Atmospheric and ecosystem big data providing key contributions in reaching United Nations' sustainable development goals

Big open data comprising comprehensive, long-term atmospheric and ecosystem in-situ observations will give us tools to meet global grand challenges and to contribute towards sustainable development. United Nations' Sustainable Development Goals (UN SDGs) provide framework for the process. We present synthesis on how Station for Measuring Earth Surface-Atmosphere Relations (SMEAR) observation network can contribute to UN SDGs. We describe SMEAR II flagship station in Hyytiala, Finland. With more than 1200 variables measured in an integrated manner, we can understand interactions and feedbacks between biosphere and atmosphere. This contributes towards understanding impacts of climate change to natural ecosystems and feedbacks from ecosystems to climate. The benefits of SMEAR concept are highlighted through outreach project in Eastern Lapland utilizing SMEAR I observations from Varrio research station. In contrast to boreal environment, SMEAR concept was also deployed in Beijing. We underline the benefits of comprehensive observations to gain novel insights into complex interactions between densely populated urban environment and atmosphere. Such observations enable work towards solving air quality problems and improve the quality of life inside megacities. The network of comprehensive stations with various measurements will enable science-based decision making and support sustainable development by providing long-term view on spatio-temporal trends on atmospheric composition and ecosystem parameters.Peer reviewe

A Theoretical Framework to Derive Simple, Firing-Rate-Dependent Mathematical Models of Synaptic Plasticity

Synaptic plasticity serves as an essential mechanism underlying cognitive processes as learning and memory. For a better understanding detailed theoretical models combine experimental underpinnings of synaptic plasticity and match experimental results. However, these models are mathematically complex impeding the comprehensive investigation of their link to cognitive processes generally executed on the neuronal network level. Here, we derive a mathematical framework enabling the simplification of such detailed models of synaptic plasticity facilitating further mathematical analyses. By this framework we obtain a compact, firing-rate-dependent mathematical formulation, which includes the essential dynamics of the detailed model and, thus, of experimentally verified properties of synaptic plasticity. Amongst others, by testing our framework by abstracting the dynamics of two well-established calcium-dependent synaptic plasticity models, we derived that the synaptic changes depend on the square of the presynaptic firing rate, which is in contrast to previous assumptions. Thus, the here-presented framework enables the derivation of biologically plausible but simple mathematical models of synaptic plasticity allowing to analyze the underlying dependencies of synaptic dynamics from neuronal properties such as the firing rate and to investigate their implications in complex neuronal networks

Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta - Case-tutkimus kahdella pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla

Lypsykarjatilojen taloudellinen tilanne on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi. Maitomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa maitokiintiöiden poistumisesta ja Venäjän toiminnasta johtuen. Koska tuottajat eivät voi itse vaikuttaa tuottamansa maidon markkinahintaan, täytyy tuotantoa pyrkiä optimoimaan markkinahintaa vastaavaksi. Tuotannon volyymin kasvattaminen on yksi keino parantaa tuottavuutta ja alentaa yksikkökustannuksia. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin työnkäytön tehokkuuden vaikutusta suomalaisen lypsykarjatilan talouteen. Vastausta etsitään kysymykseen parantaako tehokas työskentely lypsykarjatilan kannattavuutta. Tutkimukseen osallistui kaksi pohjoissavolaista pitkälle automatisoitua lypsykarjatilaa, toisella tilalla on kaksi ja toisella kolme lypsyrobottia. Molemmilla tiloilla on täydennetty seosrehuruokinta. Tutkimusaineistoa koottiin haastatteluin, työaikamittauksin ja vuoden 2014 kirjanpidosta, ajankäyttöä mitattiin tasavälihavainnointimenetelmällä. Navetalla päivittäin kuluvaa aika eritellään lypsyyn, ruokintaan, puhdistukseen ja muihin töihin. Työnkäytön vaikutusta tilojen talouteen tutkittiin katetuottomenetelmän mukaisella Taloussuunnitelma-laskentapohjalla. Laskelmien avulla selvitettiin tilakohtaiset talouden tunnusluvut sekä kokonaistyöaika. Kasvinviljelytöihin kuluvaa aikaa arvioitiin TTS-Manager-ohjelmalla. Tilojen laitehankintoja tai niiden talousvaikutuksiin ei tarkastella, mutta kiinteitä kustannuksia on vertailtu toisiinsa. Työn tehokkuutta mittaamalla ja arvioimalla voidaan kehittää tilan toimintaa osa-alue kerrallaan. Jokaisen työvaiheen perusteellinen läpikäyminen auttaa löytämään kehitettävät kohteet. Tulokset ovat vertailukelpoisia, kun ne suhteutetaan esimerkiksi tuotannon määrään. Työn tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi lehmää kohden käytettävänä työaikana vuotta kohti (h- eläin-1 v-1) tai kuinka monta litraa maitoa tuotetaan työtuntia kohden (l-1 h-1 v-1). Vaikka tilojen työskentelyä selvitettiin yksityiskohtaisesti tutkimuksen aikana, niin ei pyritty etsimään oikeita tai vääriä tapoja työskennellä navetassa. Työssä keskitytään navettatöihin kuluvaan aikaan ja pohditaan sen vaikutusta työkustannukseen. Tiloilla oli koneellistettu samat työvaiheet ja erot työajoissa johtuivat työskentelytavoista. Tehokkaammalla tilalla navetalla kuluu aikaa lehmää kohti 28 tuntia vuodessa ja toisella tilalla 48 tuntia. Tutkimustilat pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tuottavuudeltaan heikompi tila tuottaa noin 175 litraa maitoa yhtä työtuntia kohti, kun taas tehokkaampi tila tuottaa 390 litraa, mikä on enemmän kuin tanskalaisilla tiloilla keskimäärin (255 l-1 h-1). Työn tehokkuus näkyy tilojen talouden tunnusluvuissa. Tehokkaammalla tilalla kannattavuuskerroin on 1.43 ja yrittäjätulo 235 000 €. Toisella tilalla kannattavuuskerroin on 0.19 ja yrittäjätulo 28 400 €. Tehokas työskentely ei kuitenkaan osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi tässä työssä kannattavuutta selvitettäessä

34. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kolmestatoista 34. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Markus Aaltonen: Suunnitelmien yhteensovittaminen tietomallia hyödyntävässä rakennushankkeessa (2) Tapani Heiskanen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät (3) Tero Kanervo: Suunnittelun ohjaus allianssiurakassa (4) Seppo Lappalainen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät - Rakennuttajakonsultti turvallisuuskoordinaattorina (5) Jyrki Latvala: Tietomallinnuksen hyödyntäminen työmaatoiminnassa (6) Juha Lehtonen: Arkkitehtitoimiston rakennuttamispalvelu - Palvelun kehittäminen erilliseksi liiketoiminnaksi (7) Reijo Markkanen: Rakennuttajan sivu-urakoiden alistamismenettelyn mahdollisuuksia ja kehitysehdotuksia rakennusprojektin hallinnassa (8) Janne Pietarinen: Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa (9) Petri Pirttilahti: Turvallisuuskoordinaattorin työturvallisuustehtävät ja -vastuut (10) Anni Rouvinen: Asiakaslähtöinen hankekehitys ja suunnittelu (11) Pekka Saarnio: Rakennuttajan määrälaskenta: Vaatimukset LVIA -töiden määrälaskenta-asiakirjoille (12) Pekka Salla: Rakennuttajan kustannusarvioiden laadinta (13) Satu Salonsaari: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät kohteessa Fazer Suklaa O

Monoterpenes’ oxidation capacity and rate over a boreal forest : temporal variation and connection to growth of newly formed particles

Peer reviewe

Finnish Centre of Excellence in Physics, Chemistry, Biology and Meteorology of Atmospheric Composition and Climate Change : summary and outlook

Peer reviewe

The Center of Excellence in Atmospheric Science (2002–2019) — from molecular and biological processes to the global climate

The study of atmospheric processes related to climate requires a multidisciplinary approach, encompassing physics, chemistry, meteorology, forest science, and environmental science. The Academy of Finland Centre of Excellence in atmospheric sciences (CoE ATM) responded to that need for 18 years and produced extensive research and eloquent results, which are summarized in this review. The work in the CoE ATM enhanced our understanding in biogeochemical cycles, ecosystem processes, dynamics of aerosols, ions and neutral clusters in the lower atmosphere, and cloud formation and their interactions and feedbacks. The CoE ATM combined continuous and comprehensive long-term in-situ observations in various environments, ecosystems and platforms, ground- and satellitebased remote sensing, targeted laboratory and field experiments, and advanced multi-scale modeling. This has enabled improved conceptual understanding and quantifications across relevant spatial and temporal scales. Overall, the CoE ATM served as a platform for the multidisciplinary research community to explore the interactions between the biosphere and atmosphere under a common and adaptive framework

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Työhyvinvointi ensihoidossa : Kyselytutkimus Oulun seudun ensihoito- ja sairaankuljetusyrityksille

TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Oulainen Tekijät: Janne Haataja & Tanja Lappalainen Opinnäytetyön nimi: Työhyvinvointi ensihoidossa, Kyselytutkimus Oulun seudun ensihoito- ja sairaankuljetusyrityksille Työn ohjaaja: Sirkka-Liisa Halme Työn valmistumislukukausi ja –vuosi: Kevät 2010 Sivumäärä: 88 sivua + liitteet TIIVISTELMÄ Työntekijöiden vaihtuvuus sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa on ollut viime aikoina suurta, mikä saattaa kertoa työuupumuksesta ja tyytymättömyydestä työhön. Ensihoito on kehittynyt nopeasti viime vuosien aikana ja suuria rakenteellisia muutoksia ensihoitopalveluun on odotettavissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskentelevien työhyvinvoinnista Oulun seudulla. Halusimme selvittää mitkä asiat vaikuttavat sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskentelevien työhyvinvointiin, ketkä kokevat työuupumusta ja ketkä voivat parhaiten. Tutkimusta voidaan hyödyntää ensihoidon työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena käyttäen itse laadittua strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2010. Aineisto kerättiin Oulun seudun alueella työskenteleviltä ensihoidon työntekijöiltä (N=35). Tutkimusjoukkona oli 67 ensihoidon työntekijää, joista 35 palautti lomakkeen. Vastausprosentti oli 52 %. Kyselylomake lähetettiin seitsemään ensihoitopalvelua tuottavaan yritykseen. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa työskentelevien työhyvinvointi on melko hyvä. Työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia asioita löytyi paljon: työn vaihtelevuus, työkaverisuhteet, potilaiden antama palaute, haasteellisuus, vuorovaikutustaidot, työyhteisön ilmapiiri, harrastukset, hyvä terveydentila, työympäristön viihtyisyys, esimiessuhteet ja työnhallinnan tunne sekä työpaikan koulutukset koettiin työhyvinvointia parantavaksi asioiksi. Työaikojen ja palkan koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin negatiivisesti. 31–40-vuotiaat ja perheelliset näyttäisivät kokevan jonkin verran työuupumusta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat voivat paremmin kuin vakituiset työntekijät. Pidempi koulutus näyttäisi parantavan työhyvinvointia. He, joilla oli ensihoidon työkokemusta erittäin vähän tai erittäin paljon, kokivat työhyvinvointinsa muita paremmaksi. Asiasanat: työhyvinvointi, työuupumus, työssäjaksaminen, ensihoito, sairaankuljetusABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care, Option of Nursing, Oulainen Authors: Janne Haataja & Tanja Lappalainen Title of thesis: Employee Well-being in Emergency Care Supervisor: Sirkka-Liisa Halme Term and year when the thesis was submitted: Spring 2010 Number of pages: 88 pages + appendices ABSTRACT The turnover rate of employees in companies providing emergency care has been conspicuous. We assume that this could result from job strain, burn-out, and dissatisfaction with one’s job. Emergency care services have developed significantly over the last few years and major organizational changes are yet to come. The purpose of this survey study was to provide information on the state of the paramedics’ well-being. The objective was to find out the issues that lead to employee well-being or dissatisfaction and who experience burn-out. The outcome of this study can be used to improve the well-being of work communities. This quantitative study was conducted using a structured questionnaire form. The research material was collected in February 2010. The questionnaire form was delivered to 67 paramedics working in seven different companies in the Oulu region. 35 of 67 forms were returned, so the response rate was 52%. The responses were analyzed using the SPSS software. According to the results of this survey study, the paramedics’ well-being is rather good. Many positive issues came up, but low salary and inconvenient working hours seem to diminish their well-being. Paramedics who are 31-40 years old and have children are most likely to experience burn-out. Those in a temporary employment relationship seem to do better than those in a steady employment relationship. Also the higher education the employee has the better the well-being seems to be. Furthermore, those who have the least or the most work experience in emergency care seem to do better. Keywords: employee well-being, job strain, emergency care, paramedi

Atala Factory : kylpyhuonetilojen showroom-konsepti vanhaan tehdasrakennukseen

Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella konsepti kylpyhuoneiden showroom-tiloja varten Nilesin entiseen tehdaskiinteistöön Berliinin Weissenseellä. Tulevan showroomin tilaajana oli Atala GmbH & Co. KG, joka on Berliinin alueella toimiva laattoihin, kylpy- ja saniteettitilojen jälleenmyyntiin erikoistunut yritys. Toimeksiantajani Atalan tavoitteena on saneerata tehdasalue koko laajuudessaan uutta yritystoimintaa varten sekä säilyttää rakennus 18 A omaan käyttöön showroomia ja suunnitteluosastoa varten. Työni suurimpana haasteena oli se, että alueen sekä rakennuksen uudelleenkäyttösuunnitelma oli vielä keskeneräinen. Tehdasalue sekä suunnittelemani tilat ovat olleet tyhjillään vuodesta 2010 saakka. Alueen saneeraus aloitettin kesällä 2014. Toteutin opinnäytetyöni merkittäviltä osin harjoitteluaikanani Atalan Weissenseen toimipisteessä syyskaudella 2014. Suunnittelukohteeni sijaitsi harjoittelupaikan välittömässä läheisyydessä. Opinnäytetyötäni varten tutkin Nilesin tehdasalueeseen liittyvää ennen käsittelemätöntä arkistoaineistoa. Pyrin tarkastelemaan Nilesin aluetta historiallisena suojelualueena ja kuvaamaan alueen muutosta ja kehitystä 1800-luvun lopusta tähän päivään saakka. Referenssikohteiden avulla Suomessa sekä Berliinissä tutkin, millaisia muutoksia vastaavissa teollisuuskohteissa on saavutettu. Toimeksiantoni kohdistui kolmeen erilliseen tilaan, joihin suunnittelin kuhunkin erilaisen käyttötarkoituksen ja visuaalisen ilmeen. Kylpytilojen sekä kalusteiden ja laattojen näyttelysuunnitelmien lisäksi huomioini keskittyi parven sekä siihen kuuluvan väliseinän suunnitteluun. Haasteellista oli tehdä tiloista toimivia ja nykyaikaisia niiden muutosmahdollisuuksien puitteissa, mitä suojelualueen kohteelle oli määritelty. Suojelualueeseen kohdistuneista rajoitteista huolimatta käsittelemäni aineisto tarjosi rikasta tietoa suunnitelmaani varten. Showroom-tiloja varten syntyi tilakonsepti, jonka suunnittelun jatkamisesta on keskusteltu. Suunnitteluprosessi opetti minua ymmärtämään historiallisesti tärkeitten kohteiden suunnittelua nykyajan vaatimuksista käsin sekä säilyttämään merkkejä menneiden sukupolvien kädentaidoista tehdasarkkitehtuurissa tulevia sukupolvia varten.The goal of my thesis project was to design a concept for bathroom showroom spaces on the former fac­tory estate of Niles in Weissensee, Berlin. The prospective showroom was commissioned by Atala GmbH & Co. KG, which is a Berlin-based company specializing in reselling tiles, bathrooms and sanitary spaces. Atala plans to refurbish the entire factory estate for new business activity and retain one of the buildings (18 A) for the company’s own use (showroom and design department). The biggest challenge the project presented was that the alteration plan for both the area and the building was still incomplete. The factory estate and the spaces I designed have been empty since 2010. Refurbishing of the area began in 2014. The most significant part of the thesis project was executed during my apprenticeship in Atala’s Weissen­see office in autumn 2014. The design target was located in the immediate proximity. For the project I studied previously unexploited archive materials relating to the Niles factory estate. The aim was to examine the Niles area as a cultural heritage site and to describe the transformation and development of the area from the end of the 19th century to the present day. In addition, I studied the evolution of similar factory estates in Finland and Berlin. The assignment focused on three distinct spaces. I designed a different purpose of use and visual look for each of these. In addition to designing the bathrooms, furniture and tiles, I focused on the loft area and designed a wall dividing the loft into two areas. The creation of functional, modern spaces was challenging owing to regulations limiting the changes that may be made to the historic site. In fact, the material I gathered and analyzed became a valuable tool for the design process within these limitations. Finally a concept for the prospective showroom spaces was developed. Continuation of the project is under consideration. Through my work I learned to plan for a site of historical significance with a view both to contemporary requirements and to the preservation of the character of the architectural heritage for coming generations