisällön kokonaisuutta. Tutkielma käsittelee ja pohtii etnologisen ja kansatieteellisen aineiston soveltavaa käyttöä elämystuotteen sisältönä sekä valaisee kulttuuriperinnön interpretaation dynamiikkaa ja aiheeseen liittyvää eettistä keskustelua. Tutkimus on toteutettu monimuotoisena, jolloin keskeisenä osana on tieteellinen taustoitus ja johdanto sekä kirjallisuuden arviointi tavoitteen, eli valmiin käsikirjoituksen, saavuttamisen perustana. Tutkimuksen kohteena olevat käsikirjoitukset on valmistettu käytettäviksi ryhmien opastuksessa ja ne hyödyntävät multisensorisia menetelmiä, jotka esitellään tutkimuksen tieteellisessä osiossa. Tutkimus pyrkii hakemaan vastauksia ja perusteluja kirjoitusprosessissa tehdyille ratkaisuille. Kulttuuriperinnön interpretaatio on teoreettiselta pohjaltaan toimiva ratkaisu tuotteeksi tarkoitetun käsikirjoituksen valmistuksessa ja ennalta suunnitellut multisensoriset menetelmät tuovat opastukseen elävyyttä. Taustakirjallisuus ja niissä esiteltävät esimerkit luovat rakenteellisia suuntaviivoja käsikirjoituksen valmistajalle, jonka tehtäväksi jää tiettyjen rakennuspalikoiden etsiminen opastuksen teemana olevasta aineistosta

Sosiaaliseen pääomaan liittyvä työstressi aikuissosiaalityön ensiarviotiimin työntekijöiden kokemana

Opinnäytetyössä tutkittiin Espoon aikuissosiaalityön ensiarviotiimin työntekijöiden kokemuksia työstressistä. Työstressiä tarkasteltiin sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Tarkastelussa keskeisiä olivat sosiaalisen pääoman vuorovaikutuksen, luottamuksen ja normien ulottuvuudet. Aihetta oli perusteltua tutkia, koska aikuissosiaalityön ensiarviotiimin työ on perusluonteeltaan vuorovaikutuksellista ja sosiaalisesti kuormittavaa. Opinnäytetyö sijoittuu Espoon aikuissosiaalityöhön ja ensiarviotiimissä työskenteleviin työntekijöihin. Opinnäytetyön teoreettisina viitekehyksinä olivat työstressi, sosiaalinen pääoma ja sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä sosiaaliseen pääomaan liittyvästä työstressistä aikuissosiaalityön ensiarviotiimissä. Syvällisemmän työstressin ymmärryksen avulla voitaisiin mahdollisesti kehittää työkäytäntöjä vähemmän kuormittavaan suuntaan ja edistää siten työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Opinnäytetyön keskeisimpiä tuloksia ovat, että sosiaaliseen pääoman liittyvää työstressiä aiheuttaa resurssipulan ja vaihtuvuuden aiheuttama vuorovaikutuksen puute, esimiesten välisen tiedonkulun ongelmat, etätyön tuomat muutokset vuorovaikutuksen laatuun ja kiireen aiheuttama vuorovaikutuksen vähäisyys. Myös perehdytyksen epäsystemaattisuus, epäselvyydet asiakastapausten ohjaamisessa eteenpäin, poissaolojen koordinoinnin epäselvyydet ja vähäinen ymmärrys eri ammattiryhmien työstä aiheuttavat työstressiä. Sosiaaliseen pääomaan liittyvää työstressiä vähentää aktiivinen yhteydenpito kollegoihin ja esimieheen, kollegoiden hyvä tunteminen ja helppo tavoitettavuus, säännölliset purkukeskustelut kollegoiden kanssa ja työtä koskevat keskustelut esimiehen kanssa. Myös suora palautteenanto tiimin kesken, toimiva tiedonkulku, selkeästi sovitut roolit, toimintatavat ja rakenteet vähentävät työstressiä. Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikuissosiaalityön ensiarviotiimissä esiintyy sosiaaliseen pääomaan liittyvää työstressiä ja se ilmenee monin eri tavoin. Toimivia stressiä lievittäviä työmenetelmiä ja rakenteita on jo käytössä. Organisaatiossa voisi mahdollisesti hyödyntää opinnäytetyössä nousseita työstressin osa-alueita esimerkiksi työhyvinvointikyselyissä ja kehittämispäivissä. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, miten etätyö vaikuttaa työstressiin erityisesti kollegoiden huonomman tuntemisen kautta

Hallintaa elämään – itsestä : toiminnallinen elämänhallintaryhmä mielenterveyskuntoutujille

Opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen tarve on Oulunkylän asuintalon työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista lähtöisin. Työn ideana oli käsitellä elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä toiminnallisesti mielenterveyskuntoutujien kanssa. Elämänhallinnan tarkastelemisen aihe on lähtöisin siitä, että monilla tuetun asumisen piirissä olevilla mielenterveyskuntoutujilla on vaikeuksia elämänhallinnan alueella. Tämän takia oman elämänsä subjektina olemista, voimavaroja ja stressinhallintaa on hyvä käsitellä sekä vuorovaikutuksellisin että toiminnallisin keinoin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa toiminnallinen ryhmä, joka tarjoaisi mielenterveyskuntoutujille mahdollisuuden vertaistuelliseen ja mukavaan elämänhallinnan tekijöiden tarkasteluun, arjen pyörimisen ohessa. Ryhmän suunnittelun teoreettisena pohjana käytettiin elämänhallinnan ilmiötä, itsetunnon teoriaa ja ratkaisukeskeistä ajattelutapaa. Ryhmätoiminta järjestettiin Helsingin kaupungin ylläpitämän tuetun asumisyksikön tiloissa ja siihen osallistuminen oli kuntoutujille vapaaehtoista. Suunniteltu toiminta jakautui kolmelle tapaamiskerralle, jotka ajoittuivat syyskuulle 2013. Jokaisella kerralla elämänhallinnan teemoja käsiteltiin kahvittelun, rentouttavan meditaation, fyysisten aktiviteettien, musiikin kuuntelun ja piirtämisen menetelmien avulla. Tapaamiskerrat pidettiin luonteeltaan suhteellisen arkisina ja epämuodollisina, jotta kynnys osallistumiselle oli mahdollisimman matala. Ryhmätoiminnan arviointi perustui sekä mielenterveyskuntoutujien antamiin palautteisiin ja omiin havaintoihini. Osallistujat pitivät ryhmätoimintaa mielenkiintoisena ja voimaa antavana. Ryhmän rakenne oli heidän mielestään pääsääntöisesti selkeästi etenevä. Toiminta koettiin toisaalta ajatuksia haastavana, mutta myös hyvää mieltä tuottavana. Yksikössä työskentelevät ohjaajat pitivät ryhmätoimintaa mielekkäänä ja näkivät sen olevan tarpeellista osallistujille. Ryhmätapaamisia olisi saanut olla heidän mielestään kuitenkin enemmän. Elämänhallinnan tukeminen on merkittävä osa sosiaalialan työtä. Erityisesti tuetun asumisen piirissä olevat mielenterveyskuntoutujat voivat hyötyä merkittävästi elämänhallinnan tukemisesta, sillä se voi osaltaan auttaa selviämään arjen elämässä itsenäisemmin sekä löytämään itsestä omaa elämäänsä suunnittelevan ja hallitsevan subjektin.The Bachelor’s thesis was practice-based and need for it originated from conversations with the Oulunkylän asuintalo’s employees. The idea of the thesis was to process life man-agement issues functionally with mental health rehabilitees. The theme for processing life management came up from an idea that many mental health rehabilitees in a supported residency, had difficulties in life management. Because of this it is good to deal with such topics as being a subject in your own life, positive resources and stress management by conversational and functional means. The purpose of the thesis was to design and carry out a functional group which would provide mental health rehabilitees an opportunity to examine life management factors in a nice peer supportive environment, alongside daily routines. Planning of the functional group was based on the life management phenomenon, theory about self-esteem and solution-oriented thinking. Group activities were held on a supported residence’s premises maintained by the city of Helsinki. Participation in the group was voluntary for the rehabilitees. Planned activities were divided in three meetings which were dated in September 2013. On every meeting the themes of life management were dealt with methods such as coffee drinking, relaxing meditation, physical activities, music listening and drawing. The nature of the meetings was kept relatively ordinary and informal so that the threshold for attending was low as possible. The evaluation of the group activities was based on the feedback received from the mental health rehabilitees and my own observations. Participants considered the group activities interesting and power-giving. They thought that the structure of the group was mainly progressive. The activities were considered challenging but also contributory to good feelings. The employees working in the department considered the group activities to be sensible and also saw them necessary for the participants. Still they said that there should have been more meetings. Supporting life management is a significant part of social work. Especially mental health rehabilitees in supported residency could benefit remarkably from the life management support because it could for its part help clients cope with their everyday life more independently and also find a planning and managing subject from self