Joutomaa-alueet ja niiden väliaikainen käyttö Lohjan keskustan alueella

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin joutomaa-alueita ja niiden väliaikaista käyttöä Lohjan keskustan alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla tarjotaan mahdollisuus joutomaa-alueen väliaikaiselle käytölle ottamalla alueen asukkaat mukaan toimintaan. Tavoitteena oli myös saada ideoitua väliaikaista käyttöä valitulle joutomaa-alueelle, minkä voi tarvittaessa myöhemmin toteuttaa käytännön tasolla. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten joutomaa-alueiden väliaikaiskäyttöä Lohjan keskusta-alueella voisi kehittää. Tutkimusongelman alakysymyksinä olivat lisäksi seuraavat asiat: miten joutomaa-alueiden käyttöä tällä hetkellä suunnitellaan, missä keskusta-alueen joutomaa-alueet sijaitsevat ja millaista käyttöä joutomaa-alueelle toivotaan. Opinnäytetyön teoriaperustassa tarkasteltiin joutomaa-alueisiin keskeisesti liittyviä käsitteitä kuten maankäytön suunnittelua, osallisuutta ja osallistumista, joukkouttamista sekä pop up -toimintaa. Lisäksi käsiteltiin myös erilaisia esimerkkejä asukkaiden osallistumisesta ja osallistamisesta. Esille nostettiin joutomaihin ja väliaikaiseen käyttöön läheisesti liittyvät kaupunkiviljely, Karhupuiston kummit sekä talonvaltaus. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisia menetelmiä. Työssä haastateltiin Lohjan kaupungin ympäristöjohtajaa, asemakaava-arkkitehtia sekä kaavoitusarkki-tehtia. Opinnäytetyössä hyödynnettiin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä, koska se on tehokas ja nopea tapa saada tietoa halutusta asiasta. Muita käytettyjä menetelmiä olivat havainnointi ja tulevaisuusverstas. Havainnoinnin pohjalta tehtiin kartta joutomaa-alueista Lohjan ydinkeskustan alueella ja tulevaisuusverstaassa puolestaan kerättiin ideoita Haikarin joutomaa-alueen väliaikaiselle käytölle. Havainnoinnin pohjalta voitiin todeta, että joutomaa-alueet sijoittuvat pääasiassa Lohjan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Rantapuiston alueelle. Opinnäytetyön tulevaisuusverstaan pohjalta syntyi suuri määrä ideoita Lohjan Haikarissa sijaitsevan joutomaa-alueen väliaikaisesta käytöstä. Tulevaisuusverstaasta saadut tulokset osoittivat, että alueelle halutaan löytää jotakin hyödyllistä väliaikaista käyttöä. Verstaassa kerättiin ensin uhkia ja haasteita aluetta kohtaan, mikäli sitä ei otettaisi käyttöön esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana. Osallistujien mielestä kolme suurinta uhkaa olivat epätietoisuus tulevaisuudesta, imagohaitta sekä roskaamisvaara. Ratkaisuiksi näihin uhkiin keksittiin muun muassa yleinen tiedotus, yhteisöllisen toiminnan lisääminen sekä lampaiden tuominen alueelle. Verstaasta saatujen ideoiden pohjalta aluetta on mahdollista kehittää lähivuosina huomattavasti alueen asukkaat huomioiden.This thesis examined the wasteland areas and their temporary use in the center of Lohja. The aim of this study was to create an operating model which provides a chance for temporary use of wasteland areas by involving local residents. The aim was also to come up with ideas for temporary use of a selected wasteland area which can later be implemented. The research problem of this thesis was to find out how wasteland areas’ temporary use in the center of Lohja could be developed. The research problem’s sub-questions were the following: how wasteland areas use is planned at the moment, where the wasteland areas in the city-center are and what kind of use is being hoped for wasteland areas. The theoretical framework of this thesis viewed central concepts related to wasteland areas such as land-use planning, involvement and participation, crowdsourcing as well as pop up activities. In addition, the thesis also dealt with different kind of examples of involvement and participation of the residents. Matters closely related to wastelands and temporary use were raised such as urban farming, Karhupuisto’s godparents and squatting. The research was conducted as a qualitative research. The city of Lohja’s environmental director, city plan architect and city planning architect were interviewed. The thesis used theme interview as a research method because it is an effective and quick way to obtain information from the desired subject. The other used methods were observation and a future workshop. A map of wasteland areas in the city-center of Lohja was drawn based on the observation and ideas gathered from the future workshop for Haikari’s wasteland area’s temporary use. A large number of ideas were invented in the future workshop for the wasteland area’s temporary use. The results from the future workshop indicated a desire to find a useful use for the area. Threats and challenges were first collected in the workshop towards the area if it is not taken in use for example within the next five years. In the opinion of the participants three biggest threats were uncertainty about the future, image damage and a risk of being littered. Solutions to these threats were for example general information, increased communal activities and to bring sheep to the area. It is possible to develop the area significantly in the coming years by taking into account the local residents with the ideas from the workshop

Elämänhallintaa varhaisaikuisille mielenterveyskuntoutujille

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä järjestettiin elämänhallintaryhmiä varhaisaikuisille mielenterveyskuntoutujille. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta: tuotoksesta, joka tässä tapauksessa oli järjestetyt elämänhallintaryhmät, ja raportista. Lisäksi opinnäytetyötä tehtäessä syntyi ohjeistus, kuinka vastaavia elämänhallintaryhmiä voi ohjata. Raportissa kuvataan opinnäytetyöprosessin eteneminen ja elämänhallintaryhmistä saatu palaute. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet, mielenterveyskuntoutus, elämänhallinta ja varhaisaikuisuus, ohjaavat teoreettisen viitekehyksen rakentumista. Opinnäytetyö toteutettiin Hämeenlinnalaisessa mielenterveyskuntoutujille suunnatussa palveluasumisyksikössä. Kohderyhmäksi valikoituivat varhaisaikuiset, sillä omien kokemusteni ja palveluasumisyksikön työntekijöiden kokemusten mukaan juuri varhaisaikuisilla on vaikeuksia tasapainoisen elämänhallinnan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli esittää varhaisaikuisille mielenterveyskuntoutujille uutta tietoa elämänhallintaan liittyvistä seikoista. Elämänhallintaryhmien aiheiksi valittiin ajanhallinta, päihteet, uni ja unelmat. Koin että nämä aiheet koskettavat nuoria aikuisia mielenterveyskuntoutujia ja päätyivät siksi ryhmien aiheiksi. Lisäksi opinnäytetyön liitteistä löytyy laatimani ohjeistus elämänhallintaryhmien ohjaamiseen.This is a functional thesis regarding arrangements of life management groups for young adult mental health rehabilitators. Functional thesis consist of two parts: the process of arranging the life management groups as well as the report. Moreover, instructions on how to guide similar life management groups are included in the report, constructed of process steps, progress and the feedback given by the groups. The theoretical framework is built on publications of mental health rehabilitation, life management and early adulthood. The outcome of the Thesis was implemented in service housing unit for mental health rehabilitators in Hämeenlinna. Young adults were chosen as a target group due to the experience of the employees of the service housing unit pointing out that most of the life management issues occur among young adults. The purpose of thesis was to provide some new information regarding life management for young adult mental health rehabilitators. The content of the group sessions was related to time management, intoxicants, sleep and dreams. The subjects were chosen to cover the basic needs of life management skills for young adult mental health rehabilitators. In addition as appendix of the thesis instructions on how to guide these sort of life management groups were provided

Suomalaisten sotilaiden rikosvastuu ulkomailla : Erityisesti kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen näkökulmasta

Suomen liityttyä sotilasliitto Naton jäseneksi keväällä 2023 ja eurooppalaisen turvallisuustilanteen kiristyessä suomalaisten sotilaiden läsnäolon ulkomailla voi perustellusti olettaa lisääntyvän. Samalla ulkomailla suoritettavien tehtävien luonne monipuolistuu ja se voi vaihdella ystävällismielisten maiden yhteisestä harjoittelusta Itä-Euroopan vahvistettuun läsnäoloon osallistumiseen sekä erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joissa vastaanottajamaiden suhtautuminen ulkomaisiin sotilaisiin voi vaihdella hyväksyvästä vihamieliseen. Kansainvälisoikeudellisesti sotilaat ovat ulkomailla ollessaan vähintään osittain immuuneja suhteessa vieraan valtion rikosoikeudelliseen toimivaltaan jo tapaoikeuden perusteella. Useimmissa suomalaisten sotilaiden näkökulmasta relevanteissa käytännön tapauksissa tämä immuniteetti on varmistettu joukkojen asemaa koskevalla sopimuksella. Toisaalta Suomen rikoslain kaksoisrangaistavuuden vaatimus voi kuitenkin joissakin tapauksissa muodostua rikosvastuun toteutumista rajoittavaksi tekijäksi. Tutkielma on monimenetelmällinen, mutta ensisijaisesti lainopillinen. Tutkimuskysymykseen vastataan voimassa olevan kansainvälisen ja kansallisen kirjoitetun oikeuden, oikeuskäytännön, lainsäädännön esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Lisäksi tutkielmassa käytetään alempien oikeusasteiden tuomioistuinkäytäntöä kuvaamaan oikeuden käytännön soveltamista. Tutkielmassa otetaan kantaa myös siihen miten voimassa olevaa oikeutta tulisi muuttaa, jotta oikeustila olisi tarkoituksenmukaisempi. Kansainvälisoikeudellisesti tarkasteltuna suomalaiset sotilaat ovat ulkomailla toimiessaan osa Suomen valtiota. Joukkojen asemaa koskevat sopimukset voivat yhdessä kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen kanssa johtaa paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa Suomella olisi sopimuksen perusteella yksinomainen rikosoikeudellinen toimivalta, mutta johtuen vastaanottajavaltion lainsäädännöstä teko ei voisi tulla siellä tuomioistuimessa tuomituksi Suomen toimivaltaetuoikeuden takia. Tämä kuitenkin aiheuttaisi kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttämättä jättämisen ja syyteoikeuden puuttumisen myös Suomessa. Kaksoisrangaistavuuden vaatimus on ongelmallinen myös vastaanottajavaltioiden lainsäädännöstä johtuvista syistä. Kohdevaltioiden lainsäädäntö saattaa myös poiketa merkittävästi kotimaisesta lainsäädännöstä esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa vastaanottajavaltio ei esimerkiksi tunnusta lainkaan tekoja, jotka Suomessa olisivat rangaistavia tai kynnys teoista tuomitsemiseen on huomattavasti korkeampi. Myös tiedon hankkiminen kaksoisrangaistuksen vaatimuksen tutkimiseksi on haasteelliseksi, joka johtaa joko syyttämättäjättämispäätökseen tai syytteen hylkäämiseen. Edellisen perusteella tutkielmassa esitetään kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen poistamista sotilaiden tekemien rikosten osalta

An approach for tuning ensemble prediction systems

Peer reviewe

Fat accumulates preferentially in the right rather than the left liver lobe in non-diabetic subjects

Aims: To examine the distribution of liver fat (LFAT) in non-diabetic subjects and test whether the fat in the right as compared to the left lobe correlates better with components of the metabolic syndrome or not. Methods: In this cross sectional study, we determined LFAT by H-1-MRS in the right lobe (LFAT%(MRS)), and by MRI (LFAT%(MRI)) in four regions of interest (ROIs 1-4, two in the right and two in the left lobe) in 97 non-diabetic subjects (age range 22-74 years, BMI 18-41 kg/m(2)) and compared the accuracy of LFAT(MRI) in the different ROIs in diagnosing non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) using areas under the receiver operator characteristic (AUROC) curves. Results: 38% of the subjects had NAFLD (LFAT%(MRS)). LFAT%(MRI) was significantly higher in the right (5.7 +/- 0.5%) than the left (5.1 +/- 0.4%) lobe (p <0.02). The AUROC for LFAT%(MRI) in the right lobe for diagnosing NAFLD was significantly better than that in the left lobe. The relationships between several metabolic parameters and LFAT%(MRI) in the left lobe were significantly worse than those for LFAT%(MRS) while there was no difference between LFAT%(MRS) and right lobe ROIs. Conclusions: Liver right lobe contains more fat and correlates better with components of the metabolic syndrome than the left in non-diabetic subjects. (C) 2017 Editrice Gastroenterologica Italiana S.r.l. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Tell It With Commits To Git

In the realm of higher education, team work is considered a crucial factor in facilitating the development of collaborative and work-life skills among students. Studies have shown that collaborative tasks promote a sense of community, belonging, and well-being among students. However, uneven work distribution and vague team roles can lead to dissatisfaction and reduced commitment, ultimately resulting in assignment failure and impeding progress towards graduation. This paper examines students' feedback on Britton et al.'s (2017) team quality questionnaire, along with their contributions to team performance. Additional questions were added to gauge how students communicate and organize their work within their teams, with an analysis of their activity and contributions measured from their git repositories. Ultimately, this paper presents successful ingredients for team work and suggests strategies for ensuring a positive experience in dynamic team settings. These strategies include clearly defined roles, equal workload distribution, and accountability mechanisms.Peer reviewe

Health, behavior, and social outcomes among offspring of parents with criminal convictions: a register‐based study from Sweden

Background: There is currently insufficient understanding of the health and behavior of children whose parents engage in criminal behavior. We examined associations between parental criminal convictions and wide range of offspring health, behavioral, and social outcomes by age 18 in a large, national sample, aiming to get a comprehensive picture of the risks among children of offending parents. Methods: We studied 1,013,385 individuals born in Sweden between 1987 and 1995, and their parents. Using data from several longitudinal nationwide registers, we investigated parental convictions and 85 offspring outcomes until the end of 2013, grouped into birth‐related conditions, psychiatric and somatic disorders, accidents and injuries, mortality, school achievement, violent victimization, and criminality. Cox proportional hazards regression and logistic regression models were used to examine the associations. The role of genetic factors in intergenerational associations was studied in children‐of‐siblings analyses. We also examined the co‐occurrence of multiple outcomes using Poisson regression. Results: A total of 223,319 (22.0%) individuals had one parent convicted and 31,241 (3.1%) had both parents convicted during the first 18 years of their life. The strongest associations were found between parental convictions and offspring behavioral problems, substance use disorders, poor school achievement, violent victimization, and criminality, with an approximately 2 to 2.5‐fold increased risk in children with one convicted parent and 3‐ to 4‐fold increased risk in children with two convicted parents. The risks were particularly elevated among children of incarcerated parents with a history of violent convictions. The associations appeared to be at least partly explained by genetic influences. Parental convictions were also associated with an increased likelihood of experiencing multiple outcomes. Conclusions: Our findings help to calibrate the risks of a wide range of adverse outcomes associated with parental convictions and may be used to guide prevention efforts and identify key areas for future research

Somatic complaints in early adulthood predict the developmental course of compassion into middle age

Objective: The aim of the present study was to investigate (i) whether somatic complaints predict the developmental course of compassion in adulthood, and (ii) whether this association depends on alexithymic features. Methods: The participants came from the population-based Young Finns study (N = 471-1037). Somatic complaints (headache, stomachache, chest pain, backache, fatigue, exhaustion, dizziness, heartburn, heartbeat, and tension) were evaluated with a self-rating questionnaire in 1986 when participants were aged between 18 and 24 years. Compassion was assessed with the Compassion Scale of the Temperament and Character Inventory (TCI) in 1997, 2001, and 2012. The data were analyzed using growth curve models. Results: We obtained a significant compassion-age interaction (B = -0.137, p =.02) and a compassion -age squared interaction (B = 0.007, p =.006), when predicting the course of somatic complaints. Specifically, in participants without frequent somatic complaints, compassion steadily increased with age in adulthood. In participants with frequent somatic complaints, however, compassion remained at a lower level until the age of 40 years, then started to increase, and achieved the normal level of compassion approximately at the age of 50 years. The association between somatic complaints and compassion over age was found to be independent of alexithymic features. The analyses were adjusted for a variety of covariates (age, gender, use of health care in childhood, depression in childhood, parental socioeconomic factors, parental care-giving practices, stressful life events, parental alcohol intoxication, and participants' socioeconomic factors in adulthood). Conclusion: Frequent somatic complaints may predict delayed development of compassion in adulthood. This association was found to be independent of alexithymic features.Peer reviewe