Integraalin sovelluksia:pinta-ala y-akselin suhteen ja tilavuus

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -työ on osa avointa oppikirjaa lukion pitkän matematiikan Integraalilaskenta- kurssille (MAA7). Tässä osassa oppikirjaa käydään läpi pinta-alan laskeminen y-akselin suhteen, tilavuussovelluksia sekä pyörähdyskappaleen tilavuuden laskeminen. Cuocon ja muiden artikkelista Habits of Mind oppikirjan tavoitteiksi valittiin visualisointi, kuvailu sekä arvaaminen ja kokeilu. Oppikirjan tehtävien tehtävätyypit valittiin Swanin Collaborative Learning in Mathematics artikkelista. Oppikirjan tehtävät pyrkivät hyödyntämään tehtävätyyppeinä päättelyvirheiden korjausta ja erilaisten esitystapojen yhdistelemistä. Lukion opetussuunnitelma pitää tärkeänä tietokoneohjelmistojen hyödyntämistä opetuksessa. Tässä oppikirjassa hyödynnetään ilmaista, kaikkien ladattavissa olevaa GeoGebra-ohjelmaa, joka on käytössä myös sähköisessä matematiikan ylioppilaskokeessa. Tietokoneohjelmiston käyttö edesauttaa opiskelijaa havainnollistamaan, tutkimaan ja ymmärtämään opetettavaa asiaa. Oppikirjassa opetetaan myös tarvittavien toimintojen käyttöä GeoGebrassa. Tietokoneohjelmistojen käyttö opetuksessa voi aiheuttaa sen, että opiskelija oppii laskemaan laskut rutiininomaisesti ohjelman avulla kuitenkaan ymmärtämättä, mitä laskussa tehdään. Differentiaali- ja integraalilaskenta on tärkeä osa-alue matematiikassa ja käsiteltäviä aiheita sovelletaan monilla aloilla. Kirjassa opetetaan visualisoimaan pyörähdyskappale niin käsin kuin GeoGebran avulla, mikä voi auttaa monia opiskelijoita ymmärtämään tilavuuden laskemisen. Kirjaan on pyritty laatimaan pohdintatehtäviä, joiden avulla opiskelijat ymmärtävät opetettavan asian omatoimisesti, jopa ennen teorian esittämistä. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden välinen kommunikointi ja ryhmätyö auttavat oppimista. Opettajan tehtävänä on havainnoida ja löytää opiskelijoiden väärinkäsitykset ja korjata ne esimerkiksi keskustelemalla ryhmän kesken. Väärinkäsitysten korjaamisen lisäksi opettajalla on tärkeä rooli motivoinnissa. Opettajan tulee pyrkiä tuomaan opetettava asia lähelle opiskelijoiden maailmaa, eli heille tuttuihin asioihin. Kirjan tehtävistä suurin osa on sanallisia tehtäviä. Opiskelijat joutuvat miettimään, mikä tekstissä on oleellista tehtävän ratkaisun kannalta

Follow-up strategies for patients with gastrointestinal stromal tumour treated with or without adjuvant imatinib after surgery

Peer reviewe

Does nitrate fertilization induce nox emission from scots pine (p. sylvestris) shoots?

Peer reviewe

Hyvinvointia peruskoulusta:yhteisöllinen oppilashuolto hyvinvoinnin edistäjänä

Tiivistelmä. Lasten ja nuorten hyvinvointi vaikuttaa heikentyneen. Ilmiö on huolestuttava, sillä se vaikuttaa monin tavoin ennen kaikkea yksilöön, mutta myös yhteiskuntaan. Kun laajaan ilmiöön etsitään ratkaisua, on kiinnitettävä huomiota koko järjestelmään. Perusopetus tavoittaa merkittävän osan lapsista ja nuorista, joten koulut ovat luonnollisia paikkoja edistää heidän hyvinvointiaan. Vaikka koulujen hyvinvointityössä yhteisöllinen oppilashuolto määritellään ensisijaiseksi oppilaiden hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, sen toimintaa on tutkittu vain vähän. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda katsaus siitä, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin peruskoulussa ja miten oppilaiden hyvinvointia edistetään suomalaisessa perusopetuksessa yhteisöllisen oppilashuollon keinoin. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytetään kuvailevaa integroivaa kirjallisuuskatsausta. Menetelmä mahdollistaa tutkittavan ilmiön tarkastelun monipuolisesti, vaikka siitä ei olisi vielä juurikaan tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kansainvälisestä hyvinvointitutkimuksesta sekä yhteisöllistä oppilashuoltoa käsittelevistä artikkeleista, raporteista ja säädöksistä. Osallisuus on yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan lähtökohta, minkä takia tutkielmassa hyödynnetään myös sellaisia aineistoja, joista välittyy koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemykset. Tässä parityönä toteutetussa tutkielmassa on hyödynnetty triangulaation periaatetta. Prosessissa on pyritty huolellisuuteen, analyyttisyyteen ja refleksiivisyyteen. Tutkielman tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava kandidaatintutkielmassa käytetyn menetelmän rajallisuus. Tutkimusaineiston perusteella oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät peruskoulussa voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1) yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys 2) vertaissuhteet 3) luokan ilmapiiri ja opettaja-oppilassuhteet sekä 4) oppimisympäristö ja koulun ulkoiset järjestelyt. Tutkielman perusteella nämä hyvinvointiin vaikuttavat tekijät huomioidaan yhteisöllisen oppilashuollon järjestämistä ohjaavissa säädöksissä sekä koulujen käytännöissä monipuolisesti. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa koulujen toimintakulttuuria, minkä takia sen toteutumista on haastava mitata. Hyvinvoinnin edistäminen näyttää kuitenkin ilmenevän niin koulun arkisissa tilanteissa kuin koulutyön suunnittelussa. Vaikka hyvinvoinnin edistäminen on sisäänkirjoitettu suomalaiseen kasvatustyöhön, normatiivisia ja konkreettisia ohjeita yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseksi on vähän. Tämän tutkielman perusteella tutkimusta peruskoulussa toteutettavasta hyvinvointityöstä ja toisaalta sen vaikuttavuudesta tarvitaankin lisää. Aihetta voitaisiin tutkia tarkemmin myös pro gradu -tutkielmassa.Well-being from school : promoting pupils’ well-being through collective pupil welfare services. Abstract. The well-being of children and young people appears to have decreased. This phenomenon is worrying because it affects the individual and society in many ways. When looking for a solution to this widespread phenomenon, attention must be paid to the whole system. Basic education reaches a significant proportion of children and young people hence schools are natural places to promote their well-being. Although collective pupil welfare services are defined as a priority activity for promoting the well-being of pupils, little is known about it. The purpose of this Bachelor’s thesis is to provide an overview of the factors affecting the well-being of pupils in comprehensive school and how to promote the well-being of pupils in Finnish basic education through collective pupil welfare services. The method used in this thesis is descriptive integrative literature review. It allows a diverse analysis of the phenomenon although it is not widely researched. The data of this review consists of international welfare research and articles, reports and regulations on collective pupil welfare services. The thesis aims to also consider the views of school personnel, pupils and their carers as their involvement is the basis for pupil welfare services. This thesis is an overview of a wide topic. This thesis is collaborative research that has taken advantage of the principle of triangulation. The process sought to be analytical, reflective and thorough. When assessing the reliability and generality of its results, the limitations of the method used in this thesis must be considered. Based on the data of the review the factors affecting the well-being of pupils in comprehensive school can be divided into four categories: 1) relatedness and communality 2) peer relations 3) class atmosphere and teacher-student relationships and 4) learning environment and external arrangements in school. These factors appear to be considered in multiple ways in the regulations of collective pupil welfare services and school practices. Since collective pupil welfare services is part of the school culture, it is challenging to measure its implementation. However, the promotion of well-being seems to emerge in organizing the education and in everyday school practices. Although the promotion of well-being is included in Finnish education there are few normative guidelines for the implementation of collective pupil welfare services. Based on this review more research is needed on the welfare work and its effectiveness in comprehensive schools. This subject could be further researched on Master’s thesis

Subclinical cardiotoxicity following adjuvant dose-escalated FEC, high-dose chemotherapy, or CMF in breast cancer

We compared adjuvant chemotherapy-related myocardial damage by antimyosin scintigraphy in patients who received either nine cycles of FEC (fluorouracil, epirubicin and cyclophosphamide) where the doses of epirubicin and cyclophosphamide were escalated according to the leucocyte nadir (group I, n = 14), three cycles of FEC followed by high-dose chemotherapy with alkylating agents (CTCb) given with the support of peripheral blood stem cell transplantation (group II, n = 14), or six cycles of standard intravenous CMF (cyclophosphamide, methotrexate and fluorouracil; group III, n = 8). The cardiac uptake of In-111-antimyosin-Fab (R11D10) antibody was measured and the heart-to-lung ratio (HLR) calculated 8–36 months after the last dose of chemotherapy. Cardiac antimyosin antibody uptake was considerably higher among patients treated with nine cycles of dose-escalated FEC than among those who were treated with three cycles of FEC and high-dose CTCb (HLR, median 1.98; range 1.36–2.24 vs median 1.51; range 1.20–1.82;P< 0.001), or those treated with CMF (median 1.44; range 1.15–1.68;P< 0.001). The difference between groups II and III was not significant (P> 0.1). A linear association was found between the cumulative dose of epirubicin and the cardiac antimyosin uptake (P< 0.001). We conclude that subclinical cardiac damage caused by three cycles of conventional-dose FEC followed by one cycle of high-dose CTCb chemotherapy is small as compared with the damage caused by dose-escalated FEC. © 2000 Cancer Research Campaig

Gastrointestinal stromal tumor masquerading as a lung neoplasm. A case presentation and literature review

Gastrointestinal stromal tumors (GISTs) are rare neoplasms of the gastrointestinal tract. Their incidence in the esophagus is 1%–3%. Never has a GIST been documented to directly invade the lung. We report a primary esophageal GIST with direct invasion into the lung parenchyma, presenting predominantly with respiratory symptoms. We include a retrospective literature review. Although the principle 'common things are common' usually guides our everyday clinical practice, this case emphasizes that rare entities can mimic common pathologies and underlines the importance of having a clearly defined differential diagnostic list which should be meticulously scrutinized

Do predictors of return to work and recurrence of work disability due to mental disorders vary by age? A cohort study

BACKGROUND: The extent to which predictors of return to work (RTW) and recurrence of work disability episodes vary by age group is not well understood. METHODS: We examined the associations of sociodemographic and clinical factors with RTW and recurrence after mental-disorder-related work disability episodes in a cohort of 10,496 Finnish public sector employees. Disability records were derived from national disability registers between 2005 and 2011. Effect modification by age was examined in age groups of 21-34, 35-50 and >50 years. RESULTS: A total of 16,551 disability episodes from mental disorders were recorded. The likelihood of RTW was elevated in age group 21-34 (hazard ratio (HR) = 1.36, 95% confidence interval (CI) = 1.28-1.46) and 35-50 years (HR = 1.22, 95% CI = 1.18-1.26) compared to age group >50 years. The risk of a recurrent episode of work disability was higher in age groups >50 (HR = 1.29, 95% CI = 1.09-1.52) and 35-50 years (HR = 1.20, 95% CI = 1.03-1.41) compared to the youngest age group. Employees with depressive disorders were less likely to RTW than employees with neurotic, stress-related and somatoform disorders, and this difference increased with age. Low education was associated with increased risk of recurrent work disability episode in age groups of 50 years or younger, while no such association was observed in age group >50 years. CONCLUSIONS: The importance of depressive symptoms over neurotic, stress-related and somatoform disorders as predictors of delayed RTW increases with age, whereas educational differences in the recurrence of an episode diminish by age

Osasairauspäiväraha Suomessa : Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu

0,00 euro