Tekijät, jotka houkuttelevat suoria investointeja istutusmetsiin

Direct investments are considered the main source of economic growth and are desirable for countries. Factors driving the geographical distribution of direct investments are unknown. Many forest investments are directed to plantations, which have expanded rapidly during the past two decades. The global forestry scheme is changing; until 1990, developed countries accounted for almost all investments. Since then, developing countries have started to employ them at an accelerating rate. The major changes in a world economy are likely to drive this trend in the future. To assess factors contributing to investment in forest plantation, we drew from methods used by the Inter-American Development Bank (IADB), which developed a forest attractiveness index (IAIF) to ?measure the business climate to sustainable forest business?. In this research, several multiple linear regression models were developed to examine the effects of different variables. As well, different macro-economic, institutional, and forest-sector factors were considered the main components that drive forest plantation development. Factors attracting direct investment in forest plantations are different on a global scale, in developed and developing countries. Therefore, some general trends can be identified: Macro-economic factors are important. Foreign direct investment inflows and area of planted forests are positively correlated, indicating that the investment behavior of forestry investors is not significantly different from other investors‘. Other significant factors are GDP and the exchange rate. GDP was positively correlated with the area of planted forests. Weak currency is desirable in OECD countries, and a strong currency is favorable for plantation investments in non-OECD countries. Institutional factors were not significant, which suggests investments occur despite the country challenges. The human development index was the most significant factor in this category. The human development index had a negative effect on the area of planted forests. The more developed a country, the fewer plantations. The forest-sector factors were the most important factors that determine plantation investment attractiveness. Production capacity and productivity were globally significant. Productivity was not significant in non-OECD countries, which may have equally beneficial circumstances for tree growth. Macro-economic factors are important especially in these countries. The results suggest macro-economic and forestry factors are key determinants of investment attractiveness in forestry. Macro-economic factors cannot be affected by investors. Forestry-factors can be affected by country level decision making. Investors can choose between countries, and sometimes affect these factors. These results may be useful to firms considering foreign direct investment and to policy makers in potential destination countries.Suuri osa metsäsektorin investoinneista kohdistuu istutusmetsiin, joiden pinta-ala on kasvanut nopeasti erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Suorat investoinnit edistävät taloudellista kasvua ja siksi yritysten sekä maiden oletetaan haluavan houkutella investointeja. Globaalin metsäsektorin investointirakenne muuttuu: 1990-luvulta lähtien kehitysmaiden osuus investoinneista on kasvanut. Maailmantalouden muutokset edesauttavat investointeja kehitysmaihin ohjaavaa kehitystä. Tutkiaksemme mitkä tekijät houkuttelevat suoria investointeja istutusmetsiin, sovelsimme Latinalaisen Amerikan kehityspankin kehittämää metsäinvestointien houkuttelevuutta mittaavaa indeksiä. Kehitimme kolme regressiomallia tutkimaan tekijöiden vaikutusta investointihoukuttelevuuteen. Investointien määrään vaikuttavat tekijät ovat eri globaalissa mittakaavassa, kehitys- ja kehittyneissä maissa. Kehitysmailla tarkoitetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön kuulumattomia maita (ei-OECD), kun taas järjestöön kuuluvat maat (OECD) luokitellaan kehittyneiksi. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan havaita joitain yleisiä trendejä: Makroekonomiset tekijät ovat tärkeitä. Ulkomaalaisten suorien investointien määrä vaikuttaa positiivisesti istutusmetsäpinta-alaan. Tämä osoittaa, että metsäinvestoijien käyttäytyminen ei poikkea huomattavasti muiden investoijien käyttäytymisestä. Myös bruttokansantuote ja valuuttakurssit ovat tärkeitä tekijöitä. Heikko valuutta OECD-maassa houkuttelee investointeja, kun taas ei-OECD-maissa vahva valuutta. Institutionaaliset tekijät eivät olleet niin merkityksellisiä, mikä osoittaa, että tietyt maata epävakauttavat institutionaaliset haasteet eivät vaikuta ratkaisevasti investointipäätöksiin. Kaikista tutkimuksessa käytettävistä kyseisen ryhmän tekijöistä inhimillisellä kehityksellä oli suurin vaikutus. Inhimillisen kehityksen indeksi vaikutti negatiivisesti istutusmetsien pinta-alaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan ehdottaa, että mitä kehittyneempi maa, sitä vähemmän istutusmetsiä. Metsäsektorilliset tekijät olivat kaikista tärkeimpiä istutusmetsien pinta-alan kehityksessä. Tuotantokapasiteetti ja metsän tuotoskyky olivat merkittäviä tekijöitä globaalilla tasolla. Tuotoskyky ei ollut kuitenkaan merkitsevä tekijä ei-OECD-maissa, mikä johtunee maiden samankaltaisista puunkasvatusolosuhteista. Ei-OECD-maissa makroekonomisten tekijöiden rooli on korostunut. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella makroekonomiset ja metsäsektorilliset tekijät ovat metsäinvestointien houkuttelevuuden pääelementtejä. Makroekonomisiin tekijöihin investoijat eivät pysty vaikuttamaan, kun taas metsäsektorillisiin heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Metsäinvestoijat pystyvät valitsemaan eri kohdemaiden välillä, ja näin ollen ohjamaan metsäsektorin kehitystä päätöksenteollaan. Tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa yrityksiä, jotka suunnittelevat suoria investointeja ulkomaalaisiin kohteisiin ja poliittisia päätöksentekijöitä investointien kohdemaissa

On the high road to future forest sector competitiveness

International industrial competitiveness depends on many aspects. It can be based on cost advantages over international competitors, which are realized as higher market shares and increased trade flows in global markets. Competitiveness can also be improved by creating higher value through increased product quality and by means of sustainability. This places increasing strategic importance on scarcening natural resources and on how proactively environmental responsibility is perceived in the international forest sector in the future; as an additional cost or more as an opportunity of a high road to competitiveness? The goal of this dissertation is to analyze international competitiveness and its drivers from five different perspectives at the regional, country, and firm levels, with an emphasis on the pulp and paper industry. The empirical research problems of five individual research articles are approached by combining quantitative and qualitative data analyses. The time period from 1990 to 2030 was covered in the analyses. The results highlight the importance of forests, markets, and regulation in creating competitive advantages at different levels in the sector. The traditional forest sector factors such as resource availability and traditional economic factors such price competitiveness are going to play an important role also in the future. However, sustainability will become increasingly important for the value creation opportunities of industries. It is an opportunity for companies in their global value chains if the global environmental awareness and societal demand for sustainability continue to increase. Therefore, more responsible use of global forest resources can offer solutions to global sustainability challenges, and in the transition to a bioeconomy in which the forest industry plays a key role.Metsäteollisuuden kilpailukyky riippuu monesta osatekijästä. Kilpailukyky voi perustua alempiin kustannuksiin, jolloin kilpailukyky johtaa suuriin markkinaosuuksiin ja kauppavirtoihin kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta, kilpailukykyä voidaan myös luoda kasvattamalla metsäteollisuustuotteiden arvonlisää ja löytämällä ratkaisuja korvaamaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön perustuvat tuotteet kestävämmillä vaihtoehdoilla. Tämä lisää luonnonvarojen strategista merkitystä teollisuuden raaka-ainelähteenä. Luonnonvarojen strateginen painoarvo kilpailukyvyn muodostumisen näkökulmasta riippuu myös siitä kuinka proaktiivisesti kestävyys on havaittu kansainvälisellä metsäsektorilla; kustannuksena vai mahdollisuutena, kuten laadullista parantamista painottava korkean-tien kilpailukykystrategia ehdottaa? Tämän väitöskirjan tavoite on analysoida kansainvälistä kilpailukykyä ja sen ajureita viidestä eri näkökulmasta alueellisella, maa- ja yritystasolla keskittyen erityisesti sellu- ja paperiteollisuuteen. Viittä empiiristä tutkimuskysymystä on lähestytty yhdistäen kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmetodeja. Analyysi kattaa vuodet 1990 2030. Väitöskirjan tulokset korostavat metsien strategisen merkityksen, markkinoiden toiminnan ja eri ympäristösääntelymuotojen vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä kilpailukyvylle sektorin eri tasoilla. Perinteiset metsäsektorin kilpailukyvyn osatekijät kuten raaka-aineen riittävyys ja hintakilpailukyky ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Tämän rinnalle nousee kuitenkin kestävien kansainvälisten arvoketjujen hallinta teollisuuden kilpailukyvyn luomisessa. Metsäsektorilla voi olla tärkeä rooli biotalouteen siirtymisessä ja globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa, mutta tämä edellyttää alan yrityksiltä nykyistä suurempaa edelläkävijyyttä ja panostusta muihin kuin kustannustekijöihin

Kansainvälisen sääntelyn vaikutukset suomalaisen metsätalouden kilpailukykyyn

Tieteen tor

Circular, Green, and Bio Economy : How Do Companies in Land-Use Intensive Sectors Align with Sustainability Concepts?

The UN Agenda 2030 deems the private sector pivotal in co-governing sustainability issues. Despite intense research on corporate sustainability there is no explicit analysis of which policy-driven concepts companies choose to forward their sustainability visions and practices. This is relevant because communication of corporate sustainability contributes to legitimizing or delegitimizing company actions, while simultaneously feeding back into public thinking and actions towards sustainability transformations. We addressed the research gap by considering three sustainability concepts mainstreamed at the global level: Circular economy (CE), Green economy (GE), and Bioeconomy (BE). Content analysis was performed on 123 reports from DJSI World companies in five land-use intensive sectors (forest, food, beverages, mining, and energy). Results suggest CE to be omnipresent and homogeneous across all companies and sectors. GE was the second most frequent concept, especially in forest and mining. BE was under-represented in all reports, with the exception of the forest sector. Interlinkages between concepts were few. The CE-BE connection appeared to be the strongest, concerning efficiency and recycling of bio-based resources. The analysis of global sustainability concepts from the perspective of corporate disclosure enables a timely discussion on the role and limits of the business organizations as a participant to sustainability transformations globally.Peer reviewe

What About Wood? : “Nonwood” Construction Experts' Perceptions of Environmental Regulation, Business Environment, and Future Trends in Residential Multistory Building in Finland

Despite the sustained interest in multistory wood-frame construction (WMC) along with an expanding bioeconomy, the rate of market uptake has been modest outside North America. Changing environmental values and regulation are expected to boost WMC adoption along with an expanding bioeconomy, yet the future prospects of WMC are typically explored with an empirical focus on the actors that are already active in WMC. To address the possible bias, this paper elicits the views of nonwood actors (i.e., construction company managers and executives in the areas of procurement and project planning with no prior experience in WMC), through 10 semistructured interviews. The results indicate that the nonwood actors do not necessarily oppose WMC as such, but there remain competitive barriers for a major market growth of WMC related to, for example, lack of standardization and significant enough productivity benefits to motivate adopting a new potentially risky construction practice. Based on comparisons with previous literature, the most notable differences in opinions between wood actors and nonwood actors regarded the direction and strength of the impact of consumer preferences on WMC demand. While acknowledging that this is a crude comparison without statistical significance, one can observe similarities in the distribution of answers for the questions unrelated to WMC, but more dispersion for those addressing WMC. Yet, while the attitudes toward wood as a construction material seem to differ, both thPeer reviewe

Current and future research themes in forest sector competitiveness: Case study of research orientations at the University of Helsinki

Peer reviewe

Pornaisten liikenneturvallisuussuunnitelma

Pornaisten liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Pornaisten kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä. Suunnitelma sisältää katsauksen Pornaisten liikenneturvallisuustilanteeseen, Pornaisiin määritellyt liikenneturvallisuustavoitteet, liikenneturvallisuustyön organisoinnin kunnassa sekä poikkihallinnollisen kehittämissuunnitelman liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi. Liikenneturvallisuustyön päätavoite on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Lisäksi on esitetty liikenneturvallisuustyön eri muotoja tarkentavia tavoitteita, kuten elinympäristön parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Työn yksi merkittävimpiä tavoitteita ja saavutuksia oli liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen kuntaan. Kunnan eri toimialojen edustajista koostuva ryhmä koordinoi ja ideoi liikenneturvallisuutta parantavia toimia sekä edistää ja seuraa tämän suunnitelman sisällön toteutumista. Kunnan edustajien lisäksi myös Liikenneturva ja Poliisi osallistuvat ryhmän työskentelyyn. Työryhmän toiminta kattaa kaikki merkittävät ikä- ja liikkujaryhmät (lapset, nuoret, iäkkäät, vammaiset, jne.), liikenteen ja maankäytön suunnittelun sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmat. Tärkeää on myös kunnan johdon ja luottamuselinten tiedottaminen liikenneturvallisuustilanteesta ja sitouttaminen liikenneturvallisuustavoitteisiin. Työn aikana laadittiin työryhmälle alustava toimintasuunnitelma ensivaiheen toimenpiteistä. Pornaisten kunnan alueella tapahtui tarkasteluvuosina 2006–2010 yhteensä 94 poliisin tilastoimaa liikenneonnettomuutta (keskimäärin 19 vuodessa), mikä on neljänneksi vähiten Uudenmaan kunnista. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 38 (40 % kaikista onnettomuuksista). Pornaisissa ei ole merkittäviä onnettomuuskasaumapisteitä. Tarkasteluvuosina ei tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia (vuonna 2011 yksi). Suurin riskiryhmä Pornaisissa on 18–20-vuotiaat, joille on tapahtunut asukaslukuun suhteutettuna eniten onnettomuuksia. Vaikka onnettomuusmäärät ovat pieniä, on kevyen liikenteen onnettomuuksia ja etenkin vakavia mopo-onnettomuuksia tapahtunut paljon. Onnettomuuksista aiheutui laskennallisesti noin 3,6 miljoonan euron kustannukset vuositasolla (kunnan osuus noin 0,6 miljoonaa euroa). Asukkaille suunnatun kyselyn perusteella kuntalaiset pitävät Pornaisten liikenneturvallisuustilannetta kohtuullisena. Turvattomimmiksi liikkujaryhmiksi mainittiin alle kouluikäiset, alakoululaiset ja liikkumisrajoitteiset. Turvattomimpia kulkutapoja olivat vastaajien mielestä pyöräily, kävely ja mopoilu, mikä näkyi myös lukuisia kevyen liikenteen väylätoiveina. Suurimmat kehittämistarpeet suuntautuvat jalankulku- ja pyöräily- yhteyksien, liikennekäyttäytymisen, teiden ja katujen kunnossapidon sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Yksittäisiksi merkittävimmiksi parantamiskohteiksi mainittiin Parkkojan koulun kohdan sekä Pornaisten ja Järvenpään välisen kevyen liikenteen väylän puute, koulukeskuksen kohdan joukkoliikenne- ja liittymäjärjestelyt sekä Kirkkotien pääliittymät keskustassa. Myös alakoulujen oppilaille toteutettiin avoin internetkysely liikenneturvallisuustilanteeseen liittyen. Kouluissa annettavaa liikennekasvatusta oppilaat pitävät riittävänä, samoin vanhempien kanssa on turvallisesta liikkumisesta puhuttu. Koulutien turvallisuutta olisi hyvä käsitellä muulloinkin kuin kouluvuoden käynnistyessä. Pyöräilykypärän käytön väheneminen iän myötä on suurimpia haasteita lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyössä, ja siinä tarvitaan myös aikuisten esimerkkiä

“Being one of the boys” : perspectives from female forest industry leaders on gender diversity and the future of Nordic forest-based bioeconomy

Peer reviewe

Actors and Politics in Finland's Forest-Based Bioeconomy Network

To foster innovativeness for supporting (forest-based) bioeconomy development, participation in decision-making and interaction between diverse actors become a necessary precondition for designing and implementing transition policies. However, who forms the emerging policy networks, and which policy beliefs are promoted? Based on data from a national online survey, we performed a quantitative social network analysis to investigate emerging social structures and policy beliefs in the context of the Finnish forest-based bioeconomy. Our explorative analysis shows that research, governmental, and industrial organizations mainly constitute the Finnish forest-based bioeconomy network. Actors primarily exchange information, and most key organizations report high levels of trust among each other. However, the network structure is rather closed. This raises concerns about equal benefit sharing and the inclusiveness of concerned actors. We discuss the implication of this network structure for enabling new innovations. Finally, we present the key aspects and drivers of business as usual, and suggest an option for or a more transformative change in the Finnish forest-based bioeconomy.Peer reviewe

Projecting global and regional outlooks for planted forests under the shared socio-economic pathways

There is rising global interest in growing more trees in order to meet growing population, climate change, and wood energy needs. Using recently published data on planted forests by country, we estimated relationships between per capita income and planted forest area that are useful for understanding prospective planted forest area futures through 2100 under various United Nations Intergovernmental Panel on Climate Change-inspired Shared Socio-economic Pathways (SSPs). Under all SSPs, projections indicate increasing global planted forest area trends for the next three to four decades and declining trends thereafter, commensurate with the quadratic functions employed. Our projections indicate somewhat less total future planted forest area than prior linear forecasts. Compared to 293 million ha (Mha) of planted forests globally in 2015, SSP5 (a vision of a wealthier world) projects the largest increase (to 334 Mha, a 14% gain) by 2055, followed by SSP2 (a continuation of historical socio-economic trends, to 327 Mha, or an 11% gain), and SSP3 (a vision of a poorer world, to 319 Mha, a 9% gain). The projected trends for major world regions differ from global trends, consistent with differing socio-economic development trajectories in those regions. Our projections based on empirical FAO data for the past 25 years, as well as those by other researchers, suggest that achieving the much more ambitious global planted forest targets proposed recently will require exceptional forest land and investment supply shifts.Peer reviewe