Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön yhteys sosiodemografisiin ja vanhempiin liittyviin riskitekijöihin – rekisteripohjainen epidemiologinen tutkimus

Tutkimuksen päämäärä oli tarkastella aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) yhteyttä syntymäkuukauteen, äidin raskausajan tupakointiin ja vanhempien ikään sekä psykiatrisiin häiriöihin. Tutkimuksen perustana oli vuosina 1991–2005 syntyneiden suomalaislasten kohortti. Riskejä tutkittiin kohortti- ja pesäytetyssä tapaus-verrokkiasetelmassa. Tapauksina oli 10 409 erikoissairaanhoidossa diagnoosin saanutta lasta, joille kaltaistettiin yksilöllisesti neljä verrokkia sukupuolen, syntymäajan ja syntymäpaikkakunnan mukaan (n = 40 141). Tiedot tutkittavista, heidän vanhemmistaan ja spesifeistä riskitekijöistä poimittiin hoitoilmoitusrekisteristä, syntymärekisteristä ja Väestörekisterikeskuksesta. Tapauksista 77 prosentilla oli myös toisen psykiatrisen tai neurokehityksellisen häiriön diagnoosi. Tapaukset olivat syntyneet yleisväestöä useammin loppuvuodesta. Tapausten äidit olivat verrokkien äitejä alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja heidän vanhempansa olivat verrokkien vanhempia useammin alle 20-vuotiaita. Tapausten äidit tupakoivat raskausaikana verrokkeja useammin. Rinnakkaista käytöshäiriötä potevien äidit tupakoivat merkitsevästi muita tapauksia useammin. Tapausten vanhemmilla, erityisesti äideillä, oli diagnosoitu yleisesti psykiatrisia häiriöitä verrokkeja useammin. Lapsen riskiin saada ADHD:n diagnoosi vaikuttavat monet tekijät, jotka kasautuvat perheisiin. Perimän vaikutusta ei riskitekijöiden ja häiriön välillä voida näiden tutkimusten asetelmissa täysin irrottaa, mutta ADHD:llä on todennäköisesti lukuisia ympäristön riskitekijöitä. Ympäristötekijöihin puuttumalla häiriön ilmaantuvuuden vähentämiseen tarjoutuu näin ollen erilaisia keinoja.The association between attention-deficient hyperactivity disorder and sociodemographic and parental risk factors – Registerbased epidemiological study The aim of the study was to examine the associations between diagnosis of attentiondeficient hyperactivity disorder (ADHD) and birth month, maternal smoking during pregnancy, parental age, parental psychiatric morbidity. The effects were studied in a cohort and a nested case-control model. The cohort of the study consisted of all the Finnish children born between 1991-2005. The cases were the 10 409 children diagnosed with ADHD. For each case four controls were identified and matched by sex, date of birth and place of birth (n = 40 141). Data was obtained from Finnish Hospital Dicharge Register, Birth Register and Population Register Centre. A total of 77% of the cases were diagnosed with at least one comorbid psychiatric and neurodevelopmental disorder. . The children born in the end of the year were more likely diagnosed with ADHD. The mothers of the cases were at a lower socioeconomic status than the mothers of the cases. The parents of the cases were more often younger than 20-year-old at birth than the parents of the controls. Paternal age between 35 and 49 years showed also association with ADHD-status. Maternal smoking during pregnancy was associated with child ADHD. The association was especially strong when the child was diagnosed with comorbid conduct disorder. All the examined parental psychiatric disorders showed association with child ADHD. Overall, maternal diagnoses showed stronger association than the paternal ones. Several factors contribute to the risk for ADHD. These riskfactors cluster to families. Study methods do not enable to distinguish role of the genetics from the association between risk factors and outcome. Nonetheless, several environmental risk factors associatate with ADHD. By preventing exposure to these risk factors it might be possible to reduce incidence of the disorder

Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study

Background There are mixed findings on the relationship between ADHD and younger relative age in class. This study examines whether relative age is associated with ADHD diagnosis in a country where treatment prevalence rates are low and whether any such association has changed over time or relates to comorbid disorders. Methods Using nationwide population-based registers, all Finnish children born between 1991 and 2004 who were diagnosed with ADHD from age 7 years onwards (school starting age), between 1998 and 2011, were identified (n=6136). Incidence ratios (IRs) were used to examine the inter-relationships between relative age, actual age at ADHD diagnosis, and year of diagnosis (1998-2003 vs. 2004-2011). Findings The cumulative incidence of ADHD diagnosis was greatest for younger children within the schoolyear - IRs of 1.26 (boys) and 1.31 (girls). The association between relative age and ADHD diagnosis reflected children diagnosed before the age of 10 years. The strength of this association increased during recent years – for 2004-2011, IRs were 1.37 (95% CI 1.24,1.53) for May-August and 1.64 (95% CI 1.48,1.81) for September-December compared with January-April births (oldest). The relative age effect was not explained by comorbid disorders. Interpretation In a health service system with low prescribing rates for ADHD, younger relative age is associated with an increased likelihood of receiving a clinical diagnosis of ADHD. This influence has increased in recent years. Teachers, parents and clinicians should take relative age into account when considering the possibility of ADHD in a child or encountering a child with a pre-existing diagnosis

Prenatal Maternal Smoking and Tourette Syndrome: A Nationwide Register Study

Peer reviewe

Attention-deficit/hyperactivity disorder and risk for psychiatric and neurodevelopmental disorders in siblings

Background: Probands with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) are at increased risk for several psychiatric and neurodevelopmental disorders. The risk of these disorders among the siblings of probands has not been thoroughly assessed in a population-based cohort.Methods: Every child born in Finland in 1991–2005 and diagnosed with ADHD in 1995–2011 were identified from national registers. Each case was matched with four controls on sex, place, and date of birth. The full siblings of the cases and controls were born in 1981–2007 and diagnosed in 1981–2013. In total, 7369 cases with 12 565 siblings and 23 181 controls with 42 753 siblings were included in the analyses conducted using generalized estimating equations.Results: 44.2% of the cases and 22.2% of the controls had at least one sibling diagnosed with any psychiatric or neurodevelopmental disorder (risk ratio, RR = 2.1; 95% CI 2.0–2.2). The strongest associations were demonstrated for childhood-onset disorders including ADHD (RR = 5.7; 95% CI 5.1–6.3), conduct and oppositional disorders (RR = 4.0; 95% CI 3.5–4.5), autism spectrum disorders (RR = 3.9; 95% CI 3.3–4.6), other emotional and social interaction disorders (RR = 2.7; 95% CI 2.4–3.1), learning and coordination disorders (RR = 2.6; 95% CI 2.4–2.8), and intellectual disability (RR = 2.4; 95% CI 2.0–2.8). Also, bipolar disorder, unipolar mood disorders, schizophrenia spectrum disorders, other neurotic and personality disorders, substance abuse disorders, and anxiety disorders occurred at increased frequency among the siblings of cases.Conclusions: The results offer potential utility for early identification of neurodevelopmental and psychiatric disorders in at-risk siblings of ADHD probands and also argue for more studies on common etiologies.</p

Vaarallisuuden arviointi – sattuman summaako?

Artikkeli on kirjallisuuskatsaus vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointimenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta oikeuspsykiatrisen tehtäväalueen ja oikeuslaitoksen tarpeisiin. Lisäksi artikkelissa pohditaan ja etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten määritellään rikoksentekijän vaarallisuus tai väkivaltariski? Voidaanko rikoksentekijän vaarallisuutta tai riskiä syyllistyä uudestaan väkivaltaiseen tekoon ylipäätään ennalta arvioida? Jos voidaan, mikä on validi menetelmä arvioida vaarallisuutta tai väkivaltariskiä? (Edilex-toimitus

Mielentilatutkimusten väheneminen ja väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito

Hankkeessa selvitettiin mielentilatutkimusten vähenemisen syitä ja seurauksia, alentuneesti syyntakeisten hoidon toteutumista vankilassa sekä psykiatrisista syistä keskeytettyjen vankeusrangaistuksen määriä. Aikaisempia havaintoja vahvistaen mielentilatutkimusten määrä vaikuttaa laskeneen sen seurauksena, että alentunut syyntakeisuus -kategorian käyttö on supistunut marginaaliseksi. Tutkimusten määrään näyttävät vaikuttaneen myös oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos sekä henkirikosten määrän väheneminen. Alentuneen syyntakeisuuden kategoria puolestaan on vähentynyt lääketieteellisissä diagnoosikäytännöissä ja persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä kiristivät myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut etenkin 2000-luvulla.Alentuneesti syyntakeisiksi katsotut henkilöt vaikuttivat hyötyvän mielentilatutkimuksesta. Alentunutta syyntakeisuutta ei kuitenkaan tunnisteta erityisen kohtelun syyksi vankilassa, mutta ryhmän rangaistusajan suunnitelmissa terveydellisiä tavoitteita huomioitiin. Heillä oli myös muita vankeja enemmän terveyteen liittyviä käyntejä vankilan ulkopuolella. Alentuneesti syyntakeisten tarpeenmukainen hoito tulee turvata vankilassa sekä lisätä keinoja hoitoon sitouttamiseksi. Vankeusrangaistuksia on keskeytetty lisääntyvästi psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen vuoksi

Forensic psychiatry in Finland: an overview of past, present and future

Despite a recent contrary trend, Finland has been for decades one of the most violent countries in Western Europe. Also, Finland has had one of the highest number of psychiatric beds per capita in Europe, although this, too, has seen a sharp decline. Against this background, among other national idiosyncrasies, Finland has developed its forensic psychiatric services. Here, we describe the legal, organizational and clinical structure of these services, and outline the historical and current issues that have shaped them. Finally, we consider future challenges facing the Finnish forensic service system, as part of wider European and global trends.Peer reviewe