Pitkäaikaispotilaiden ravitsemustila terveyskeskuksen vuodeosastolla

Opinnäytetyömme tutkimuskysymys on, millainen ravitsemustila on terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaispotilailla. Tavoitteena on antaa tietoa osaston henkilökunnalle pitkäaikaispotilaiden ravitse-mustilasta, koska henkilökunta haluaa kehittää pitkäaikaispotilaiden ravitsemushoidon toteuttamista ja saada keinoja ennaltaehkäistä ravitsemustilan häiriöitä. Tutkimusmenetelmänä käytämme ravitsemustilan arviointiin Mini Nutritional Assesment eli MNA-testiä. Tutkimuksen teemme kertamittauksena yhtenä päivänä. MNA-testiä käytämme soveltuvin osin. MNA-testiin kuuluvat kysymykset, jotka liittyvät ravitsemukseen. MNA-testiin kuuluvina mittauksina ovat paino, pituus, OVY, PYM ja BMI. MNA-testin tuloksella voidaan arvioida onko ravitsemustilassa häiriöitä. MNA-testin tekivät opinnäytetyön tekijät. Testiin kuuluvissa mittauksissa apuna oli työelämäohjaaja. Otanta oli 11 pitkäaikaispotilasta. (N=11). Keskeisinä käsitteinä opinnäytetyössämme ovat ravitsemustila ja pitkäaikaispotilas. MNA-testin tulosten mukaan terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaispotilaista kaikilla oli ravitse-mustilan häiriöitä. Otannasta 27 %:lla pitkäaikaispotilaista oli riski virheravitsemukselle kasvanut ja 73% potilaista kärsi virhe- tai aliravitsemuksesta. Opinnäytetyömme tulosten perusteella pitkäaikaispotilaiden ravitsemustilaan tulee kiinnittää enemmän huomiota. Energian saannin turvaamiseksi ravinnelisiä voidaan lisätä ravitsemukseen, mikäli potilaan ravinnonsaanti on huonontunut esimerkiksi perussairauden etenemisen tai muiden sairauksien johdosta. Osaston henkilökunnalle tulee järjestää koulutusta ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvistä asioista.The research question in our bachelor’s thesis is what kind of nutrition do the long-stay patients have in the ward of health center. The main goal is to give information of long-stay patients’ nutrition to the ward’s staff. The staff wants to develope the nutrition of long-stay patients and to find the ways how to preempt malnutrition. Our reseach method is Mini Nutritional Assesment i.e. /the MNA-test. We use the MNA-test one time metering in one day. We use MNA-test partly. The questions in MNA-test find out the state of pa-tients´nutrition. The measurements of MNA-test are weight, hight, circumference of upper arm, circum-ference of calf and the body mass index. The result of MNA-test gives the knowledge of disorder of nutri-tion. The students of bachelor´s thesis answered the guestions of MNA-test. The tutor of working life helped the students when they made the measurements. The sample of long-stay patients was eleven (N=11). The central themes are nutrition and long-stay patient. The results of MNA-test showed that the long-stay patients have disordes of nutrition in the ward of health center. 27 % of the samples had the increasing risk to the malnutrition and 73 % of samples suffered of the malnutrition. The results of this thesis are usefull for the ward. The staff of long-stay patients´ward need to pay more attention to nutrition. The extra nutrient can increase the amount of energy in nutrition if patients´ have disorders of nutrition for example when the basic diseases proceed or because of other diseases. The staff of the ward need to have more education on the nutrition of elderly patients

Varhaisimmat suomenkieliset kreikan ja latinan kieliopit suomalaisen sivistyksen asialla

Tämän tutkimuksen kohteena on kolme klassisia kieliä käsittelevää kielioppiteosta, joiden ensimmäiset painokset ovat ilmestyneet vuosina 1858–1881. Johan Gabriel Geitlinin kahdessa osassa ilmestynyt latinan kielioppi (Latinalainen kielioppi umpisuomalaisen nuorison hyödyksi 1858 ja Lause-oppi 1860), Gustaf Cannelinin Kreikan kieli-oppi, alotteleville (1863) ja Carl Johan Lindeqvistin Kreikan kielioppi (1881). Aikaisemman tutkimuksen sivuutettua klassisten kielten suomenkieliset kieliopit tarkastelemme tässä artikkelissa erityisesti kielioppien esipuheita, joissa kielioppien laatijat saavat tilaisuuden koettaa ohjata yleisöä lukemaan teosta oikein sekä esittää tulevaa kritiikkiä ennakoivaa apologiaa. Tutkimusaineistomme sisältääkin lisäksi näitä kielioppeja koskevia arvioita sekä vastineita näihin arvioihin; näitä ilmestyi verrattain runsaasti eri sanoma- ja aikakauslehdissä. Kritiikit hahmottuvat kirjoittajien tilaisuuksina esittää korjauksia sekä pedagogisia ja kieliteoreettisia näkemyksiä. Sekä kielioppien laatijat että niiden arvioijat olivat tyypillisesti alansa korkeita asiantuntijoita, oppikoulujen ja yliopiston opettajia. Kielioppien kirjoittaminen oli osa kieli-, kansallisuus- ja koulutuskeskustelua: ensimmäinen latinan kielioppi ilmestyi samoihin aikoihin kuin Jyväskylän suomenkielinen yläalkeiskoulu aloitti toimintansa. Varhaisimmat tarkastele­mistamme kieliopeista näyttäytyvätkin isänmaallisina tekoina; on nähtävissä, että 1880-luvulla kahtena painoksena ilmestynyttä Lindeqvistin kreikan kielioppia arvioitiin jo hieman eri kriteerein kuin sitä edeltäviä. Kielioppien kautta ovat omalta osaltaan tarkasteltavissa myös pedagogiset ja kielitieteelliset ajatukset; pedagogiikkaan kiinnitetään keskusteluissa runsaastikin huomiota. &nbsp

Varhaisimmat suomenkieliset kreikan ja latinan kieliopit suomalaisen sivistyksen asialla.

Tämän tutkimuksen kohteena on kolme klassisia kieliä käsittelevää kielioppiteosta, joiden ensimmäiset painokset ovat ilmestyneet vuosina 1858–1881. Johan Gabriel Geitlinin kahdessa osassa ilmestynyt latinan kielioppi (Latinalainen kielioppi umpisuomalaisen nuorison hyödyksi 1858 ja Lause-oppi 1860), Gustaf Cannelinin Kreikan kieli-oppi, alotteleville (1863) ja Carl Johan Lindeqvistin Kreikan kielioppi (1881). Aikaisemman tutkimuksen sivuutettua klassisten kielten suomenkieliset kieliopit tarkastelemme tässä artikkelissa erityisesti kielioppien esipuheita, joissa kielioppien laatijat saavat tilaisuuden koettaa ohjata yleisöä lukemaan teosta oikein sekä esittää tulevaa kritiikkiä ennakoivaa apologiaa. Tutkimusaineistomme sisältääkin lisäksi näitä kielioppeja koskevia arvioita sekä vastineita näihin arvioihin; näitä ilmestyi verrattain runsaasti eri sanoma- ja aikakauslehdissä. Kritiikit hahmottuvat kirjoittajien tilaisuuksina esittää korjauksia sekä pedagogisia ja kieliteoreettisia näkemyksiä. Sekä kielioppien laatijat että niiden arvioijat olivat tyypillisesti alansa korkeita asiantuntijoita, oppikoulujen ja yliopiston opettajia. Kielioppien kirjoittaminen oli osa kieli-, kansallisuus- ja koulutuskeskustelua: ensimmäinen latinan kielioppi ilmestyi samoihin aikoihin kuin Jyväskylän suomenkielinen yläalkeiskoulu aloitti toimintansa. Varhaisimmat tarkastele­mistamme kieliopeista näyttäytyvätkin isänmaallisina tekoina; on nähtävissä, että 1880-luvulla kahtena painoksena ilmestynyttä Lindeqvistin kreikan kielioppia arvioitiin jo hieman eri kriteerein kuin sitä edeltäviä. Kielioppien kautta ovat omalta osaltaan tarkasteltavissa myös pedagogiset ja kielitieteelliset ajatukset; pedagogiikkaan kiinnitetään keskusteluissa runsaastikin huomiota.</p

The expression and prognostic value of toll-like receptors (TLRs) in pancreatic cancer patients treated with neoadjuvant therapy

Publisher Copyright: Copyright: © 2022 Nurmi et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.Objectives Toll-like receptors (TLRs) play a pivotal role in the immune system and carcinogenesis. There is no research on TLR expression and association with survival among preoperatively treated pancreatic cancer patients. We studied the expression intensity and prognostic value of TLRs in pancreatic cancer patients treated with neoadjuvant therapy (NAT) and compared the results to patients undergoing upfront surgery (US). Method Between 2000 and 2015, 71 borderline resectable patients were treated with NAT and surgery and 145 resectable patients underwent upfront surgery at Helsinki University Hospital, Finland. We immunostained TLRs 1–5, 7, and 9 on sections of tissue-microarray. We classified TLR expression as 0 (negative), 1 (mild), 2 (moderate), or 3 (strong) and divided into high (2–3) and low (0–1) expression for statistical purposes. Results Among TLRs 1, 3, and 9 (TLR1 81% vs 70%, p = 0.008; TLR3 92% vs 68%, p = 0.001; TLR9 cytoplasmic 83% vs 42%, p<0.001; TLR9 membranous 53% vs 25%, p = 0.002) NAT patients exhibited a higher immunopositivity score more frequently than patients undergoing upfront surgery. Among NAT patients, a high expression of TLR1 [Hazards ratio (HR) 0.48, p<0.05] associated with a longer postoperative survival, whereas among US patients, high expression of TLR5 (HR 0.64, p<0.05), TLR7 (HR 0.59, p<0.01, and both TLR7 and TLR9 (HR 0.5, p<0.01) predicted a favorable postoperative outcome in separate analysis adjusted for background variables. Conclusions We found higher immunopositive intensities among TLRs 1, 3, and 9 in NAT patients. A high TLR1 expression associated with a longer survival among NAT patients, however, among US patients, high expression intensity of TLR5 and TLR7 predicted a favorable postoperative outcome in the adjusted analysis.Peer reviewe

Matrix Metalloproteinase 8 Expression in a Tumour Predicts a Favourable Prognosis in Pancreatic Ductal Adenocarcinoma

Pancreatic ductal adenocarcinoma (PDAC) is a significant cause of cancer-related death globally, and, despite improvements in diagnostics and treatment, survival remains poor. Matrix metalloproteinases (MMPs) are enzymes involved in stroma remodelling in inflammation and cancer. MMP-8 plays a varied prognostic role in cancers of the gastrointestinal tract. We examined the prognostic value of MMP-8 immunoexpression in tumour tissue and the amount of MMP-8-positive polymorphonuclear cells (PMNs) in PDAC and their association with immune responses using C-reactive protein (CRP) as a marker of systemic inflammation. Tumour samples from 141 PDAC patients undergoing surgery in 2002–2011 at the Department of Surgery, Helsinki University Hospital were stained immunohistochemically, for which we evaluated MMP-8 expression in cancer cells and the amount of MMP-8-positive PMNs. We assessed survival using the Kaplan–Meier analysis while uni- and multivariable analyses relied on the Cox proportional hazards model. A negative MMP-8 stain and elevated CRP level predicted a poor prognosis (hazard ratio [HR] = 6.95; 95% confidence interval (CI) 2.69–17.93; p < 0.001) compared to a positive stain and low CRP level

TKTL1 as a Prognostic Marker in Pancreatic Ductal Adenocarcinoma and Its Correlation with FDG-PET-CT

Introduction: Glucose metabolism in cancer cells differs from noncancerous cells. The expression of transketolase-like protein 1 (TKTL1), a key enzyme in the glucose metabolism of cancer cells, predicts poor prognosis in several cancer types. We studied TKTL1 as a prognostic tool and whether TKTL1 expression correlates with 18F-FDG-PET-CT among patients with pancreatic ductal adenocarcinoma (PDAC). Methods: This retrospective study examined two PDAC patient cohorts: 168 patients operated on at Helsinki University Hospital between 2001 and 2011, and 20 patients with FDG-PET-CT results available from the Auria Biobank. We used immunohistochemistry for TKTL1 expression, combining results with clinicopathological data. Results: Five-year disease-specific survival (DSS) was slightly but not significantly better in patients with a high versus low TKTL1 expression, with DSS of 28.0 versus 17.3%, respectively (p = 0.123). TKTL1 served as a marker of a better prognosis in patients over 65 years old (p = 0.012) and among those with TNM class M1 (p = 0.018), stage IV disease (p = 0.027), or perivascular invasion (p = 0.008). Conclusions: Our study shows that TKTL1 cannot be used as a prognostic factor in PDAC with the exception of elderly patients and those with advanced disease. The correlation of TKTL1 with 18F-FDG-PET-CT requires further study in a larger patient cohort.Peer reviewe

Nuclear ubiquitin C-terminal hydrolase L5 expression associates with increased patient survival in pancreatic ductal adenocarcinoma

Pancreatic ductal adenocarcinoma is a lethal disease with an overall 5-year survival of less than 5%. Prognosis among surgically treated patients is difficult and identification of new biomarkers is essential for accurate prediction of patient outcome. As part of one of the major cellular protein degradation systems, the proteasome plays a fundamental role in both physiological and pathophysiological conditions including cancer. The proteasome-associated deubiquitinating enzyme ubiquitin C-terminal hydrolase L5 (UCHL5)/Uch37 is a modulator of proteasome activity with cancer prognostic marker potential. Cytoplasmic and nuclear immunoexpression of UCHL5 was evaluated in 154 surgical specimens from pancreatic ductal adenocarcinoma patients treated at Helsinki University Hospital, Finland, in 2000-2011. UCHL5 expression in relation to clinicopathological parameters and the association between UCHL5 In this study, positive expression and patient survival were assessed. Positive nuclear UCHL5 expression was associated with increased patient survival (p = 0.005). A survival benefit was also detectable in these subgroups of patients: over 65 years (p <0.001), at tumor stages IIB to III (p = 0.007), or with lymph-node positivity (p = 0.006). In stages IIB to III disease, patients with positive nuclear UCHL5 expression showed a twofold increase in 5-year cancer-specific survival compared to those with negative expression. Multivariate analysis identified positive nuclear UCHL5 expression as an independent prognostic factor (p = 0.012). In conclusion, UCHL5 expression could function as a prognostic marker in pancreatic ductal adenocarcinoma, particularly at disease stages IIB to III. As UCHL5 is one of the few markers predicting increased survival, our results may be of clinical relevance.Peer reviewe

Impact of histological response after neoadjuvant therapy on podocalyxin as a prognostic marker in pancreatic cancer

Podocalyxin overexpression associates with poor survival in pancreatic cancer (PDAC). We investigated whether podocalyxin expression correlates with treatment response or survival in neoadjuvant-treated PDAC. Through immunohistochemistry, we evaluated podocalyxin expression in 88 neoadjuvant and 143 upfront surgery patients using two antibodies. We developed a six-tier grading scheme for neoadjuvant responses evaluating the remaining tumor cells in surgical specimens. Strong podocalyxin immunopositivity associated with poor survival in the patients responding poorly to the neoadjuvant treatment (HR 4.16, 95% CI 1.56-11.01, p=0.004), although neoadjuvant patients exhibited generally low podocalyxin expression (p=0.017). Strong podocalyxin expression associated with perineural invasion (p=0.003) and lack of radiation (p=0.036). Two patients exhibited a complete neoadjuvant response, while a strong neoadjuvant response (Peer reviewe