Perinnejärjestelmien määritys ja niiden ongelmat organisaatioissa

Tiivistelmä. Tietojärjestelmät ovat nykyaikaisten yritysten liiketoiminnan edellytys. Usein nämä liiketoiminnalle kriittiset järjestelmät on kehitetty kymmeniä vuosia sitten. Järjestelmille on tyypillistä niiden aiheuttamat ongelmat niin järjestelmän kehityksessä, ylläpidossa kuin itse organisaatioissa. Jotta järjestelmä vastaisi organisaation kasvavia liiketoimintavaatimuksia, on järjestelmää päivitetään jatkuvasti. Nämä toistuvat muutokset kuitenkin lisäävät kumulatiivisesti järjestelmän monimutkaisuutta. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan perinnejärjestelmiksi. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten perinnejärjestelmä määritellään ja minkälaisia ongelmia se tuo eri organisaatioissa. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta löydettiin neljä yhteinäistä perinnejärjestelmän ominaisuutta: Järjestelmä on joustamaton, kooltaan suuri, iältään vanha, ja sen täytyy olla liiketoiminnallisesti kriittinen järjestelmä. Perinnejärjestelmiä on vaikea, ja joissain tapauksissa jopa mahdontonta, jatkokehittää. Huono jatkokehitettävyys johtuu koodikannan laajuudesta ja huonosta dokumentaatiosta. Vuosien aikana järjestelmässä on työskennellyt usea eri ylläpitäjä käyttäen erilaisia ohjelmointimalleja ja käytänteitä. Kun tarvittavat yhdenmukaisuutta parantavat refaktoroinnit on jätetty tekemättä, on järjestelmässä ohjelmointikäytänteitä useilta eri vuosikymmeniltä. Dokumentaation puuttuessa tiettyjä toiminnallisuuksia on saatettu toistaa useisiin eri kohtiin lähdekoodissa, mikä entisestään huonontaa jatkokehitettävyyttä. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena

Poor long-term outcome in acute coronary syndrome in a real-life setting: Ten-year outcome of the TACOS study

Background: Long-term outcome of the three categories of acute coronary syndrome (ACS) in real-life patient cohorts is not well known. The objective of this study was to survey the 10-year outcome of an ACS patient cohort admitted to a university hospital and to explore factors affecting the outcome.Methods: A total of 1188 consecutive patients (median age 73 years) with ST-elevation myocardial infarction (STEMI), non-ST-elevation myocardial infarction (NSTEMI) or unstable angina pectoris (UA) in 2002–2003 were included and followed up for ≥ 10 years.Results: Mortality for STEMI, NSTEMI and UA patients during the follow-up period was 52.5%, 69.9% and 41.0% (p < 0.001), respectively. In multivariable Cox regression analysis, only age and creatinine level at admission were independently associated with patient outcome in all the three ACS categories when analyzed separately.Conclusions: All the three ACS categories proved to have high mortality rates during long-term followup in a real-life patient cohort. NSTEMI patients had worse outcome than STEMI and UA patients during the whole follow-up period. Our study results indicate clear differences in the prognostic significance of various demographic and therapeutic parameters within the three ACS categories

NewsMeSH: a new classifier designed to annotate health news with MeSH headings

Motivation In the age of big data, the amount of scientific information available online dwarfs the ability of current tools to support researchers in locating and securing access to the necessary materials. Well-structured open data and the smart systems that make the appropriate use of it are invaluable and can help health researchers and professionals to find the appropriate information by, e.g., configuring the monitoring of information or refining a specific query on a disease. Methods We present an automated text classifier approach based on the MEDLINE/MeSH thesaurus, trained on the manual annotation of more than 26 million expert-annotated scientific abstracts. The classifier was developed tailor-fit to the public health and health research domain experts, in the light of their specific challenges and needs. We have applied the proposed methodology on three specific health domains: the Coronavirus, Mental Health and Diabetes, considering the pertinence of the first, and the known relations with the other two health topics. Results A classifier is trained on the MEDLINE dataset that can automatically annotate text, such as scientific articles, news articles or medical reports with relevant concepts from the MeSH thesaurus. Conclusions The proposed text classifier shows promising results in the evaluation of health-related news. The application of the developed classifier enables the exploration of news and extraction of health-related insights, based on the MeSH thesaurus, through a similar workflow as in the usage of PubMed, with which most health researchers are familiar

Aikuispsykiatrinen hoitotieteellinen tutkimus Suomessa vuosina 2000–2015:kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Suomessa 2000-luvulla tehtyä aikuispsykiatrisen hoitotyön hoitotieteellistä tutkimusta sekä aikuispsykiatrisen hoitotyön kehittämishaasteita ja jatkotutkimusaiheita. Lisäksi kuvailtiin suomalaisen aikuispsykiatrisen hoitotyön hoitotieteellisen tutkimuksen painopisteet sekä sen tämän hetkinen tilanne. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistona käytettiin Suomessa vuosina 2000–2015 julkaistuja hoitotieteellisiä tutkimusartikkeleita, väitöskirjoja sekä hoitotieteen pro gradu- tutkielmia ja lisensiaattitutkimuksia (n=78). Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä soveltuvin osin. Analyysin tuloksena muodostui yhteensä 29 pääkategoriaa, joista 5 kuvasi aikuispsykiatrisen hoitotyön hoitotieteellisen tutkimuksen aiheita, 12 tutkimusten tuloksia, 5 tutkimuksissa esitettyjä kehittämishaasteita ja 7 tutkimuksissa esitettyjä jatkotutkimushaasteita. Tutkimustuloksissa aikuispsykiatrista hoitotyötä koskevan tutkimuksen metodologinen painopiste oli laadullisissa tutkimusotteissa ja -menetelmissä. Julkaisufoorumina yleisin oli pro gradu -tutkielma. Tutkimusaiheina painottuivat käytännön toimintatapojen sekä pakkotoimenpiteiden ja väkivaltaisuuden tutkimus. Psykiatrista hoitotyötä oli kuvattu runsaasti psyykkisen sairauden sekä henkilökunnan työolojen näkökulmista. Kehittämishaasteita oli nimetty eniten psykiatrisen hoitotyön interventioiden ja käytännön toimintatapojen tasolla. Interventioihin kohdistuvissa haasteissa painottuivat eristämishoidon ja väkivaltaisuuden hoidon sekä perhekeskeisen psykiatrisen hoitotyön kehittäminen. Jatkotutkimusaiheina korostuivat käytännön hoitotyön lisätutkimus hoidon ja hoidon vaikuttavuuden näkökulmista. Jatkossa tutkimusta tulisi kohdistaa määrällisten tutkimusten ja kirjallisuuskatsausten tekemiseen sekä interventioiden vaikuttavuuden arviointiin ja lisätä aikuispsykiatrisen hoitotyön hoitotieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä kotimaisissa julkaisuissa.The purpose of the study was to describe Finnish nursing research, development challenges of nursing practice and further research suggestions within adult psychiatry in the 21st century. Focuses of Finnish nursing research within adult psychiatry and the current situation of adult psychiatric nursing were also described in this study. Descriptive literature review was used as research method. Research articles, Doctoral Theses, Pro Gradu Theses and Licentiate Theses published in Finland during 2000–2015 were used as data. Data consisted of 78 original publications. The data analyzed by using inductive content analysis as method’s applicable parts. The result of analysis consisted of 29 head categories: 5 head categories described subjects, 12 described findings, 5 described development challenges and 7 described suggestions for further research. According to the results, the methodological focus in publications was in qualitative research methods. Most common publication format was Pro Gradu Thesis. Focus of the subjects was in adult psychiatric nursing practice and in violence and coercive measure. The most of the findings described mental illness and personnel working conditions in context of psychiatric nursing. The most of the development challenges were on the field of psychiatric nursing interventions and practical procedures. Seclusion, violence and family-oriented nursing were emphasized in nursing interventions. The emphases of further research suggestions were in nursing and effectiveness of nursing interventions. In the future the nursing research on adult psychiatry should focus on quantitative research and systematic literature reviews and evaluation of effectiveness. The visibility of nursing research on adult psychiatry should be increased among national publications of nursing science

Hypoteettinen malli työssä kohdatun väkivallan ja työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä aikuispsykiatrisessa avohoidossa

Abstract The purpose of this study was to develop a hypothetical model to describe the association between workplace violence and occupational well-being and issues related to these. The purpose was also to develop an instrument to assess the incidence of violence in psychiatric nursing. The study included three phases: (I) the development of an instrument, (II) empirical cross-sectional research and (III) the development of the hypothetical model. The empirical data was collected by the developed VIA-Q instrument and the Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) instrument from nurses working in Finnish psychiatric outpatient settings in psychiatric specialized medical care. In phase I, the structure of the developed instrument was based on a systematic literature review, which indicated that violence in psychiatric outpatient settings is a complex phenomenon. In phase II, the empirical research revealed that nurses (n = 181) faced most often psychological violence from patients, but also internal violence and harassment were reported. As consequences of psychological violence, nurses reported fatigue, feelings of violated integrity, anxiety, and depression. Occupational well-being was evaluated as mainly good. Nurses were most critical of interaction between the immediate superior and gained support. Organizational values were evaluated as contradictory against nurses’ own values. The consequences of psychological violence were influenced by individual background characteristics. The violence faced, especially harassment, was related to many psychological symptoms. Working experience was related to the consequences of violence and the evaluated occupational well-being. In phase III, the developed hypothetical model was based on the results of this study, previous research, and the literature. The main concepts of the hypothetical model were background factors, violence, symptoms, and occupational well-being. This study provides knowledge about the incidence of violence and occupational well-being in psychiatric outpatient settings. The results of this study can be exploited when developing interventions to increase nurses’ occupational well-being or interventions to decrease workplace violence. The hypothetical model provides a perspective to investigate a complex phenomenon.Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa hypoteettinen malli kuvaamaan työssä kohdatun väkivallan ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää ja validoida mittari väkivallan ilmenemisen arviointiin psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta: I mittarin kehittäminen, II empiirinen poikkileikkaustutkimus ja III hypoteettisen mallin rakentaminen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta tutkimuksessa kehitetyllä VIA-Q-mittarilla sekä Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) -mittarilla. Vaiheessa I kehitetyn mittarin sisältö perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, joka osoitti väkivallan psykiatrisessa avohoidossa olevan kompleksinen ilmiö. Vaiheen II empiirinen tutkimus osoitti, että sairaanhoitajat (n = 181) kohtaavat työssään useimmiten potilaiden taholta tulevaa psyykkistä väkivaltaa mutta myös työyhteisön sisäistä väkivaltaa ja häirintää. Psyykkisen väkivallan seurauksina raportoitiin uupumusta, tunteita henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta, ahdistuneisuutta ja masennusta. Työhyvinvointi arvioitiin pääosin hyväksi, ja suurin kritiikki kohdistui vuorovaikutukseen lähijohtajan kanssa ja lähijohtajalta saadun tuen puutteeseen sekä organisaation tapaan huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista. Organisaation arvot arvioitiin jossain määrin ristiriitaisiksi omien arvojen kanssa. Väkivallan kohtaamisesta aiheutuvat psyykkiset oireet muodostuivat yksilöllisesti erilaisten taustatekijöiden vaikutuksesta. Kohdatusta väkivallasta erityisesti häirintä oli yhteydessä useisiin erilaisiin psyykkisiin oireisiin. Lisäksi työkokemus oli yhteydessä kohdatusta väkivallasta aiheutuneisiin seurauksiin ja arvioituun työhyvinvointiin. Vaiheessa III rakennettiin tutkimuksen tulosten, aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella hypoteettinen malli. Sen pääkäsitteet ovat taustatekijät, väkivalta, oireet ja työhyvinvointi. Tutkimus tuottaa uutta tietoa väkivallan ilmenemisestä ja työhyvinvoinnista psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä väkivallan vähentämiseen tähtäävien interventioiden kehittämisessä. Hypoteettinen malli mahdollistaa kompleksisen ilmiön tarkastelun

Challenges of current regulation of AI-based healthcare technology (AIHT) and potential consequences of the European AI act proposal

Abstract The utilization of artificial intelligence (AI) in healthcare has been steadily increasing, but the regulation of AI is challenging. Inspired by the recently proposed European AI regulation, we conducted a case study among Finnish healthcare stakeholders to identify challenges that current regulation of AI-based healthcare technology (AIHT) poses to development of AIHT, and what the potential consequences of the recently proposed European AI regulation would be for AIHT development. One of the main challenges we identified is the already existing ambiguity arising from several regulations that AIHT are subject to. More importantly, we found that this ambiguity would even increase through a European AI regulation. Another important finding is that the European AI Act might hamper innovation in AIHT and decelerate the development of AIHT. Our main contribution is to the recent information systems research opening on regulation of technology

Quality of working life of employees in public healthcare organization in Finland:a cross-sectional study

Abstract Aim: Work dissatisfaction, burnout and workforce shortage are major problems in healthcare globally, all of which are associated with QWL. Previous studies have found that the QWL of healthcare professionals is moderate or low. The aim was to describe the quality of working life (QWL) of employees working in public healthcare and describe the association between QWL and background variables. Design: This study had a quantitative cross-sectional survey design. Methods: Data was collected from the employees of a Finnish healthcare organization in autumn 2021 using an online questionnaire (n = 837). Convenience sampling was used in the selection of the healthcare organization. The study was reported according to STROBE guidelines. Results: The QWL was moderate, and the mean QWL index calculated from the questionnaire responses was 0.524. The QWL index was lowest in healthcare professionals and highest in upper management, with some dissatisfaction towards leadership noted

Co-creation:an approach to developing digitalized mental healthcare

Abstract Mental health problems are increasing worldwide and a need for the development of digital mental health services has been noticed globally. A variety of novel technologies are currently being introduced in mental health services. The development process of health services should be done in collaboration with end-users and companies: it is crucial to develop health services with end-users and companies, because the resources of public healthcare are limited and the services are complex. A cocreation is a prominent facilitator of digital transformation, and it increases acceptability and user-friendliness. Especially, there are concrete benefits of co-creation models for stakeholders when developing needs-based products and services for healthcare. The aim of this article is to introduce the use of the co-creation process throughout the development of dynamic treatment monitoring solutions for mental health issues, and to present the preliminary results of a pilot test. Based on the results of the pilot test, the co-creation process improved the solution, and healthcare professionals were willing to use it. The solution increased the sensibleness of their work. In addition, digitalization enabled individual follow-up between care visits. Results tentatively point towards the usefulness and benefits of a data-driven monitoring system for mental health treatment