Pour l'analogie

L'iconicité et l'isomorphisme exemplifient de deux manières légèrement différentes l'idée de similarité structurelle, ce qui est aussi la définition d'analogie. Une nouvelle généralisation consiste ou bien à reconnaître une similarité structurelle jusqu'alors inconnue ("découverte") ou bien à en créer une nouvelle ("inventée"). Dans la linguistique cognitive actuelle, l'analogie en tant que base des généralisations a été rebaptisée comme "schéma" (Langacker) ou "construction" (Goldberg).In two slightly different ways, iconicity and isomorphism exemplify the notion of structural similarity, which is also the traditional definition of analogy. A new generalisation has been made when a new structural similarity has been either discovered or invented. In today's cognitive linguistics, analogy as the source of generalisations has been renamed either "schema" (Langacker) or "construction" (Goldberg)

Tolkappiyam: tamilkielen ja -kulttuurin perusteos

Kielitieteellisessä kirjallisuudessa Intian kielitiede samastetaan yleensä sanskritinkieliseen perinteeseen. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska yhden kielen kuvaukseen keskittyvässä kielioppiteoriassa juuri Painin (n. 400 e.Kr.) sanskritinkielinen kielioppi edustaa vielä tänäkin päivänä alansa huippua. Kyseessä on tilanne, jota ei esiinny missään muussa tieteessä: vanhin säilynyt teos on omalla alallaan yhä maailman paras. Yksi lisäsyy sanskrit-keskeisyyteen on varmastikin ollut se, että indoeurooppalaisena kielenä sanskrit on jotensakin itsestään selvästi hyväksytty klassiseksi kulttuurikieleksi muinaiskreikan ja latinan rinnalle

Sukupuu ja kontakti

Keskustelun alku: Mikone (1996) ja (1997), Kallio (1997) sekä Kallio, Koivulehto ja Parpola (1997). Kielihistoriallisessa rekonstruktiossa käytettyä sukupuumallia ovat Suomessa viime vuosina arvostelleet Kalevi Wiik, Jan-Ola Östman ja Jarno Raukk

Suomen kielitiede kohtaa salaperäisen Intian

Finnish linguistics meets the mysterious India (englanti)Kielenaineksetsanskrit, sanskri(i)tti (kieli: suomi, sivulla: 195

Kielentutkimusta logiikan ja filosofian näkökulmasta

Kirja-arvioHintikka, Jaakko: Kieli ja mieli: katsauksia kielifilosofiaan ja merkityksen teoriaa

Havaintoja Arabian kielitieteestä

Observations on Arab linguistics (englanti)Kielenaineksetellipsi (kieli: suomi, sivulla: 477

CONCERNING THE PHILOSOPHY OF PHONOLOGY

Three different approaches to the philosophy of phonology are examined in thispaper. First, Trubetzkoy regards phonology as a social science that investigatesintersubjective 'sound norms' (Lautnormen). Second, Linell regards phonology aspart of psychology, defining the phoneme as 'phonetic pIan'. Third, Haile andBromberger attempt to interpret phonology in physicalist terms, thus eliminatingthe distinction between phonology and phonetics. It is concluded that Trubetzkoycomes closest to the truth even if his position too may be amended to someextent.Keywords: phonology, Trubetzkoy, Linell, Bromberger, Halle Tämän artikkelin kohteena on kolme erilaista tapaa lähestyä fonologian filosofiaa:Ensinnä, Trubetzkoy pitää fonologiaa yhteiskuntatieteenä, joka tutkii intersubjektiivisia'äännenormeja' (Lautnormen). Toiseksi, Linell pitää fonologiaa osana psykologiaamääritellessään foneemin 'foneettiseksi suunnitelmaksi'. Kolmanneksi, Haile ja Brombergeryrittävät tutkita fonologian fysikaIistisesti ja eliminoivat siten fonologian jafonetiikan välisen eron. Päätelmänä tässä artikkelissa on se, että Trubetzkoy on lähinnätotuutta, vaikkakin hänenkin katsomustaan voidaan jossakin määrin vielä parantaa.Avainsanat: fonologia, Trubetzkoy, Linell, Bromberger, Hail

Universaalikieliopin kognitiiviset juuret

The cognitive roots of universal grammar (englanti