Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan ennustajia, kustannuksia ja ohjaustoimia. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Ympäristökeskuksesta ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Tuloksissa tunnistettiin erilaisia tekijöitä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötasolla, jotka ennustivat epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Näitä olivat esimerkiksi ihmisten arkinen ajankäyttö, kuten työssäkäynti, sekä elämäntilanne, kuten siviilisääty ja lasten lukumäärä. Yksilötasolla epäterveellisiin elintapoihin olivat yhteydessä heikko itsekontrolli ja matala pystyvyyden tunne noudattaa terveitä elintapoja. Ympäristötekijät eivät selittäneet vahvasti epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Tämä tutkimus ei siis osoittanut palvelujen saatavuuden ja sijoittelun lisäävän polarisaatiota. Ohjaustoimien tuloksina nousivat esille tärkeimpinä erilaiset verotus- ja hintapoliittiset keinot, sekä lapsiin ja nuoriin keskittyminen esim. puuttumalla markkinointiin. Liikuntapalvelujen saatavuuteen tulee panostaa ja sekä mahdollistaa hyöty-, arki- ja työmatkaliikkuminen. Tulosten pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka rakentuvat normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen avulla tehtäviin keinoihin. Niissä toimijoina nähdään poikkileikkaavasti valtio, kunnat, järjestöt ja yksityinen sektori

Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan ennustajia, kustannuksia ja ohjaustoimia. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Ympäristökeskuksesta ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Tuloksissa tunnistettiin erilaisia tekijöitä yksilö-, yhteisö- ja ympäristötasolla, jotka ennustivat epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Näitä olivat esimerkiksi ihmisten arkinen ajankäyttö, kuten työssäkäynti, sekä elämäntilanne, kuten siviilisääty ja lasten lukumäärä. Yksilötasolla epäterveellisiin elintapoihin olivat yhteydessä heikko itsekontrolli ja matala pystyvyyden tunne noudattaa terveitä elintapoja. Ympäristötekijät eivät selittäneet vahvasti epäterveellistä syömistä tai vähäistä liikuntaa. Tämä tutkimus ei siis osoittanut palvelujen saatavuuden ja sijoittelun lisäävän polarisaatiota. Ohjaustoimien tuloksina nousivat esille tärkeimpinä erilaiset verotus- ja hintapoliittiset keinot, sekä lapsiin ja nuoriin keskittyminen esim. puuttumalla markkinointiin. Liikuntapalvelujen saatavuuteen tulee panostaa ja sekä mahdollistaa hyöty-, arki- ja työmatkaliikkuminen. Tulosten pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka rakentuvat normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen avulla tehtäviin keinoihin. Niissä toimijoina nähdään poikkileikkaavasti valtio, kunnat, järjestöt ja yksityinen sektori.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi)

Genetic knowledge and attitudes towards health-related genetic information among Finns

BACKGROUND. In this study, we examined the genetic knowledge among Finns, their attitudes towards genetic testing, and which types of health-related genetic information they are interested in. METHODS. We invited a random sample of 4000 18 to 64-year-old citizens to participate. The online survey received 792 responses (response rate: 19.8%) in June-September 2017. The survey explored the level of genetic knowledge and the attitudes and experience concerning genetic testing. The survey included a video that provided four examples of health-related genetic information. RESULTS.The majority of participants considered that they had too little knowledge of genetic tests. Younger and more educated participants and those working in healthcare had a better knowledge of genetics than the others. Attitudes towards genetic testing were positive and the respondents felt that they should have autonomy in decisions related to genetic tests. The respondents wished to receive risk information on actionable hereditary diseases, multifactorial diseases, and carrier status. In contrast, they were more negative about risk information on non-actionable hereditary diseases. CONCLUSIONS. The majority of Finns perceive health-related genetic information as useful. They are interested in their personal genetic risk information.Peer reviewe